Turvallinen koti kullan kallis

Kodin tarjoama henkinen ja fyysinen turvan tunne saattaa johtaa siihen, että oletamme kodin suojaavan meitä kaikilta mahdollisilta vaaroilta. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole, sillä suuri osa suomalaisille tapahtuvista onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan kotiympäristössä. Kotitapaturmien suurin riskiryhmä ovat 75 vuotta täyttäneet naiset, ja yleisimpiä loukkaantumissyitä ovat huimaus ja heikentynyt näkö, jotka liittyvät nimenomaan ikäsidonnaisiin toimintakyvyn muutoksiin.

Senioreiden kotioloihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä ikääntyminen tuo väistämättä muutoksia ikäihmisen fyysiseen kuntoon, mikä puolestaan vaikuttaa tavalla tai toisella edellytyksiin asua kotona. Tyypillisiä muutoksia ovat hidastunut ja vaikeutunut liikkuminen sekä aistien ja muistin heikentyminen.

Toimintakyvyn heikentyminen ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö ihminen voisi edelleen asua kotona. Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin korostaakin, että ammattimaisten kotiin suunniteltujen hoiva- ja avustuspalveluiden tuella ihminen voi selviytyä ja nauttia arjestaan ikääntymisen tai sairastumisen tuomista haasteista huolimatta. Monessa tapauksessa tuttu ympäristö ja rutiinit nimenomaan pitävät yllä toimintakykyä ja myös mielenterveyttä.

Kodin turvallisuutta tarkistettaessa pyritään tunnistamaan ja korjaamaan sellaiset tekijät, jotka haittaavat selviytymistä päivittäisistä perustoimista tai jotka aiheuttavat turvallisuusriskejä. Kodin turvallisuutta ja arjen sujuvuutta voidaan parantaa monin melko yksinkertaisinkin keinoin. Asianmukainen kodin kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen sekä tarvittavat tuki- ja hoivapalvelut mahdollistavat siis sen, että ihminen voi asua kotonaan sujuvasti sekä huolettomasti mahdollisimman pitkään.

Käytännöstä laatutekijöihin

Kodin käytännölliset korjaus- ja muutostyöt on hyvä hoitaa ensisijaisesti kuntoon, mutta myös laatutekijöihin, kuten esteettisyyteen, siisteyteen ja mukavuuteen tulisi ehdottomasti kiinnittää huomiota. Pelkkä fyysinen turvallisuus ja koskemattomuus eivät nimittäin riitä luomaan kotoisuuden ja turvallisuuden tunnetta, joka on tärkeä tekijä henkisen hyvinvoinnin, itsensä toteuttamisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Kodin turvallisuutta edistäviä muutos- ja korjaustoimenpiteitä sekä apuvälineitä on tänä päivänä tarjolla lukemattomia, mutta moni ikäihminen ei valitettavasti ole mahdollisista ratkaisuista tietoinen. Myös teknologiset uudistukset kuten hälytyslaitteet ja turvajärjestelmät ovat useimmalle ikäihmiselle vieraita, minkä vuoksi on tärkeää, että asukasta informoidaan turvajärjestelyistä, tai ne voivat vasten tarkoitusta jopa aiheuttaa vaaratilanteita tai turvattomuuden tunteita. Kodin muutostöitä suunnitellessa ja toteuttaessa tulisikin aina mahdollisuuksien mukaan kuulla ja kunnioittaa myös asukasta itseään. ”Jokaisella seniorilla on oikeus olla mukana päättämässä kodin järjestelyistä”, muistuttaa My Sundelin.

On paitsi ihmisen itsensä myös yhteiskunnan etu, että ihmiset saavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämän vuoksi Suomessa tulisi panostaa sellaisiin palveluihin, jotka tukisivat ikääntyvän väestömme turvallista ja mielekästä kotona asumista. "Keskeisimpiä tehtäviämme on varmistaa, että jokainen ihminen saa tilaisuuden ja valmiudet asua kotonaan niin pitkään kuin itse tahtoo. Tämän vuoksi tarjoamme kotona asumista tukevia palveluita niin yksityisasiakkaille kuin myös kokonaisille taloyhtiöille”, Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen kertoo.

Vaikka teknologia tai muut apuvälineet meitä monissa asioissa auttaisivatkin, paras ja tärkein apu ihmiselle on toinen ihminen.

On myös hyvä muistaa, että teetetyistä kotipalveluista saa kotitalousvähennyksen.

Voit lukea lisätietoa tietopankistamme.

Lähteet

Anneli Reisbacka, Arja Rytkönen, Ikäihmisten arjen toiminnot ja niiden turvallinen hallinta, TTS:n julkaisuja 419 (2014).

Muistiliitto, www.muistiliitto.fi

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, www.spek.fi

Kuva: Shutterstock