Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tuore tutkimus: Robotit ja uusi teknologia eivät ole syrjäyttäneet työntekijöitä Suomen teollisuusyrityksissä, pikemminkin lisänneet työpaikkoja

Jaa

Uusilla teknologioilla tavoitellaan suomalaisessa teollisuudessa pääsääntöisesti tuotannon kilpailukyvyn parantamista. Robotit eivät ole Suomen teollisuusyrityksissä tuhonneet työpaikkoja vaan johtaneet työllisyyden kasvuun, käy ilmi tuoreesta Etlan, MIT:n ja Laboren tutkimuksesta. Uuden teknologian käyttöönotto ei ole lisännyt myöskään korkeasti koulutettujen osaajien osuutta teollisuuden työpaikoilla, eikä siten syrjäyttänyt matalammin koulutettuja. Tulokset haastavat näkemyksen siitä, että teknologinen kehitys väistämättä veisi työpaikkoja ja lisäisi eriarvoisuutta.

Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.

Uusien teknologioiden on usein ajateltu syrjäyttävän perinteisen käsin tehtävän työn ja aiheuttavan työttömyyttä. Teknologisen kehityksen on myös esitetty lisäävän korkeasti koulutettujen tuottavuutta ja kasvattavan siten tuloeroja. Tutkimuksissa on usein pohdittu aihetta tulevaisuuden näkökulmasta, eikä ole tarkasteltu täsmällisesti yritysten tämän hetken teknologian käyttöä tai työntekijöiden koulutusta.

Suomalaiset teollisuusyritykset käyttävät uutta teknologiaa pääsääntöisesti parantamaan tuotekilpailukykyä ja yritysten kasvua, eivätkä vähentämään työntekijöitä kustannussäästösyistä. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan julkaisemasta Working Paperista ”New Evidence on the Effect of Technology on Employment and Skill Demand(Working Papers 93) ja tutkimukseen pohjautuvasta Etla Muistiosta ”Uutta tutkimustietoa teknologian vaikutuksista työn ja taitojen kysyntään” (Etla Muistio 108). Tulokset haastavat näkemyksen siitä, että teknologinen kehitys väistämättä veisi työpaikkoja ja lisäisi eriarvoisuutta. Tutkimus perustuu laajoihin yritys- ja työntekijäaineistoihin.

Yksi selitys nyt saatuihin tuloksiin on suomalaisten teollisuusyritysten erikoistuminen joustavaan korkean lisäarvon tuotantoon ennemmin kuin massatuotantoon. Tutkimuksen arvion mukaan valtaosa eli noin 90 prosenttia suomalaisista valmistavan teollisuuden yrityksistä on erikoistuneen tuotannon yrityksiä. Ne tuottavat pieniä eriä tietystä tuotetyypistä ja toimivat esimerkiksi vaativien yritysten alihankkijoina. Vain 10 prosenttia voi luokitella massatuotannon yrityksiksi, joissa työntekijöiden korvaaminen teknologialla voi tyypillisemmin olla yritykselle kustannustehokas ratkaisu.

Tuloksista kävi ilmi myös, että uusien teknologioiden käyttöönotto suomalaisissa teollisuusyrityksissä on keskimäärin kasvattanut työllisyyttä eikä tuhonnut työpaikkoja. Teknologiainvestoinnit eivät ole myöskään lisänneet korkeasti koulutettujen osuutta teollisuuden työpaikoilla matalammin koulutettujen kustannuksella.

– Robotit eivät siis näytä johtavan nopeaan työttömyyteen tai koulutusvaatimusten nousuun suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Tutkimuksemme tulokset poikkeavat merkittävästi kansainvälisestä keskustelusta ja syy siihen on nimenomaan se, miten teknologioita hyödynnetään suomalaisyrityksissä, toteaa väitöskirjatutkija Joonas Tuhkuri Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta MIT:stä.

Koneinvestoinnit on yrityksissä kohdistettu uusien tuotteiden joustavampaan valmistukseen sekä laadun ja toimitusvarmuuden parantamiseen.

– On puhuttu paljon siitä, miten ’robots kill jobs’, robotit tappavat työpaikat. Yritysten näkökulmasta investoinnit kuitenkin harvoin kohdistuvat ainoastaan työntekijöiden korvaamiseen koneilla. Uudet teknologiat vaativat uusia taitoja ja yritykset tyypillisesti kouluttavat nykyiset työntekijänsä käyttämään laitteita, sen sijaan, että vaihtaisivat työntekijät uusiin korkeasti koulutettuihin, toteaa Etlan tutkija Johannes Hirvonen.

Hirvonen, Johannes - Stenhammar, Aapo - Tuhkuri, Joonas: New Evidence on the Effect of Technology on Employment and Skill Demand (Etla Working Papers 93)

Hirvonen, Johannes - Stenhammar, Aapo - Tuhkuri, Joonas: Uutta tutkimustietoa teknologian vaikutuksista työn ja taitojen kysyntään (Etla Muistio 108)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT, p. +1 857 999 5999 (USA:n itärannikon aikavyöhyke, -7 h) tuhkuri@mit.edu

Tutkija Aapo Stenhammar, Labore, p. 045 7750 2061, aapo.stenhammar@labore.fi

Kuvat

Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Lataa
Tutkija Johannes Hirvonen, ETLA.
Tutkija Johannes Hirvonen, ETLA.
Lataa
Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT. Kuva: David Degner
Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT. Kuva: David Degner
Lataa
Tutkija Aapo Stenhammar, Labore. Kuva: LABORE
Tutkija Aapo Stenhammar, Labore. Kuva: LABORE
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Lakko pudotti odotettua enemmän paperiteollisuuden vientiä, samaan aikaan matkailun ja kaupan koronaelpyminen on hidastunut24.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Paperiteollisuuden viennin määrä laski vuoden alussa peräti 17 prosenttia vuoden takaisesta pitkittyneen lakon seurauksena. Etlan tänään julkaiseman kevään Toimialakatsauksen mukaan myös kaupan nopea kasvu on takanapäin, samalla kun matkailu- ja kuljetusalan toipuminen on hidastunut. Kansainvälinen matkustus takertelee erityisesti Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Lukuisat toimialat kuitenkin kasvoivat ensimmäisellä neljänneksellä Suomessa vauhdikkaammin kuin EU:ssa keskimäärin.

Etla tutki: Koronatukitoimet auttoivat yrityksiä selviämään pandemian yli, mutta kriisin alkuvaiheessa tuet eivät kohdentuneet aina oikein17.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta, ilmenee tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yritystukien päättymisen takarajaan, harkinnanvaraisuuteen sekä tukien parempaan kohdentamiseen.

Suomessa on henkivakuutusvaje: vain murto-osalla kotitalouksista on elintason säilyttävä henkivakuutus huoltajan kuoleman varalle10.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Suomessa on siis suuri henkivakuutusvaje. Henkivakuutusvaje on yleisintä nuorilla, suurituloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Todennäköisimmin henkivakuutuksia ottavat työikäiset, parempituloiset ja avioliitossa olevat. Nyt julkaistussa Etla-tutkimuksessa on hyödynnetty henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle tätä tutkimusta varten luovuttamia vakuutustietoja vuosilta 2018–2020.

Muistutuskutsu medialle: Henkivakuutusvaje Suomessa9.5.2022 11:10:13 EEST | Tiedote

Ennenaikaiseen kuolemaan liittyvään taloudelliseen menetykseen varautuminen on tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi koronapandemian aikana. Kohonnut kuolemanriski on saanut monet pohtimaan henkivakuutuksensa riittävyyttä, mutta kuolemanvaraturvan tarpeen arviointi ei ole kuitenkaan helppoa. Etlan tiistaina 10.5. klo 9 julkaistava tutkimus kartoittaa ns. henkivakuutusvajeen suuruutta Suomessa. Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry ja tuloksia käsitellään syvemmin Finanssialan järjestämässä tilaisuudessa, johon on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä. Aika: Tiistaina 10.5. klo 9‒10 Paikka: Teams / Finanssiala ry:n Shockley-studio, Itämerenkatu 11–13, Helsinki Finanssiala ry:n ja Etlan yhteisessä tilaisuudessa Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen esittelee tuoreen tutkimuksen keskeiset tulokset ja havainnot. Kommenttipuheenvuoron pitää Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari. Tilaisuuden moderoi Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen. Tilaisuuden alu

Muistutuskutsu medialle: Henkivakuutusvaje Suomessa6.5.2022 12:03:29 EEST | Tiedote

Ennenaikaiseen kuolemaan liittyvään taloudelliseen menetykseen varautuminen on tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi koronapandemian aikana. Kohonnut kuolemanriski on saanut monet pohtimaan henkivakuutuksensa riittävyyttä, mutta kuolemanvaraturvan tarpeen arviointi ei ole kuitenkaan helppoa. Etlan tiistaina 10.5. klo 9 julkaistava tutkimus kartoittaa ns. henkivakuutusvajeen suuruutta Suomessa. Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry ja tuloksia käsitellään syvemmin Finanssialan järjestämässä tilaisuudessa, johon on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä. Aika: Tiistaina 10.5. klo 9‒10 Paikka: Teams / Finanssiala ry:n Shockley-studio, Itämerenkatu 11–13, Helsinki Finanssiala ry:n ja Etlan yhteisessä tilaisuudessa Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen esittelee tuoreen tutkimuksen keskeiset tulokset ja havainnot. Kommenttipuheenvuoron pitää Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari. Tilaisuuden moderoi Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen. Tilaisuuden alu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme