Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tuore tutkimus: Robotit ja uusi teknologia eivät ole syrjäyttäneet työntekijöitä Suomen teollisuusyrityksissä, pikemminkin lisänneet työpaikkoja

Jaa
Uusilla teknologioilla tavoitellaan suomalaisessa teollisuudessa pääsääntöisesti tuotannon kilpailukyvyn parantamista. Robotit eivät ole Suomen teollisuusyrityksissä tuhonneet työpaikkoja vaan johtaneet työllisyyden kasvuun, käy ilmi tuoreesta Etlan, MIT:n ja Laboren tutkimuksesta. Uuden teknologian käyttöönotto ei ole lisännyt myöskään korkeasti koulutettujen osaajien osuutta teollisuuden työpaikoilla, eikä siten syrjäyttänyt matalammin koulutettuja. Tulokset haastavat näkemyksen siitä, että teknologinen kehitys väistämättä veisi työpaikkoja ja lisäisi eriarvoisuutta.
Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.

Uusien teknologioiden on usein ajateltu syrjäyttävän perinteisen käsin tehtävän työn ja aiheuttavan työttömyyttä. Teknologisen kehityksen on myös esitetty lisäävän korkeasti koulutettujen tuottavuutta ja kasvattavan siten tuloeroja. Tutkimuksissa on usein pohdittu aihetta tulevaisuuden näkökulmasta, eikä ole tarkasteltu täsmällisesti yritysten tämän hetken teknologian käyttöä tai työntekijöiden koulutusta.

Suomalaiset teollisuusyritykset käyttävät uutta teknologiaa pääsääntöisesti parantamaan tuotekilpailukykyä ja yritysten kasvua, eivätkä vähentämään työntekijöitä kustannussäästösyistä. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan julkaisemasta Working Paperista ”New Evidence on the Effect of Technology on Employment and Skill Demand(Working Papers 93) ja tutkimukseen pohjautuvasta Etla Muistiosta ”Uutta tutkimustietoa teknologian vaikutuksista työn ja taitojen kysyntään” (Etla Muistio 108). Tulokset haastavat näkemyksen siitä, että teknologinen kehitys väistämättä veisi työpaikkoja ja lisäisi eriarvoisuutta. Tutkimus perustuu laajoihin yritys- ja työntekijäaineistoihin.

Yksi selitys nyt saatuihin tuloksiin on suomalaisten teollisuusyritysten erikoistuminen joustavaan korkean lisäarvon tuotantoon ennemmin kuin massatuotantoon. Tutkimuksen arvion mukaan valtaosa eli noin 90 prosenttia suomalaisista valmistavan teollisuuden yrityksistä on erikoistuneen tuotannon yrityksiä. Ne tuottavat pieniä eriä tietystä tuotetyypistä ja toimivat esimerkiksi vaativien yritysten alihankkijoina. Vain 10 prosenttia voi luokitella massatuotannon yrityksiksi, joissa työntekijöiden korvaaminen teknologialla voi tyypillisemmin olla yritykselle kustannustehokas ratkaisu.

Tuloksista kävi ilmi myös, että uusien teknologioiden käyttöönotto suomalaisissa teollisuusyrityksissä on keskimäärin kasvattanut työllisyyttä eikä tuhonnut työpaikkoja. Teknologiainvestoinnit eivät ole myöskään lisänneet korkeasti koulutettujen osuutta teollisuuden työpaikoilla matalammin koulutettujen kustannuksella.

– Robotit eivät siis näytä johtavan nopeaan työttömyyteen tai koulutusvaatimusten nousuun suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Tutkimuksemme tulokset poikkeavat merkittävästi kansainvälisestä keskustelusta ja syy siihen on nimenomaan se, miten teknologioita hyödynnetään suomalaisyrityksissä, toteaa väitöskirjatutkija Joonas Tuhkuri Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta MIT:stä.

Koneinvestoinnit on yrityksissä kohdistettu uusien tuotteiden joustavampaan valmistukseen sekä laadun ja toimitusvarmuuden parantamiseen.

– On puhuttu paljon siitä, miten ’robots kill jobs’, robotit tappavat työpaikat. Yritysten näkökulmasta investoinnit kuitenkin harvoin kohdistuvat ainoastaan työntekijöiden korvaamiseen koneilla. Uudet teknologiat vaativat uusia taitoja ja yritykset tyypillisesti kouluttavat nykyiset työntekijänsä käyttämään laitteita, sen sijaan, että vaihtaisivat työntekijät uusiin korkeasti koulutettuihin, toteaa Etlan tutkija Johannes Hirvonen.

Hirvonen, Johannes - Stenhammar, Aapo - Tuhkuri, Joonas: New Evidence on the Effect of Technology on Employment and Skill Demand (Etla Working Papers 93)

Hirvonen, Johannes - Stenhammar, Aapo - Tuhkuri, Joonas: Uutta tutkimustietoa teknologian vaikutuksista työn ja taitojen kysyntään (Etla Muistio 108)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT, p. +1 857 999 5999 (USA:n itärannikon aikavyöhyke, -7 h) tuhkuri@mit.edu


Tutkija Aapo Stenhammar, Labore, p. 045 7750 2061, aapo.stenhammar@labore.fi

Kuvat

Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Lataa
Tutkija Johannes Hirvonen, ETLA.
Tutkija Johannes Hirvonen, ETLA.
Lataa
Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT. Kuva: David Degner
Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT. Kuva: David Degner
Lataa
Tutkija Aapo Stenhammar, Labore. Kuva: LABORE
Tutkija Aapo Stenhammar, Labore. Kuva: LABORE
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.

Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote

Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.

Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.

Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.

Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye