Tutkijat selvittivät silmänpohjan solujen viestintää uudella tarkkuudella
Tutkimuksessa Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Julia Fadjukov sovelsi huipputarkkaa solutason mittausmenetelmää, joka avasi uuden mahdollisuuden tutkia epiteelikudoksen viestintää.
Epiteelikudoksen (retinal pigment epithelium, RPE) solut ovat liittyneet tiukasti toisiinsa, ja niiden välillä on tiheä verkosto solujen välisiä kanavia eli aukkoliitoksia. Näiden aukkoliitosten kautta voidaan välittää viestejä solusta soluun, mutta aiemmin kukaan ei ollut selvittänyt tämän viestinnän tehokkuutta epiteelikudoksessa.
Tutkimus antoi lisäksi viitteitä siitä, että epiteelisolut voivat viestiä pinnan hemikanavien kautta myös verkkokalvon näköaistinsoluille.
— Tämä on tutkijoille hyvin innostava uutinen, sillä useat epiteelikudoksen tärkeät toiminnat, kuten verkkokalvon uusiutuminen, vaativat vuorokausirytmin mukaista tarkkaa säätelyä, kertoo Fadjukov, joka on tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja.
Seuraavaksi tutkimusryhmä haluaa selvittää, säädelläänkö solujen välisten aukkoliitosten viestintää myös näiden näköaistimme terveyttä edistävien toimintojen aikana. Esimerkiksi verkkokalvon uusiutumisen on havaittu häiriintyvän useissa silmäsairauksissa, joihin nykyiset hoitomuodot ovat hyvin rajalliset.
Tampereen yliopiston dosentti Soile Nymarkin johtama tutkimus tehtiin yhteistyössä Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston sekä Northwestern Universityn (Chicago, USA) tutkijoiden kanssa.
Yhteistyö amerikkalaisen professori Gregory Schwartzin tutkimusryhmän kanssa sai alkunsa Tampereen yliopiston tohtorikoulun liikkuvuusrahalla mahdollistetusta tutkijavaihdosta. Vierailun aikana Fadjukov käytti sähköfysiologisia mittausmenetelmiä kantasoluista erilaistettujen epiteelisolujen sekä hiiren silmästä eristettyjen epiteelisolujen aukkoliitosten toiminnan määritykseen.
Mittaukset hiiren soluista luovat erityisen haasteen tutkijalle, sillä tummat solut näkyvät heikosti mikroskoopilla ja niiden pinta on täynnä kalvorakenteiden pullistumia eli niin sanottuja mikrovilluksia. Nämä hankaloittavat merkittävästi pienillä mikroelektrodeilla tehtäviä mittauksia, jotka tässä työssä oli tehtävä kahdesta vierekkäisestä solusta samanaikaisesti. Tämänkaltaisia aukkoliitoksen viestinnän mittauksia ei ole aikaisemmin julkaistu epiteelikudoksesta.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of General Physiology -tiedelehdessä.
Julia Fadjukov; Sophia Wienbar; Satu Hakanen; Vesa Aho; Maija Vihinen-Ranta; Teemu O. Ihalainen; Gregory W. Schwartz and Soile Nymark. Gap junctions and connexin hemichannels both contribute to the electrical properties of retinal pigment epithelium. Journal of General Physiology 4 April 2022; 154 (4): e202112916.
doi: https://doi.org/10.1085/jgp.202112916
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija, dosentti Soile Nymark,
soile.nymark@tuni.fi
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme