Tampereen yliopisto

Tuore kirja analysoi Pohjoismaiden hyvinvoinnin peruspilarit

Jaa

Hyvinvointi – maailman mittapuulla mitattuna – yhdistää Pohjoismaita. Mutta mistä hyvinvointi käytännössä rakentuu? Siihen uunituore tutkimus vastaa tunnettujen esimerkkien kautta.

Pohjoismaisten tutkijoiden yhdessä kirjoittama kirja Successful Public Policy in the Nordic Countries: Cases, Lessons, Challenges esittelee 23 syvällistä tapaustutkimusta. Kirjaa lukemalla saa tietoa onnistuneista julkisen sektorin politiikoista Ruotsista, Tanskasta, Suomesta, Norjasta ja Islannista.

Aikaa kestävät poliittiset uudistukset

Yhteistä jokaiselle kirjaan mukaan valikoidulle tapaustutkimukselle on, että ne ovat kestäneet aikaa. Näin ollen ne osaltaan edustavat pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden peruspilareita.

Kukin kirjan luku kertoo tarinan yhdestä poliittisesta prosessista ja sen tuloksista – sen taustalla vaikuttaneista liikkeellepanevista voimista, toimijoista, tavoitteista, suunnittelusta, päätöksenteosta, haasteista ja käytännön toteutuksesta. Tutkimuskirjallisuuteen pohjaten kirjoittajat ovat arvioineet, missä määrin valitun politiikan voidaan katsoa olevan onnistunut. He arvioivat kunkin tapauksen onnistumista ohjelmallisesti, poliittisesti ja prosessin sujuvuuden näkökulmasta.

Suomen tapauksina mukana ovat äitiyspakkaus, peruskoulujen laadunvarmistus, yleinen asevelvollisuus, kunnallisten päätöksentekoelinten sukupuolikiintiöt sekä "asunto ensin" -politiikka.

Viisi kotimaista menestystarinaa

Yksitoista suomalaisia tutkijaa on antanut panoksensa kirjaprojektiin. Tampereen yliopiston professori Jaakko Kauko on yksi kirjan toimittajista. Hän uskoo, että kirja tarjoaa mielenkiintoista luettavaa ja hyödyllisiä näkökulmia niin tutkijoille, opettajille kuin opiskelijoillekin sekä Pohjoismaissa että myös sen ulkopuolella.

– Arvelen, että kirja kiinnostaa yliopistoväen lisäksi suurempaa yleisöä, virkahenkilöitä ja poliitikkoja, sillä useimmat siinä esitellyt politiikat ovat kaikille pohjoismaalaisille keskeisiä jokapäiväisessä elämästä, Kauko pohtii.

Äitiyspakkaus avaa kirjan Suomi-osuuden. Tästä satavuotiaasta sosiaalisesta innovaatiosta kertovat Kelan tutkija Ella Näsi ja tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo. He tutkivat äitiyspakkauksen roolia osana isompaa terveys- ja sosiaaliturvan kehityskaarta.

Peruskoulun laadunarvioinnista kirjoittavat professori Jaakko Kauko (Tampereen yliopisto), tutkijatohtori Hannele Pitkänen (Jyväskylän yliopisto) ja apulaisprofessori Janne Varjo (Helsingin yliopisto). He arvioivat kehittävän arvioinnin mallin osittaiseksi menestykseksi, joka on kestänyt kolme vuosikymmentä globaaleja virtauksia vastaan.

Kirjassa on myös Tampereen yliopiston professori Kirsi Juhilan sekä yliopistonlehtoreiden Suvi Raitakarin ja Johanna Rannan luku, jossa he tarkastelevat Suomen asunnottomuuspolitiikkaa. Neljä poliittista ohjelmaa ja laaja ammattilaisten yhteistyö ovat pystyneet vähentämään asunnottomuutta ja samalla mahdollistaneet usein unohdettujen henkilöiden kysymysten nousun kansalliseen keskusteluun.

Yleisestä asevelvollisuudesta kirjoittavat tutkimusalajohtaja Jarkko Kosonen Maavoimien esikunnasta ja tutkimusalajohtaja Juha Mälkki Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta. Asevelvollisuus on juurtunut syvään ja nauttii laajaa suosiota yhteiskunnassa. Historiaan ja järjestelmän nykytilaan peilaten kirjoittajat analysoivat myös mahdollisia tulevia muutoksia.

Helsingin yliopiston professori Anne Maria Holli arvioi luvussaan, miten kunnallisten päätöksentekoelinten eli kunnanhallitusten ja lautakuntien sukupuolikiintiöt ovat onnistuneet nostamaan naisten osuuden päättävissä rooleissa lähes samalle tasolle miesten kanssa. Poliittinen prosessi kohtasi aikanaan voimakasta vastustusta, mutta sen vaikutukset ovat olleet tasa-arvolle merkittävät.

Fokus onnistumisessa

Kirjan toimittajat kertovat johdantoluvussa, että poliittisten uudistusten epäonnistumisista on kirjoitettu useita oppikirjoja.

– Todellisuudessa julkiset palvelut, projektit ja ohjelmat onnistuvat Pohjoismaissa varsin hyvin, usein jopa poikkeuksellisen hyvin, kirjoittajat huomauttavat.

– Politiikan pitkän ajan tavoitteellisuus, huolellinen toteutus, sidosryhmille koituva laajamittainen hyöty ja niiden osallistaminen ovat kirjassa tutkittuja osa-alueita, joiden perusteella voidaan jatkossakin arvioida tai jopa suunnitella reformeja, professori Jaakko Kauko summaa.

Kirjan toimittajat ovat professorit Caroline de la Porte Tanskasta (Copenhagen Business School), Guðný Björk Eydal Islannista (University of Iceland), Jaakko Kauko Suomesta (Tampereen yliopisto), Daniel Nohrstedt Ruotsista (Uppsala University), Paul ‘t Hart Hollannista (Utrecht University / Netherlands School of Public Administration) ja Bent Sofus Tranøy Norjasta (Kristiania University College / Inland School of Business and Social Sciences). Kirjan julkaisi Oxford University Press, ja se on avoimesti saatavilla verkosta.

Kirjan viitetiedot:

de la Porte, C., Eydal, G. B., Kauko, J., Nohrstedt, D., Hart, P. T., & Tranøy, B. S. (Eds.). (2022). Successful Public Policy in the Nordic Countries: Cases, Lessons, Challenges. Oxford University Press.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Jaakko Kauko, professori, Tampereen yliopisto, jaakko.kauko@tuni.fi, p. 050 318 7788
Ella Näsi, tutkija, Kela / väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, ella.nasi@kela.fi, p. 050 374 2639
Kirsi Juhila, professori, Tampereen yliopisto, kirsi.juhila@tuni.fi, puh. 050 3383925
Jarkko Kosonen, tutkimusalajohtaja, Maavoimien esikunta, jarkko.kosonen@mil.fi, puh. 0299 410 753
Anna Maria Holli, professori, Helsingin yliopisto, anne.holli@helsinki.fi, puh. 040 8413290.

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen 90-vuotiaista suurin osa asuu omassa kodissaan ja kokee suurta elämäntyytyväisyyttä8.12.2022 14:00:00 EET | Tiedote

Suurin osa 90 vuotta täyttäneistä tamperelaisista, 70 prosenttia, asuu omassa kodissaan ja elää omanlaistaan elämää, kertoo Tervaskannot 90+ -tutkimuksen tuorein kysely. Tutkimuksessa tarkastellaan 90 vuotta täyttäneiden tamperelaisten elämäntilannetta, terveyttä ja toimintakykyä sekä muun muassa avun tarvetta. Tänä vuonna postikysely lähetettiin kymmenennen kerran kaikille ikäryhmään kuuluville sekä kotona että pitkäaikaishoidossa asuville noin 2700 henkilölle.

Väitös: Toimintaympäristön muuttuessa kuntajohtajuutta rakennetaan vuorovaikutuksessa8.12.2022 09:19:50 EET | Tiedote

Kunnissa johtajuutta rakennetaan paikallisuuden, politiikan ja hallinnon risteyksessä. Toimintaympäristön muutos on moninkertaistanut johtamiseen liittyvät vuorovaikutustarpeet ja vaatii erityistä johtamisotetta. HM Henna Paananen osoittaa väitöskirjassaan, että mikäli johtajuus ymmärretään ihmisten välisenä dynamiikkana ja vuorovaikutuksena, kyseessä on henkilön muodolliseen asemaan perustuvaa valtaa ja määräysvaltasuhteita laajempi kokonaisuus. Väitöstutkimus kääntää katseen johtajuuden rakentumisen vuorovaikutteiseen ulottuvuuteen.

Väitös: Taudinaiheuttajien hiilihappoanhydraasit uudenlaisina lääkekohteina7.12.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Ihmisellä on vain alfa-muodon hiilihappoanhydraaseja, kun taas vain beta- ja/tai gamma-muotoa on löydetty useista kliinisesti merkittävistä taudinaiheuttajista. Näihin beta- ja/tai gamma-hiilihappoanhydraaseihin pohjautuvat lääkkeet hävittäisivät ideaalitapauksessa taudinaiheuttajan ihmiskehosta ilman sivuoireita. DI Linda Urbański tuotti ja karakterisoi väitöskirjassaan kahden mikro-organismin hiilihappoanhydraasit.

Väitös:Hyvin suunnitellut digitaaliset demokratiapalvelut voivat vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista5.12.2022 12:16:07 EET | Tiedote

Tukeakseen nuorten yhteiskunnallista osallistumista, digitaalisten demokratiapalveluiden tulee mahdollistaa päättäjien ja kansalaisten välinen säännöllinen vuorovaikutus sekä todellisten vaikutusten aikaansaaminen. Lisäksi on tehtävä osallistumisen merkityksiä ja tuloksia näkyviksi ja tarjota turvallinen tila osallistumiselle, selviää Iikka Pietilän väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme