Oulun yliopisto

Tutkijat löysivät uuden mekanismin, jolla solut aistivat happea – avaa uusia mahdollisuuksia syöpälääkkeiden kehitykseen

Jaa

Oulun ja Harvardin yliopistojen tutkijat ovat löytäneet aiemmin tuntemattoman mekanismin, jolla elimistön solut aistivat happea. Hapen puute vaikutti suoraan geenien toimintaan ja esti solujen erilaistumisen. Havainto avaa uusia mahdollisuuksia syöpälääkkeiden kehitykseen. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Science-lehdessä.

Löydöksen keskiössä ovat histonidemetylaaseiksi kutsutut entsyymit, joiden tehtävä on säädellä kromatiinin, eli DNA:n ja siihen kiinnittyvien proteiinien, rakennetta. Tutkijat osoittivat, että hapen puute estää tiettyjen histonidemetylaasien toimintaa, minkä seurauksena solut eivät kyenneet erilaistumaan.

Tuoretta löydöstä voidaan hyödyntää uusien syöpälääkkeiden kehityksessä. Syöpäsolut ovat tyypillisesti erilaistumattomia ja monista syövistä on löydetty kromatiinin poikkeavuuksia.

”Kasvainkudoksissa happipitoisuudet ovat usein matalia nopean kasvun ja puutteellisen verisuonituksen vuoksi, ja lisäksi monissa syöpäsoluissa histonidemetylaasit ovat mutatoituneet tai puuttuvat kokonaan”, kertoo LT Tuomas Laukka, joka on tutkinut aihetta väitöskirjassaan.

Aiemmin on tiedetty, että hapen puute estää soluja erilaistumasta. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat kantasolut, jotka ovat erilaistumattomia soluja ja tyypillisesti sijaitsevat elimistössä vähähappisissa ”koloissa”. Nyt tutkijat onnistuivat ensimmäistä kertaa osoittamaan suoran yhteyden happipitoisuuden, histonidemetylaasien aktiivisuuden, geenien toiminnan ja solujen erilaistumisen välillä.

”Osoitimme ensimmäistä kertaa, että hapen määrä vaikuttaa suoraan histonidemetylaasien toimintaan. Aiemmin on luultu, että vaikutus on välillistä”, professori Peppi Karppinen Oulun yliopistosta kertoo.

Karppisen mukaan löydös muuttaa käsityksiä elimistön tavoista aistia happea. Evoluutiossa eläimille on kehittynyt hapenaistimismenetelmä, jonka keskiössä on HIF-niminen proteiini. Se aktivoituu, kun veren happipitoisuus laskee. Kasveilla tätä systeemiä ei kuitenkaan ole. Sen sijaan niiltä löytyy histonidemetylaaseja. Onkin mahdollista, että histonidemetylaasit ovat evoluutiossa HIF-proteiineja varhaisempi hapenaistimisjärjestelmä eliökunnassa.

Seuraavaksi tutkijat aikovat selvittää tarkemmin sitä, miksi jotkut histonidemetylaasit ovat enemmän riippuvaisia hapesta kuin toiset.

Karppinen on tutkimusryhmineen tehnyt uraauurtavaa tutkimusta elimistön happisensoreiden ja lääkekehityksen parissa jo lähes 20 vuoden ajan.

Nyt julkaistun tutkimuksen taustalla on laajamittainen yhteistyö Oulun yliopiston ja yhdysvaltalaisen Harvard Medical Schoolin kanssa. Karppisen ja Laukan lisäksi keskeisenä tutkijana Oulun yliopistosta oli mukana tutkijatohtori Matti Myllykoski.

Suomessa tutkimusta ovat rahoittaneet muun muassa Suomen Akatemia, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Sigrid Juseliuksen säätiö ja Syöpäjärjestöt.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Peppi Karppinen (Koivunen)
Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Oulun yliopisto
puh. +358 (0) 294 485822
peppi.karppinen(at)oulu.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Veden kiertokulussa arktisilla alueilla havaittu jo monia muutoksia – Tutkijat esittävät seurannan tehostamista vaikutusten ymmärtämiseksi ja lieventämiseksi20.5.2019 10:00:00 EESTTiedote

Makean veden kiertokulussa arktisilla alueilla on ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtunut jo huomattavia muutoksia. Kokonaissadannan määrä monilla seuduilla on lisääntynyt johtuen muun muassa Jäämeren aikaisempaa pidemmästä avovesikaudesta. Lumen osuus sadannasta vähenee vaikuttaen voimakkaasti pohjoisten alueiden vedenkiertoon ja ekosysteemeihin.

Esidiabetes ei lisää sepelvaltimotautipotilaan sydänriskiä20.5.2019 05:00:00 EESTTiedote

Tyypin 2 diabeteksen esiaste eli niin sanottu esidiabetes ei lisää sepelvaltimotautia sairastavan sydänriskiä. Diabeteksen esiasteen vaikutuksia sepelvaltimotautipotilaiden sydänriskiin selvitettiin Oulun yliopiston johtamassa laajassa tutkimuksessa, jossa seurattiin noin 2000 sepelvaltimotautipotilaan terveyttä kuuden vuoden ajan. Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen seurantatutkimus aiheesta.

Oulun yliopisto sai 6,6 miljoonaa euroa tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseen17.5.2019 10:30:27 EESTTiedote

Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi. Oulun yliopisto sai yhteensä 6,6 miljoonaa euroa digitaalisen terveyden, epäorgaanisten sivuvirtojen kiertotalouden sekä suurten data-aineistojen matemaattisen analyysin ja tekoälyn tutkimuksen vahvistamiseen. Nelivuotisella rahoituksella tuetaan yliopistojen strategioidensa pohjalta valitsemien tutkimusalojen kehittämistä ja korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten vahvistamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme