Tuore kirja analysoi Pohjoismaiden hyvinvoinnin peruspilarit

Pohjoismaisten tutkijoiden yhdessä kirjoittama kirja Successful Public Policy in the Nordic Countries: Cases, Lessons, Challenges esittelee 23 syvällistä tapaustutkimusta. Kirjaa lukemalla saa tietoa onnistuneista julkisen sektorin politiikoista Ruotsista, Tanskasta, Suomesta, Norjasta ja Islannista.
Aikaa kestävät poliittiset uudistukset
Yhteistä jokaiselle kirjaan mukaan valikoidulle tapaustutkimukselle on, että ne ovat kestäneet aikaa. Näin ollen ne osaltaan edustavat pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden peruspilareita.
Kukin kirjan luku kertoo tarinan yhdestä poliittisesta prosessista ja sen tuloksista – sen taustalla vaikuttaneista liikkeellepanevista voimista, toimijoista, tavoitteista, suunnittelusta, päätöksenteosta, haasteista ja käytännön toteutuksesta. Tutkimuskirjallisuuteen pohjaten kirjoittajat ovat arvioineet, missä määrin valitun politiikan voidaan katsoa olevan onnistunut. He arvioivat kunkin tapauksen onnistumista ohjelmallisesti, poliittisesti ja prosessin sujuvuuden näkökulmasta.
Suomen tapauksina mukana ovat äitiyspakkaus, peruskoulujen laadunvarmistus, yleinen asevelvollisuus, kunnallisten päätöksentekoelinten sukupuolikiintiöt sekä "asunto ensin" -politiikka.
Viisi kotimaista menestystarinaa
Yksitoista suomalaisia tutkijaa on antanut panoksensa kirjaprojektiin. Tampereen yliopiston professori Jaakko Kauko on yksi kirjan toimittajista. Hän uskoo, että kirja tarjoaa mielenkiintoista luettavaa ja hyödyllisiä näkökulmia niin tutkijoille, opettajille kuin opiskelijoillekin sekä Pohjoismaissa että myös sen ulkopuolella.
– Arvelen, että kirja kiinnostaa yliopistoväen lisäksi suurempaa yleisöä, virkahenkilöitä ja poliitikkoja, sillä useimmat siinä esitellyt politiikat ovat kaikille pohjoismaalaisille keskeisiä jokapäiväisessä elämästä, Kauko pohtii.
Äitiyspakkaus avaa kirjan Suomi-osuuden. Tästä satavuotiaasta sosiaalisesta innovaatiosta kertovat Kelan tutkija Ella Näsi ja tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo. He tutkivat äitiyspakkauksen roolia osana isompaa terveys- ja sosiaaliturvan kehityskaarta.
Peruskoulun laadunarvioinnista kirjoittavat professori Jaakko Kauko (Tampereen yliopisto), tutkijatohtori Hannele Pitkänen (Jyväskylän yliopisto) ja apulaisprofessori Janne Varjo (Helsingin yliopisto). He arvioivat kehittävän arvioinnin mallin osittaiseksi menestykseksi, joka on kestänyt kolme vuosikymmentä globaaleja virtauksia vastaan.
Kirjassa on myös Tampereen yliopiston professori Kirsi Juhilan sekä yliopistonlehtoreiden Suvi Raitakarin ja Johanna Rannan luku, jossa he tarkastelevat Suomen asunnottomuuspolitiikkaa. Neljä poliittista ohjelmaa ja laaja ammattilaisten yhteistyö ovat pystyneet vähentämään asunnottomuutta ja samalla mahdollistaneet usein unohdettujen henkilöiden kysymysten nousun kansalliseen keskusteluun.
Yleisestä asevelvollisuudesta kirjoittavat tutkimusalajohtaja Jarkko Kosonen Maavoimien esikunnasta ja tutkimusalajohtaja Juha Mälkki Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta. Asevelvollisuus on juurtunut syvään ja nauttii laajaa suosiota yhteiskunnassa. Historiaan ja järjestelmän nykytilaan peilaten kirjoittajat analysoivat myös mahdollisia tulevia muutoksia.
Helsingin yliopiston professori Anne Maria Holli arvioi luvussaan, miten kunnallisten päätöksentekoelinten eli kunnanhallitusten ja lautakuntien sukupuolikiintiöt ovat onnistuneet nostamaan naisten osuuden päättävissä rooleissa lähes samalle tasolle miesten kanssa. Poliittinen prosessi kohtasi aikanaan voimakasta vastustusta, mutta sen vaikutukset ovat olleet tasa-arvolle merkittävät.
Fokus onnistumisessa
Kirjan toimittajat kertovat johdantoluvussa, että poliittisten uudistusten epäonnistumisista on kirjoitettu useita oppikirjoja.
– Todellisuudessa julkiset palvelut, projektit ja ohjelmat onnistuvat Pohjoismaissa varsin hyvin, usein jopa poikkeuksellisen hyvin, kirjoittajat huomauttavat.
– Politiikan pitkän ajan tavoitteellisuus, huolellinen toteutus, sidosryhmille koituva laajamittainen hyöty ja niiden osallistaminen ovat kirjassa tutkittuja osa-alueita, joiden perusteella voidaan jatkossakin arvioida tai jopa suunnitella reformeja, professori Jaakko Kauko summaa.
Kirjan toimittajat ovat professorit Caroline de la Porte Tanskasta (Copenhagen Business School), Guðný Björk Eydal Islannista (University of Iceland), Jaakko Kauko Suomesta (Tampereen yliopisto), Daniel Nohrstedt Ruotsista (Uppsala University), Paul ‘t Hart Hollannista (Utrecht University / Netherlands School of Public Administration) ja Bent Sofus Tranøy Norjasta (Kristiania University College / Inland School of Business and Social Sciences). Kirjan julkaisi Oxford University Press, ja se on avoimesti saatavilla verkosta.
Kirjan viitetiedot:
de la Porte, C., Eydal, G. B., Kauko, J., Nohrstedt, D., Hart, P. T., & Tranøy, B. S. (Eds.). (2022). Successful Public Policy in the Nordic Countries: Cases, Lessons, Challenges. Oxford University Press.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Jaakko Kauko, professori, Tampereen yliopisto, jaakko.kauko@tuni.fi, p. 050 318 7788
Ella Näsi, tutkija, Kela / väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, ella.nasi@kela.fi, p. 050 374 2639
Kirsi Juhila, professori, Tampereen yliopisto, kirsi.juhila@tuni.fi, puh. 050 3383925
Jarkko Kosonen, tutkimusalajohtaja, Maavoimien esikunta, jarkko.kosonen@mil.fi, puh. 0299 410 753
Anna Maria Holli, professori, Helsingin yliopisto, anne.holli@helsinki.fi, puh. 040 8413290.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

