Tutkijat selvittivät, miksi HIV-potilaiden immuunijärjestelmä ei nykyisellä lääkehoidolla parane kaikilla tehokkaasti
HIV-infektiota hoidetaan viruslääkehoidoilla, jotka estävät tehokkaasti taudin kehittymistä. Vaikka HIV:n lääkehoito on kehittynyt merkittävästi, virusta ei voida nykyisillä lääkkeillä poistaa elimistöstä kokonaan.
Noin viidesosalla HIV-potilaista immuunijärjestelmä ei kuitenkaan toivu odotetusti: immuunijärjestelmän tilaa kuvaavien CD4-T-solujen määrä jää matalaksi, vaikka HI-viruksen määrä veressä saataisiin viruslääkkeillä painettua hyvin pieneksi tai alle mittauskynnyksen. Näillä potilailla voidaan myös todeta merkkejä puolustusjärjestelmää rapauttavasta kroonisesta aktivaatiotilasta.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat jo aiemmin osoittaneet yhdessä saksalaisen Erlangenin yliopiston kanssa, että HI-viruksen keskeinen tekijä, Nef-proteiini, voi jatkaa matala-asteista tuotantoaan pitkään potilaan kudoksissa, vaikka viruksen monistuminen onnistutaankin tukahduttamaan. Tärkeässä roolissa vastustuskykyä rapauttavassa toiminnassa ovat Nef-proteiinin aiheuttamat solunulkoiset lipidivesikkelit, jotka kiertävät veressä ja välittävät tulehdusta eteenpäin.
Uudessa tutkimuksessaan professori Kalle Sakselan tutkimusryhmä osoittaa solunsisäisen mekanismin, jonka välityksellä immunoaktivaation tapahtumaketju käynnistyy.
Tutkimus on julkaistu Journal of Virology -tiedelehdessä.
– Uudet tutkimustulokset osoittavat, että Nef-proteiini käynnistää solun viestiliikenteessä tämän haitallisen tapahtumaketjun: se aktivoi Src-perheen proteiinikinaaseja, mikä puolestaan johtaa Raf- ja MAPK-proteiinikinaasien aktivoitumiseen. Kun Raf- ja MAPK-proteiinikinaasit aktivoituvat, tulehdusta ylläpitävien solunulkoisten lipidivesikkelien tuotanto käynnistyy näiden kahden proteiinikinaasin välityksellä, Saksela kertoo.
Uudeksi hoitomuodoksi proteiinikinaaseja salpaavat lääkkeet?
Src-, Raf- ja MAPK-proteiinikinaaseja salpaavia lääkeaineita on jo kliinisessä käytössä. Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät tutkimuksessaan myös proteiinikinaaseja salpaavien lääkeaineiden toimintaa.
Kun lääkeaineita tutkittiin kudosviljelmissä, tutkijat totesivat, että Nef-proteiinin aiheuttama tulehduksellisten vesikkelien tuotanto voitiin kokonaan estää. Tähän riitti samat lääkepitoisuudet, jotka vastaavat proteiinikinaaseja salpaavien lääkeaineiden nykyistä kliinistä käyttöä.
– Havaintomme luovat välittömän mahdollisuuden kokeilla uudentyyppisiä hoitoja niillä potilailla, joilla nykyiset viruslääkehoidot eivät johda immuunipuutoksen riittävään korjautumiseen. Kinaasi-inhibiittorien toisiokäyttö HIV-infektion hoidossa vaikuttaisi erittäin lupaavalta tavalta ratkaista tämä merkittävä lääketieteellinen ongelma, professori Saksela kertoo.
Suomessa on todettu viime vuosina noin 150 uutta vuosittaista HIV-tartuntaa. Lukumäärä on pysynyt koko 2000-luvun alle 200:ssa vuosittaisessa tartunnassa. Maailmalla HI-virusta arvioitiin kantavan vuonna 2018 noin 38 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa oli Afrikassa.
Tutkimus on osa professori Kalle Sakselan tutkimusryhmässä työskentelevän jatko-opiskelijan Zhe Zhaon väitöskirjaa. Tutkimusartikkeli on viimeinen osatyö tohtorikoulutettava Zhe Zhaon pian ilmestyvässä väitöskirjassa. Tutkimuksen on pääosin rahoittanut Jane ja Aatos Erkon säätiö. Tutkimukseen on myös saatu valtion tutkimusrahoitusta.
Alkuperäinen artikkeli:
Zhao, Z., Baur, A.S., Fagerlund, R., Saksela, K. HIV-1 Nef-induced secretion of the proinflammatory protease TACE into extracellular vesicles is mediated by Raf-1, and can be suppressed by clinical protein kinase inhibitors. Journal of Virology, 2021. DOI: 10.1128/JVI.00180-21
Lisätietoja:
Kalle Saksela, professori, Helsingin yliopisto, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Puh. 029 412 6770
kalle.saksela@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme