Tutkijat löysivät yhteyden geenien ja raskausmyrkytyksen välillä – HLA-G-geeni säätelee lasten sukupuolijakaumaa
Raskausmyrkytys eli pre-eklampsia on maailmanlaajuisesti johtavia syitä äiti- ja lapsikuolleisuuteen sekä äidin ja lapsen sairastuvuuteen. Pre-eklampsia ilmenee noin viidessä prosentissa raskauksista.
Raskausmyrkytyksessä äidin verenpaine kohoaa, ja lapsi syntyy usein ennenaikaisesti ja pienipainoisena.
Vaikka istukan syntyminen parantaa äidin pre-eklampsian, sairauden syntymekanismi on yhä epäselvä.
– Onnistuneen raskauden kannalta on keskeistä, että äidin immuunijärjestelmä ei tunnista sikiön perimää vieraaksi ja käynnistä hylkimisreaktiota, vaikka perimästä puolet onkin peräisin isältä, sanoo Karoliinisen instituutin professori Juha Kere.
Kere johti tutkimusta, jossa etsittiin yhteyttä raskausmyrkytyksen ja HLA-G-geenin välillä. Kyseinen geeni suojaa istukkasoluja äidin immuunireaktiolta.
Tutkimuksen tulokset on nyt julkaistu tiedelehti Lancetin julkaisemassa EBioMedicine-julkaisusarjassa.
– Tutkimus valottaa raskausmyrkytyksen perusmekanismia. Lisäksi osoitimme ensimmäistä kertaa millään eläinlajilla geenin, joka vaikuttaa suoraan syntyvien yksilöiden sukupuolijakaumaan, sanoo tutkimuksen päätutkija, tutkijatohtori Satu Wedenoja Helsingin yliopistosta ja HUSista.
Poikia syntyi vähemmän pre-eklampsiaraskauksissa
Tutkijat selvittivät syntymärekisterin 1,79 miljoonan synnytyksen ja suomalaisen raskausmyrkytystutkimuksen aineiston perusteella, että pre-eklampsiaraskauksissa poikia syntyi odotettua vähemmän. Tämä koski erityisesti hyvin ennenaikaisia synnytyksiä, joissa vastasyntyneet olivat pienipainoisia.
Tutkimuksen mukaan tietyt HLA-G-geenin muodot liittyivät syntyvien lasten sukupuolten väliseen jakaumaan, sikiöiden selviytymiseen ja raskausmyrkytykseen.
Tulokset osoittivat, että luonnonvalinta vaikuttaa sikiön HLA-G-geeniin. HLA-G-geenin vanhimmat muodot lisäävät raskausmyrkytyksen ja kohtukuoleman riskiä, mutta saattavat suojata sikiötä raskaudenaikaisilta infektioilta, kuten malarialta. Tutkimuksen raskausmyrkytysistukoissa todettiin HLA-G-geenin matala ilmentyminen sekä kohonnut taso interferoni alfa-1-geenissä, joka vaikuttaa autoimmuunitauteihin ja kudoshyljintään.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luonnonvalinta toimii yhä ja se vaikuttaa syntyvän lapsen geeneihin sekä raskaudenaikaisiin ongelmiin. Tulokset myös vahvistavat aiempia havaintoja poikasikiöiden herkkyydestä äidin tulehdusreaktiolle, myöhäisille keskenmenoille ja raskausmyrkytykselle, Wedenoja kertoo.
Tutkimustulosten perusteella tutkijat ehdottavat autoimmuunisairauksiin kehitetyn lääkeaineen tutkimista raskausmyrkytyksen estossa ja hoidossa.
– Raskaudenaikainen immuunijärjestelmän toiminta vaikuttaa sikiön selviytymiseen. Turvalliseksi todettu lääke hillitsee äidin immuunivastetta ja voisi siten ehkäistä ja hoitaa raskausmyrkytystä, Wedenoja sanoo.
Lisätietoja:
Professori Juha Kere, Karoliininen instituutti
Puh. +46 734 213 550
Sähköposti: juha.kere@ki.se
LT Satu Wedenoja, HUS Naistenklinikka ja Helsingin yliopisto
Puh. +359 503 594 079
Sähköposti: satu.wedenoja@helsinki.fi
Viite: Satu Wedenoja, Masahito Yoshihara, Hindrek Teder, Hannu Sariola, Mika Gissler, Shintaro Katayama, Juho Wedenoja, Inka M. Häkkinen, Sini Ezer, Nina Linder, Johan Lundin, Tiina Skoog, Ellika Sahlin, Erik Iwarsson, Karin Pettersson, Eero Kajantie, Mikael Mokkonen, Seppo Heinonen, Hannele Laivuori, Kaarel Krjutškov, Juha Kere. Fetal HLA-G Mediated Immune Tolerance and Interferon Response in Preeclampsia. EBioMedicine. DOI: 10.1016/j.ebiom.2020.102872
**********************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme