Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tuore tutkimus: Robotit ja uusi teknologia eivät ole syrjäyttäneet työntekijöitä Suomen teollisuusyrityksissä, pikemminkin lisänneet työpaikkoja

Jaa
Uusilla teknologioilla tavoitellaan suomalaisessa teollisuudessa pääsääntöisesti tuotannon kilpailukyvyn parantamista. Robotit eivät ole Suomen teollisuusyrityksissä tuhonneet työpaikkoja vaan johtaneet työllisyyden kasvuun, käy ilmi tuoreesta Etlan, MIT:n ja Laboren tutkimuksesta. Uuden teknologian käyttöönotto ei ole lisännyt myöskään korkeasti koulutettujen osaajien osuutta teollisuuden työpaikoilla, eikä siten syrjäyttänyt matalammin koulutettuja. Tulokset haastavat näkemyksen siitä, että teknologinen kehitys väistämättä veisi työpaikkoja ja lisäisi eriarvoisuutta.
Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.

Uusien teknologioiden on usein ajateltu syrjäyttävän perinteisen käsin tehtävän työn ja aiheuttavan työttömyyttä. Teknologisen kehityksen on myös esitetty lisäävän korkeasti koulutettujen tuottavuutta ja kasvattavan siten tuloeroja. Tutkimuksissa on usein pohdittu aihetta tulevaisuuden näkökulmasta, eikä ole tarkasteltu täsmällisesti yritysten tämän hetken teknologian käyttöä tai työntekijöiden koulutusta.

Suomalaiset teollisuusyritykset käyttävät uutta teknologiaa pääsääntöisesti parantamaan tuotekilpailukykyä ja yritysten kasvua, eivätkä vähentämään työntekijöitä kustannussäästösyistä. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan julkaisemasta Working Paperista ”New Evidence on the Effect of Technology on Employment and Skill Demand(Working Papers 93) ja tutkimukseen pohjautuvasta Etla Muistiosta ”Uutta tutkimustietoa teknologian vaikutuksista työn ja taitojen kysyntään” (Etla Muistio 108). Tulokset haastavat näkemyksen siitä, että teknologinen kehitys väistämättä veisi työpaikkoja ja lisäisi eriarvoisuutta. Tutkimus perustuu laajoihin yritys- ja työntekijäaineistoihin.

Yksi selitys nyt saatuihin tuloksiin on suomalaisten teollisuusyritysten erikoistuminen joustavaan korkean lisäarvon tuotantoon ennemmin kuin massatuotantoon. Tutkimuksen arvion mukaan valtaosa eli noin 90 prosenttia suomalaisista valmistavan teollisuuden yrityksistä on erikoistuneen tuotannon yrityksiä. Ne tuottavat pieniä eriä tietystä tuotetyypistä ja toimivat esimerkiksi vaativien yritysten alihankkijoina. Vain 10 prosenttia voi luokitella massatuotannon yrityksiksi, joissa työntekijöiden korvaaminen teknologialla voi tyypillisemmin olla yritykselle kustannustehokas ratkaisu.

Tuloksista kävi ilmi myös, että uusien teknologioiden käyttöönotto suomalaisissa teollisuusyrityksissä on keskimäärin kasvattanut työllisyyttä eikä tuhonnut työpaikkoja. Teknologiainvestoinnit eivät ole myöskään lisänneet korkeasti koulutettujen osuutta teollisuuden työpaikoilla matalammin koulutettujen kustannuksella.

– Robotit eivät siis näytä johtavan nopeaan työttömyyteen tai koulutusvaatimusten nousuun suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Tutkimuksemme tulokset poikkeavat merkittävästi kansainvälisestä keskustelusta ja syy siihen on nimenomaan se, miten teknologioita hyödynnetään suomalaisyrityksissä, toteaa väitöskirjatutkija Joonas Tuhkuri Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta MIT:stä.

Koneinvestoinnit on yrityksissä kohdistettu uusien tuotteiden joustavampaan valmistukseen sekä laadun ja toimitusvarmuuden parantamiseen.

– On puhuttu paljon siitä, miten ’robots kill jobs’, robotit tappavat työpaikat. Yritysten näkökulmasta investoinnit kuitenkin harvoin kohdistuvat ainoastaan työntekijöiden korvaamiseen koneilla. Uudet teknologiat vaativat uusia taitoja ja yritykset tyypillisesti kouluttavat nykyiset työntekijänsä käyttämään laitteita, sen sijaan, että vaihtaisivat työntekijät uusiin korkeasti koulutettuihin, toteaa Etlan tutkija Johannes Hirvonen.

Hirvonen, Johannes - Stenhammar, Aapo - Tuhkuri, Joonas: New Evidence on the Effect of Technology on Employment and Skill Demand (Etla Working Papers 93)

Hirvonen, Johannes - Stenhammar, Aapo - Tuhkuri, Joonas: Uutta tutkimustietoa teknologian vaikutuksista työn ja taitojen kysyntään (Etla Muistio 108)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT, p. +1 857 999 5999 (USA:n itärannikon aikavyöhyke, -7 h) tuhkuri@mit.edu


Tutkija Aapo Stenhammar, Labore, p. 045 7750 2061, aapo.stenhammar@labore.fi

Kuvat

Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Lataa
Tutkija Johannes Hirvonen, ETLA.
Tutkija Johannes Hirvonen, ETLA.
Lataa
Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT. Kuva: David Degner
Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT. Kuva: David Degner
Lataa
Tutkija Aapo Stenhammar, Labore. Kuva: LABORE
Tutkija Aapo Stenhammar, Labore. Kuva: LABORE
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.

Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.

Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.

Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.

Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye