Tutkijoiden tekemät koeammunnat varmistivat Kaarle XII kuolleen vihollisen luotiin
Kaarlen kuolinsyytä on tutkittu vuosisatojen aikana kolmen ruumiinavauksen avulla (1746, 1859 ja 1917). Viimeisessä ruumiinavauksessa Kaarlen Riddarholmenin kirkkoon haudatut muumioituneet jäänteet myös röntgenkuvattiin.
Kaarle XII kuoli kallon lävistäneeseen ammukseen, mutta muutoin tapahtumien tarkka kulku on hämärän peitossa, ja ammus on pysynyt mysteerinä. Oulun yliopiston tutkijoiden tutkimuksessa kuoleman aiheuttajaa eli ammusta ja sen tyyppiä ja samalla ampujaa selvitettiin käyttäen oikeuslääketieteellistä tutkimustekniikkaa, kuten ihmispään ominaisuuksia imitoivia ballistisia kallomalleja. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös viimeisestä kuolinsyyraportista saatua tietoa.
Kallomalleihin ammuttiin läpimitaltaan 19,5 millimetrin musketinkuulia eri nopeuksilla ja haavakanavaa tutkittiin tietokonetomografialla. Koeammunnat tehtiin kaliiperin 10 haulikolla ja 28 millimetrin mustaruutikanuunalla.Tutkimus osoitti, ettei kuninkaan tappanut ammus todennäköisimmin ollut lyijystä tehty musketinkuula, sillä kallomallin vauriot olivat eri kokoiset kuin Kaarlella ja lyijykuula olisi jättänyt kalloon röntgenkuvissa havaittavia lyijyjäämiä.
Tutkimuskohteena oli myös Kaarlen kuolinhetkellään käyttämä huopahattu, jossa on edelleen selkeästi nähtävissä tappavan ammuksen jättämä noin 19,5 millimetrin kokoinen pyöreä reikä. Tutkimus osoitti, että vastaavan kokoisen reiän tekemiseen huopakankaaseen tarvitaan selvästi 19,5 millimetriä suurempi ammus. Havainto sulkee pois myös legendan, jonka mukaan Kaarle XII salamurhattiin ampumalla häntä hänen omasta sotilaspuvustaan varastetulla napilla, kulknappenilla. Todennäköisesti ammuksen koko onkin ollut selvästi yli 20 millimetriä eli sitä ei ole voitu ampua musketista.
Tutkimuksen perusteella näyttää todennäköisimmältä, että Kaarle XII:n surmannut ammus on ollut rautainen kartessiammuksen kuula, jonka halkaisija on ollut selvästi yli 20 millimetriä. Kallon vaurioiden perusteella kuulan osumanopeus on ollut todennäköisesti noin 200 m/s, mikä vastaisi hyvin linnoituksesta noin 200 metrin päästä ammutun ammuksen nopeutta. Kaarle XII:n kohtaloksi koitui siis omien tekemän salamurhan sijaan todennäköisimmin vihollisen kuula.
Tutkimus on julkaistu National Academy of Sciencesin ja Oxford University Pressin yhteistyönä julkaisemassa PNAS Nexus -tiedelehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti, yliopistotutkija Juho-Antti Junno, p. 0400 685788, juho-antti.junno@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme