Tutkijat löysivät ohitusreitin sepelvaltimoille – löydös voi auttaa sepelvaltimotaudin hoidossa
Sydän- ja verisuonitaudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy. Iskeemiset sydänsairaudet vaikeuttavat verenkiertoa sydämessä, ja ne aiheuttavat joka kolmannen yli 35-vuotiaan kuoleman.
Sydämen koronaarisuonet kehittyvät osin sydämen kammioiden sisäpinnalta, mutta kyseinen reitti sulkeutuu tavallisesti jo sikiönkehityksen aikana. Wihurin tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmät ovat onnistuneet avaamaan tutkimuksessaan verisuonireitin sydämen sisäpinnalta sydänlihakseen verisuonikasvutekijä VEGF-B:n avulla. Tutkimus tehtiin hiirillä ja rotilla, ja se on julkaistu sydän- ja verisuonitauteihin erikoistuneessa Circulation-tiedelehdessä.
Uusi löydös avaa mahdollisuuden selvittää, olisiko sydämen sisäpinnalta lähtevistä suonista apua sydäninfarktin hoidossa. Normaalisti veri ravitsee aikuisen sydänlihasta aortan tyvestä lähtevien sepelvaltimoiden kautta koronaarisuonia pitkin. Veren matka tätä reittiä sydämen sisäosiin on kuitenkin pitkä, mikä on osasyynä varsinkin korkeasta verenpaineesta kärsivien potilaiden sydämen sisäosan (subendokardiaalisiin) sydäninfarkteihin.
VEGF-B:n avulla sydämeen uusia sepelvaltimoita?
VEGF-B (vascular endothelial growth factor) kuuluu kasvutekijäperheeseen, jonka jäsenet säätelevät veri- ja imusuonten kehitystä ja uudismuodostusta. Professori Ulf Eriksson Tukholman Karoliinisesta instituutista ja professori Kari Alitalo eristivät VEGF-B:n geenin vuonna 1996. Yhdessä professori Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmän kanssa professori Alitalon ryhmä on aiemmin osoittanut VEGF-B:n lisäävän sydämen verisuonten kasvua.
Yritykset hyödyntää aiemmin löydettyä VEGF-A-geeniä verisuonien kasvattamiseen sydänlihaksessa ovat epäonnistuneet siksi, että VEGF-A aiheuttaa veriplasman tihkumista suonten ulkopuolelle ja tulehdussolujen kertymistä kudokseen, toisin kuin VEGF-B.
– Tutkimuksen uusi mullistava löydös on se, että VEGF-B:n avulla on mahdollista kasvattaa sydämessä uusia verisuonia suoraan kammioiden sisäpinnalta hapenpuutteen vaurioittamaan sydämeen, sanoo lääketieteen tohtori Markus Räsänen.
– Tämänkaltainen sepelvaltimoiden uusi ”ohitustie” voi avata täysin uuden näkökulman ja mahdollisuuden sydäninfarktin hoitoon. Jotta löydöstä voitaisiin yrittää soveltaa kliinisessä hoidossa, täytyy kyseisten suonten virtausolosuhteita ja toimintaa kuitenkin tutkia tarkemmin, jotta voidaan varmistaa niiden hyöty ravinteiden ja hapen kuljetuksessa sydänlihakseen, vahvistaa Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja, akatemiaprofessori Kari Alitalo.
Tutkimus toteutettiin Wihurin tutkimuslaitoksen ja Helsingin, Uppsalan, Karoliinisen instituutin ja Bernin ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä. Tutkimusta rahoittivat Wihurin tutkimuslaitos, Suomen Akatemia, Sydäntutkimussäätiö, Paavo Nurmen säätiö, Paulon säätiö, Aarne Koskelon säätiö, Biomedicum Helsinki -säätiö ja Emil Aaltosen säätiö.
Viite: Markus Räsänen, Ibrahim Sultan, Jennifer Paech, Karthik Amudhala Hemanthakumar, Wei Yu, Liqun He, Juan Tang, Ying Sun, Ruslan Hlushchuk, Xiuzheng Huan, Emma Armstrong, Oleksiy-Zakhar Khoma, Eero Mervaala, Valentin Djonov, Christer Betsholtz, Bin Zhou, Riikka Kivelä and Kari Alitalo. VEGF-B promotes endocardium-derived coronary vessel development and cardiac regeneration, Circulation, 2020. DOI: 10.1161/CIRCULATIONAHA.120.050635
Lisätietoja:
Markus Räsänen, lääketieteen tohtori, Helsingin yliopisto, Wihurin tutkimuslaitos
Sähköposti: markus.rasanen@helsinki.fi
Kari Alitalo, akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto, johtaja, Wihurin tutkimuslaitos
Sähköposti: kari.alitalo@helsinki.fi
***************************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme