Tuore kirja analysoi Pohjoismaiden hyvinvoinnin peruspilarit

Pohjoismaisten tutkijoiden yhdessä kirjoittama kirja Successful Public Policy in the Nordic Countries: Cases, Lessons, Challenges esittelee 23 syvällistä tapaustutkimusta. Kirjaa lukemalla saa tietoa onnistuneista julkisen sektorin politiikoista Ruotsista, Tanskasta, Suomesta, Norjasta ja Islannista.
Aikaa kestävät poliittiset uudistukset
Yhteistä jokaiselle kirjaan mukaan valikoidulle tapaustutkimukselle on, että ne ovat kestäneet aikaa. Näin ollen ne osaltaan edustavat pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden peruspilareita.
Kukin kirjan luku kertoo tarinan yhdestä poliittisesta prosessista ja sen tuloksista – sen taustalla vaikuttaneista liikkeellepanevista voimista, toimijoista, tavoitteista, suunnittelusta, päätöksenteosta, haasteista ja käytännön toteutuksesta. Tutkimuskirjallisuuteen pohjaten kirjoittajat ovat arvioineet, missä määrin valitun politiikan voidaan katsoa olevan onnistunut. He arvioivat kunkin tapauksen onnistumista ohjelmallisesti, poliittisesti ja prosessin sujuvuuden näkökulmasta.
Suomen tapauksina mukana ovat äitiyspakkaus, peruskoulujen laadunvarmistus, yleinen asevelvollisuus, kunnallisten päätöksentekoelinten sukupuolikiintiöt sekä "asunto ensin" -politiikka.
Viisi kotimaista menestystarinaa
Yksitoista suomalaisia tutkijaa on antanut panoksensa kirjaprojektiin. Tampereen yliopiston professori Jaakko Kauko on yksi kirjan toimittajista. Hän uskoo, että kirja tarjoaa mielenkiintoista luettavaa ja hyödyllisiä näkökulmia niin tutkijoille, opettajille kuin opiskelijoillekin sekä Pohjoismaissa että myös sen ulkopuolella.
– Arvelen, että kirja kiinnostaa yliopistoväen lisäksi suurempaa yleisöä, virkahenkilöitä ja poliitikkoja, sillä useimmat siinä esitellyt politiikat ovat kaikille pohjoismaalaisille keskeisiä jokapäiväisessä elämästä, Kauko pohtii.
Äitiyspakkaus avaa kirjan Suomi-osuuden. Tästä satavuotiaasta sosiaalisesta innovaatiosta kertovat Kelan tutkija Ella Näsi ja tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo. He tutkivat äitiyspakkauksen roolia osana isompaa terveys- ja sosiaaliturvan kehityskaarta.
Peruskoulun laadunarvioinnista kirjoittavat professori Jaakko Kauko (Tampereen yliopisto), tutkijatohtori Hannele Pitkänen (Jyväskylän yliopisto) ja apulaisprofessori Janne Varjo (Helsingin yliopisto). He arvioivat kehittävän arvioinnin mallin osittaiseksi menestykseksi, joka on kestänyt kolme vuosikymmentä globaaleja virtauksia vastaan.
Kirjassa on myös Tampereen yliopiston professori Kirsi Juhilan sekä yliopistonlehtoreiden Suvi Raitakarin ja Johanna Rannan luku, jossa he tarkastelevat Suomen asunnottomuuspolitiikkaa. Neljä poliittista ohjelmaa ja laaja ammattilaisten yhteistyö ovat pystyneet vähentämään asunnottomuutta ja samalla mahdollistaneet usein unohdettujen henkilöiden kysymysten nousun kansalliseen keskusteluun.
Yleisestä asevelvollisuudesta kirjoittavat tutkimusalajohtaja Jarkko Kosonen Maavoimien esikunnasta ja tutkimusalajohtaja Juha Mälkki Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta. Asevelvollisuus on juurtunut syvään ja nauttii laajaa suosiota yhteiskunnassa. Historiaan ja järjestelmän nykytilaan peilaten kirjoittajat analysoivat myös mahdollisia tulevia muutoksia.
Helsingin yliopiston professori Anne Maria Holli arvioi luvussaan, miten kunnallisten päätöksentekoelinten eli kunnanhallitusten ja lautakuntien sukupuolikiintiöt ovat onnistuneet nostamaan naisten osuuden päättävissä rooleissa lähes samalle tasolle miesten kanssa. Poliittinen prosessi kohtasi aikanaan voimakasta vastustusta, mutta sen vaikutukset ovat olleet tasa-arvolle merkittävät.
Fokus onnistumisessa
Kirjan toimittajat kertovat johdantoluvussa, että poliittisten uudistusten epäonnistumisista on kirjoitettu useita oppikirjoja.
– Todellisuudessa julkiset palvelut, projektit ja ohjelmat onnistuvat Pohjoismaissa varsin hyvin, usein jopa poikkeuksellisen hyvin, kirjoittajat huomauttavat.
– Politiikan pitkän ajan tavoitteellisuus, huolellinen toteutus, sidosryhmille koituva laajamittainen hyöty ja niiden osallistaminen ovat kirjassa tutkittuja osa-alueita, joiden perusteella voidaan jatkossakin arvioida tai jopa suunnitella reformeja, professori Jaakko Kauko summaa.
Kirjan toimittajat ovat professorit Caroline de la Porte Tanskasta (Copenhagen Business School), Guðný Björk Eydal Islannista (University of Iceland), Jaakko Kauko Suomesta (Tampereen yliopisto), Daniel Nohrstedt Ruotsista (Uppsala University), Paul ‘t Hart Hollannista (Utrecht University / Netherlands School of Public Administration) ja Bent Sofus Tranøy Norjasta (Kristiania University College / Inland School of Business and Social Sciences). Kirjan julkaisi Oxford University Press, ja se on avoimesti saatavilla verkosta.
Kirjan viitetiedot:
de la Porte, C., Eydal, G. B., Kauko, J., Nohrstedt, D., Hart, P. T., & Tranøy, B. S. (Eds.). (2022). Successful Public Policy in the Nordic Countries: Cases, Lessons, Challenges. Oxford University Press.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Jaakko Kauko, professori, Tampereen yliopisto, jaakko.kauko@tuni.fi, p. 050 318 7788
Ella Näsi, tutkija, Kela / väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, ella.nasi@kela.fi, p. 050 374 2639
Kirsi Juhila, professori, Tampereen yliopisto, kirsi.juhila@tuni.fi, puh. 050 3383925
Jarkko Kosonen, tutkimusalajohtaja, Maavoimien esikunta, jarkko.kosonen@mil.fi, puh. 0299 410 753
Anna Maria Holli, professori, Helsingin yliopisto, anne.holli@helsinki.fi, puh. 040 8413290.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

