Tutkimus aggressiivisen NK-soluleukemian taustamekanismeista avaa tietä lääkehoidon kehittämiseen

Aggressiivinen NK-soluleukemia (ANKL) on ihmisen immuunipuolustusjärjestelmään kuuluvien luonnollisten tappajasolujen, niin sanottujen NK-solujen (natural killer cells) syöpä. Tauti on hyvin harvinainen ja äärimmäisen aggressiivinen: nykyisten solunsalpaajahoitojen ja kantasolusiirtojen turvin potilaat pysyvät elossa keskimäärin muutamia kuukausia.

Aggressiivista NK-soluleukemiaa esiintyy suhteellisesti eniten aasialaisväestössä, mutta sen ’lähisukulaisia’, NK/T-soluisia lymfoomia, esiintyy jonkin verran myös Suomessa.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat nyt yhteistyössä japanilaisten, eteläkorealaisten, taiwanilaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa selvittäneet ANKL:n taustalta löytyviä potilaiden syöpäsoluissa tapahtuneita geenimuutoksia.

– Tutkimustuloksista nousivat erityisesti esille mutaatiot ANKL-potilaiden STAT3- ja DDX3X-geeneissä. Tämä viittaa osittain yhteisiin tautimekanismeihin muiden T- ja NK-soluista lähtöisin olevien syöpien, kuten tutkimusryhmämme aiemmin tutkiman LGL-leukemian välillä, kertoo professori Satu Mustjoki, joka johtaa Helsingin yliopiston hematologian tutkimusryhmää Meilahden kampuksella.

Vertaamalla ANKL-potilaiden geenitietoa aiemmin julkaistuihin NK//T-solulymfoomapotilaita koskeviin tuloksiin tutkijat paikansivat myös aiemmin havaitsematta jääneitä NK-soluisille syöville yhteisiä JAK-STAT-signalointigeenien monistumia. Joissakin tapauksissa monistuma-alueisiin sisältyi lääkehoidollisesti merkityksellinen PD-L1-geeni, jonka monistuma näyttää aiempien tutkimusten valossa ennustavan hyvää vastetta joillekin uusille immunoterapeuttisille syöpähoidoille.

Tutkijat etsivät myös potentiaalisia lääkeaineita ANKL:n hoitoon testaamalla pahanlaatuisten ja normaalien NK-solujen herkkyyttä yli 400 lääkeaineelle. Testauksessa löytyi muutamia lupaavia kandidaatteja: NK-solut osoittautuivat poikkeuksellisen herkiksi JAK-tyrosiinikinaasin ja BCL-perheen antiapoptoottisten proteiinien estäjille. JAK-estäjät hiljentävät samaa signalointireittiä, josta ANKL-potilailla löytyi geenimuutoksia.

– Tällä hetkellä myeloproliferatiivisten sairauksien ja nivelreuman hoidossa käytettävillä JAK-estäjillä voitaisiin mahdollisesti tehostaa NK-soluisten syöpien hoitoa, arvelee tutkijalääkärilinjalla opiskeleva LK Olli Dufva, joka tekee väitöstutkimusta Mustjoen ryhmässä.

Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.

Lisätietoja:

Professori Satu Mustjoki, Helsingin yliopisto
Puh. 09 471 71898
Sähköposti: satu.mustjoki@helsinki.fi

Tutkija, LK Olli Dufva, Helsingin yliopisto
Puh. 050 328 5692
Sähköposti: olli.dufva@helsinki.fi

Viite: Aggressive natural killer-cell leukemia mutational landscape and drug profiling highlight JAK-STAT signaling as therapeutic target. Nature Communications, April 19, 2018. DOI 10.1038/s41467-018-03987-2

Olli Dufva, Matti Kankainen, Tiina Kelkka, Nodoka Sekiguchi, Shady Adnan Awad, Samuli Eldfors, Bhagwan Yadav, Heikki Kuusanmäki, Disha Malani, Emma I Andersson, Paavo Pietarinen, Leena Saikko, Panu E Kovanen, Teija Ojala, Dean A. Lee, Thomas P. Loughran Jr., Hideyuki Nakazawa, Junji Suzumiya, Ritsuro Suzuki, Young Hyeh Ko, Won Seog Kim, Shih-Sung Chuang, Tero Aittokallio, Wing C. Chan, Koichi Ohshima, Fumihiro Ishida, Satu Mustjoki 

 

****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043