Tutkijat löysivät yhteyden geenien ja raskausmyrkytyksen välillä – HLA-G-geeni säätelee lasten sukupuolijakaumaa
Tutkimustulokset vahvistavat aiempia havaintoja poikasikiöiden herkkyydestä raskausmyrkytykselle.
Raskausmyrkytys eli pre-eklampsia on maailmanlaajuisesti johtavia syitä äiti- ja lapsikuolleisuuteen sekä äidin ja lapsen sairastuvuuteen. Pre-eklampsia ilmenee noin viidessä prosentissa raskauksista.
Raskausmyrkytyksessä äidin verenpaine kohoaa, ja lapsi syntyy usein ennenaikaisesti ja pienipainoisena.
Vaikka istukan syntyminen parantaa äidin pre-eklampsian, sairauden syntymekanismi on yhä epäselvä.
– Onnistuneen raskauden kannalta on keskeistä, että äidin immuunijärjestelmä ei tunnista sikiön perimää vieraaksi ja käynnistä hylkimisreaktiota, vaikka perimästä puolet onkin peräisin isältä, sanoo Karoliinisen instituutin professori Juha Kere.
Kere johti tutkimusta, jossa etsittiin yhteyttä raskausmyrkytyksen ja HLA-G-geenin välillä. Kyseinen geeni suojaa istukkasoluja äidin immuunireaktiolta.
Tutkimuksen tulokset on nyt julkaistu tiedelehti Lancetin julkaisemassa EBioMedicine-julkaisusarjassa.
– Tutkimus valottaa raskausmyrkytyksen perusmekanismia. Lisäksi osoitimme ensimmäistä kertaa millään eläinlajilla geenin, joka vaikuttaa suoraan syntyvien yksilöiden sukupuolijakaumaan, sanoo tutkimuksen päätutkija, tutkijatohtori Satu Wedenoja Helsingin yliopistosta ja HUSista.
Poikia syntyi vähemmän pre-eklampsiaraskauksissa
Tutkijat selvittivät syntymärekisterin 1,79 miljoonan synnytyksen ja suomalaisen raskausmyrkytystutkimuksen aineiston perusteella, että pre-eklampsiaraskauksissa poikia syntyi odotettua vähemmän. Tämä koski erityisesti hyvin ennenaikaisia synnytyksiä, joissa vastasyntyneet olivat pienipainoisia.
Tutkimuksen mukaan tietyt HLA-G-geenin muodot liittyivät syntyvien lasten sukupuolten väliseen jakaumaan, sikiöiden selviytymiseen ja raskausmyrkytykseen.
Tulokset osoittivat, että luonnonvalinta vaikuttaa sikiön HLA-G-geeniin. HLA-G-geenin vanhimmat muodot lisäävät raskausmyrkytyksen ja kohtukuoleman riskiä, mutta saattavat suojata sikiötä raskaudenaikaisilta infektioilta, kuten malarialta. Tutkimuksen raskausmyrkytysistukoissa todettiin HLA-G-geenin matala ilmentyminen sekä kohonnut taso interferoni alfa-1-geenissä, joka vaikuttaa autoimmuunitauteihin ja kudoshyljintään.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luonnonvalinta toimii yhä ja se vaikuttaa syntyvän lapsen geeneihin sekä raskaudenaikaisiin ongelmiin. Tulokset myös vahvistavat aiempia havaintoja poikasikiöiden herkkyydestä äidin tulehdusreaktiolle, myöhäisille keskenmenoille ja raskausmyrkytykselle, Wedenoja kertoo.
Tutkimustulosten perusteella tutkijat ehdottavat autoimmuunisairauksiin kehitetyn lääkeaineen tutkimista raskausmyrkytyksen estossa ja hoidossa.
– Raskaudenaikainen immuunijärjestelmän toiminta vaikuttaa sikiön selviytymiseen. Turvalliseksi todettu lääke hillitsee äidin immuunivastetta ja voisi siten ehkäistä ja hoitaa raskausmyrkytystä, Wedenoja sanoo.
Lisätietoja:
Professori Juha Kere, Karoliininen instituutti
Puh. +46 734 213 550
Sähköposti: juha.kere@ki.se
LT Satu Wedenoja, HUS Naistenklinikka ja Helsingin yliopisto
Puh. +359 503 594 079
Sähköposti: satu.wedenoja@helsinki.fi
Viite: Satu Wedenoja, Masahito Yoshihara, Hindrek Teder, Hannu Sariola, Mika Gissler, Shintaro Katayama, Juho Wedenoja, Inka M. Häkkinen, Sini Ezer, Nina Linder, Johan Lundin, Tiina Skoog, Ellika Sahlin, Erik Iwarsson, Karin Pettersson, Eero Kajantie, Mikael Mokkonen, Seppo Heinonen, Hannele Laivuori, Kaarel Krjutškov, Juha Kere. Fetal HLA-G Mediated Immune Tolerance and Interferon Response in Preeclampsia. EBioMedicine. DOI: 10.1016/j.ebiom.2020.102872
**********************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin ennätykselliset 7 400 hakemusta15.1.2021 19:41:03 EET | Tiedote
Hakemusten määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Suosituimmat ohjelmat olivat Master's Programme in Data Science ja Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability.
Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.202115.1.2021 15:39:43 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.
Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön15.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.
Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EET | Tiedote
Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.
Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EET | Tiedote
Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.
Infektioiden hoitovastetta ymmärretään nyt paremmin uuden menetelmän avulla7.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Sekvensointipohjaisella ratkaisulla voidaan selvittää, miten infektiosairauden hoidossa käytetty antimikrobinen lääkitys on tehonnut taudinaiheuttajiin ja kuinka hyvin tulehduskohdan mikrobisto on palautumassa ennalleen. Seuraavaksi tutkijat soveltavat menetelmää koronaviruksen tutkimiseen.
Välillä meri -näyttelyssä valokuvia ja karttoja Välimeren rannoilta4.1.2021 13:08:59 EET | Tiedote
Kulttuurikeskus Stoa täyttyy Välimeren aluetta tarkastelevilla valokuvilla ja kartoilla tammi-maaliskuussa valokuvaaja Lena Malmin ja kartografi Philippe Rekacewiczin yhteisnäyttelyssä. Kuvat ja kartat tarjoavat erilaisia näkökulmia teemoihin ja paikkoihin, joita antropologisen Crosslocations-hankkeen tutkijat omassa työssään käsittelevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme