Helsingin yliopisto

Tutkijat löysivät yhteyden geenien ja raskausmyrkytyksen välillä – HLA-G-geeni säätelee lasten sukupuolijakaumaa

Jaa

Tutkimustulokset vahvistavat aiempia havaintoja poikasikiöiden herkkyydestä raskausmyrkytykselle.

Raskausmyrkytys eli pre-eklampsia on maailmanlaajuisesti johtavia syitä äiti- ja lapsikuolleisuuteen sekä äidin ja lapsen sairastuvuuteen. Pre-eklampsia ilmenee noin viidessä prosentissa raskauksista.

Raskausmyrkytyksessä äidin verenpaine kohoaa, ja lapsi syntyy usein ennenaikaisesti ja pienipainoisena.

Vaikka istukan syntyminen parantaa äidin pre-eklampsian, sairauden syntymekanismi on yhä epäselvä.

– Onnistuneen raskauden kannalta on keskeistä, että äidin immuunijärjestelmä ei tunnista sikiön perimää vieraaksi ja käynnistä hylkimisreaktiota, vaikka perimästä puolet onkin peräisin isältä, sanoo Karoliinisen instituutin professori Juha Kere.

Kere johti tutkimusta, jossa etsittiin yhteyttä raskausmyrkytyksen ja HLA-G-geenin välillä. Kyseinen geeni suojaa istukkasoluja äidin immuunireaktiolta.

Tutkimuksen tulokset on nyt julkaistu tiedelehti Lancetin julkaisemassa EBioMedicine-julkaisusarjassa.

– Tutkimus valottaa raskausmyrkytyksen perusmekanismia. Lisäksi osoitimme ensimmäistä kertaa millään eläinlajilla geenin, joka vaikuttaa suoraan syntyvien yksilöiden sukupuolijakaumaan, sanoo tutkimuksen päätutkija, tutkijatohtori Satu Wedenoja Helsingin yliopistosta ja HUSista.

Poikia syntyi vähemmän pre-eklampsiaraskauksissa

Tutkijat selvittivät syntymärekisterin 1,79 miljoonan synnytyksen ja suomalaisen raskausmyrkytystutkimuksen aineiston perusteella, että pre-eklampsiaraskauksissa poikia syntyi odotettua vähemmän. Tämä koski erityisesti hyvin ennenaikaisia synnytyksiä, joissa vastasyntyneet olivat pienipainoisia.

Tutkimuksen mukaan tietyt HLA-G-geenin muodot liittyivät syntyvien lasten sukupuolten väliseen jakaumaan, sikiöiden selviytymiseen ja raskausmyrkytykseen.

Tulokset osoittivat, että luonnonvalinta vaikuttaa sikiön HLA-G-geeniin. HLA-G-geenin vanhimmat muodot lisäävät raskausmyrkytyksen ja kohtukuoleman riskiä, mutta saattavat suojata sikiötä raskaudenaikaisilta infektioilta, kuten malarialta. Tutkimuksen raskausmyrkytysistukoissa todettiin HLA-G-geenin matala ilmentyminen sekä kohonnut taso interferoni alfa-1-geenissä, joka vaikuttaa autoimmuunitauteihin ja kudoshyljintään.

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luonnonvalinta toimii yhä ja se vaikuttaa syntyvän lapsen geeneihin sekä raskaudenaikaisiin ongelmiin. Tulokset myös vahvistavat aiempia havaintoja poikasikiöiden herkkyydestä äidin tulehdusreaktiolle, myöhäisille keskenmenoille ja raskausmyrkytykselle, Wedenoja kertoo.

Tutkimustulosten perusteella tutkijat ehdottavat autoimmuunisairauksiin kehitetyn lääkeaineen tutkimista raskausmyrkytyksen estossa ja hoidossa.

– Raskaudenaikainen immuunijärjestelmän toiminta vaikuttaa sikiön selviytymiseen. Turvalliseksi todettu lääke hillitsee äidin immuunivastetta ja voisi siten ehkäistä ja hoitaa raskausmyrkytystä, Wedenoja sanoo.

Lisätietoja:

Professori Juha Kere, Karoliininen instituutti
Puh. +46 734 213 550
Sähköposti: juha.kere@ki.se

LT Satu Wedenoja, HUS Naistenklinikka ja Helsingin yliopisto
Puh. +359 503 594 079
Sähköposti: satu.wedenoja@helsinki.fi

Viite: Satu Wedenoja, Masahito Yoshihara, Hindrek Teder, Hannu Sariola, Mika Gissler, Shintaro Katayama, Juho Wedenoja, Inka M. Häkkinen, Sini Ezer, Nina Linder, Johan Lundin, Tiina Skoog, Ellika Sahlin, Erik Iwarsson, Karin Pettersson, Eero Kajantie, Mikael Mokkonen, Seppo Heinonen, Hannele Laivuori, Kaarel Krjutškov, Juha Kere. Fetal HLA-G Mediated Immune Tolerance and Interferon Response in Preeclampsia. EBioMedicine. DOI: 10.1016/j.ebiom.2020.102872

**********************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EETTiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EETTiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme