Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tuore tutkimus: Robotit ja uusi teknologia eivät ole syrjäyttäneet työntekijöitä Suomen teollisuusyrityksissä, pikemminkin lisänneet työpaikkoja

11.4.2022 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Uusilla teknologioilla tavoitellaan suomalaisessa teollisuudessa pääsääntöisesti tuotannon kilpailukyvyn parantamista. Robotit eivät ole Suomen teollisuusyrityksissä tuhonneet työpaikkoja vaan johtaneet työllisyyden kasvuun, käy ilmi tuoreesta Etlan, MIT:n ja Laboren tutkimuksesta. Uuden teknologian käyttöönotto ei ole lisännyt myöskään korkeasti koulutettujen osaajien osuutta teollisuuden työpaikoilla, eikä siten syrjäyttänyt matalammin koulutettuja. Tulokset haastavat näkemyksen siitä, että teknologinen kehitys väistämättä veisi työpaikkoja ja lisäisi eriarvoisuutta.
Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.

Uusien teknologioiden on usein ajateltu syrjäyttävän perinteisen käsin tehtävän työn ja aiheuttavan työttömyyttä. Teknologisen kehityksen on myös esitetty lisäävän korkeasti koulutettujen tuottavuutta ja kasvattavan siten tuloeroja. Tutkimuksissa on usein pohdittu aihetta tulevaisuuden näkökulmasta, eikä ole tarkasteltu täsmällisesti yritysten tämän hetken teknologian käyttöä tai työntekijöiden koulutusta.

Suomalaiset teollisuusyritykset käyttävät uutta teknologiaa pääsääntöisesti parantamaan tuotekilpailukykyä ja yritysten kasvua, eivätkä vähentämään työntekijöitä kustannussäästösyistä. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan julkaisemasta Working Paperista ”New Evidence on the Effect of Technology on Employment and Skill Demand(Working Papers 93) ja tutkimukseen pohjautuvasta Etla Muistiosta ”Uutta tutkimustietoa teknologian vaikutuksista työn ja taitojen kysyntään” (Etla Muistio 108). Tulokset haastavat näkemyksen siitä, että teknologinen kehitys väistämättä veisi työpaikkoja ja lisäisi eriarvoisuutta. Tutkimus perustuu laajoihin yritys- ja työntekijäaineistoihin.

Yksi selitys nyt saatuihin tuloksiin on suomalaisten teollisuusyritysten erikoistuminen joustavaan korkean lisäarvon tuotantoon ennemmin kuin massatuotantoon. Tutkimuksen arvion mukaan valtaosa eli noin 90 prosenttia suomalaisista valmistavan teollisuuden yrityksistä on erikoistuneen tuotannon yrityksiä. Ne tuottavat pieniä eriä tietystä tuotetyypistä ja toimivat esimerkiksi vaativien yritysten alihankkijoina. Vain 10 prosenttia voi luokitella massatuotannon yrityksiksi, joissa työntekijöiden korvaaminen teknologialla voi tyypillisemmin olla yritykselle kustannustehokas ratkaisu.

Tuloksista kävi ilmi myös, että uusien teknologioiden käyttöönotto suomalaisissa teollisuusyrityksissä on keskimäärin kasvattanut työllisyyttä eikä tuhonnut työpaikkoja. Teknologiainvestoinnit eivät ole myöskään lisänneet korkeasti koulutettujen osuutta teollisuuden työpaikoilla matalammin koulutettujen kustannuksella.

– Robotit eivät siis näytä johtavan nopeaan työttömyyteen tai koulutusvaatimusten nousuun suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Tutkimuksemme tulokset poikkeavat merkittävästi kansainvälisestä keskustelusta ja syy siihen on nimenomaan se, miten teknologioita hyödynnetään suomalaisyrityksissä, toteaa väitöskirjatutkija Joonas Tuhkuri Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta MIT:stä.

Koneinvestoinnit on yrityksissä kohdistettu uusien tuotteiden joustavampaan valmistukseen sekä laadun ja toimitusvarmuuden parantamiseen.

– On puhuttu paljon siitä, miten ’robots kill jobs’, robotit tappavat työpaikat. Yritysten näkökulmasta investoinnit kuitenkin harvoin kohdistuvat ainoastaan työntekijöiden korvaamiseen koneilla. Uudet teknologiat vaativat uusia taitoja ja yritykset tyypillisesti kouluttavat nykyiset työntekijänsä käyttämään laitteita, sen sijaan, että vaihtaisivat työntekijät uusiin korkeasti koulutettuihin, toteaa Etlan tutkija Johannes Hirvonen.

Hirvonen, Johannes - Stenhammar, Aapo - Tuhkuri, Joonas: New Evidence on the Effect of Technology on Employment and Skill Demand (Etla Working Papers 93)

Hirvonen, Johannes - Stenhammar, Aapo - Tuhkuri, Joonas: Uutta tutkimustietoa teknologian vaikutuksista työn ja taitojen kysyntään (Etla Muistio 108)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT, p. +1 857 999 5999 (USA:n itärannikon aikavyöhyke, -7 h) tuhkuri@mit.edu


Tutkija Aapo Stenhammar, Labore, p. 045 7750 2061, aapo.stenhammar@labore.fi

Kuvat

Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Aapo Stenhammar LABORE:sta (vas.), Joonas Tuhkuri MIT:stä ja Johannes Hirvonen Etlasta.
Lataa
Tutkija Johannes Hirvonen, ETLA.
Tutkija Johannes Hirvonen, ETLA.
Lataa
Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT. Kuva: David Degner
Tutkija Joonas Tuhkuri, MIT. Kuva: David Degner
Lataa
Tutkija Aapo Stenhammar, Labore. Kuva: LABORE
Tutkija Aapo Stenhammar, Labore. Kuva: LABORE
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye