Tutkijat ja teatteriammattilaiset kehittävät livetiedekonseptia Tampereella
Toukokuussa 2022 käynnistävän hankkeen tavoitteena on ihmistieteille sopiva live-tiedekonsepti, joka avaa tieteellisen tiedon syntyprosessia, tieteellistä ajattelua harharetkineen ja oivalluksineen sekä pohtii tiedon rajoja. Kiinnostavan dramaturgian avulla livetiede tavoittelee uudenlaista yleisösuhdetta tiedosta ja tieteestä kiinnostuneiden kansalaisten kanssa.
Kehittäjätiimiin kuuluvat kirjailija ja teatteriohjaaja Hanna Ryti, hankkeen vetäjänä toimiva tutkija ja kulttuurituottaja Anne Koski sekä NEGATE-tutkimushankkeen johtaja ja tutkija Jaana Parviainen. Hankkeen toteuttajana on Kriittinen korkeakoulu, jolle Tieteen tiedotus ry myönsi 2021 hankerahoituksen. Kriittinen korkeakoulu on valtakunnallinen kulttuurikeskus, jolla on toimintaa myös Tampereella.
– Viime vuosina dokumenttiteatteri on osoittanut, että faktatietoa voi tuoda kiinnostavilla ja koskettavilla tavoilla esiin. Kansainvälinen livejournalismin buumi on jo nostanut tutkivat journalistit lavalle, miettii Anne Koski.
– Tässä hankkeessa tieteen ja taiteen tekijät lähtevät rohkeasti tekemään yhteistyötä ja luovassa prosessissa voi syntyä aidosti uusi konsepti ja tulokulma, jatkaa Hanna Ryti.
Erilaisen informaatiovaikuttamisen oloissa julkinen keskustelu muuttuu usein taisteluksi tiedosta. Osa kansalaisista epäilee asiantuntijatietoa ja tieteellistä tutkimusta etsien niille vaihtoehtoja vertaisryhmistä somessa. Kokemustieto on noussut systemaattisen tieteellisen tiedon rinnalle.
– Tavoitteena on haastaa nykyistä viestintäilmastoa, jossa erityisesti ihmistieteelliseen tutkimukseen ja sen tekijöihin kohdistuu entistä avoimemmin hyötyodotuksia, väheksyntää ja jopa vihamielistä häirintää, kertoo tutkija Jaana Parviainen.
Live-tiedekonseptia kehitetään yhteistyössä Tampereen yliopistossa toteutettavan Negatiivinen asiantuntijuus ja tietoyhteiskunnan rapautuminen 2020-luvun vaihteen Suomessa (NEGATE) -tutkimushankkeen kanssa. Hankkeessa on tutkittu kykyämme kohdata ja käsitellä tietämättömyyttä. Tutkimushankkeen teema toimii esityksen pohjana ja sen tutkijat esiintyjinä.
Tähtäimessä on kaksi reilun tunnin mittaista pilottiesitystä Tampereella ja Helsingissä joulukuussa 2022 ja tammikuussa 2023.
Aloitusseminaarissa livejournalismin ja dokumenttiteatterin uranuurtajat Suomessa
Tiistaina 24.5.2022 klo 9.45–16.00
Tampereen yliopisto, Virta 109 Auditorio (Åkerlundinkatu 5, 1 Krs.)
OHJELMA:
research.tuni.fi/negate/selittava-tekija-aloitusseminaari/
Lisätietoja livetiedehankkeesta:
research.tuni.fi/negate/uudenlainen-livetiedekonsepti/
Yhteyshenkilöt
Haastattelupyynnöt:
Anne Koski, tutkija, tuottaja, anne.koski@tuni.fi, 040 515 2248
Hanna Ryti, esitysdramaturgi-ohjaaja, kirjailija, hanna.ryti@gmail.com, 040 503 7934
Median ilmoittautumiset seminaariin:
Anne Koski, tutkija, tuottaja, anne.koski@tuni.fi, 040 515 2248
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme