Helsingin yliopisto

Tutkimus aggressiivisen NK-soluleukemian taustamekanismeista avaa tietä lääkehoidon kehittämiseen

Jaa

Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa löydettiin uutta tietoa harvinaisesta aggressiivisesta NK-soluleukemiasta. Tutkijat löysivät myös potentiaalisia lääkeaineita tämän nopeasti kuolemaan johtavan syövän hoitoon.

Aggressiivinen NK-soluleukemia (ANKL) on ihmisen immuunipuolustusjärjestelmään kuuluvien luonnollisten tappajasolujen, niin sanottujen NK-solujen (natural killer cells) syöpä. Tauti on hyvin harvinainen ja äärimmäisen aggressiivinen: nykyisten solunsalpaajahoitojen ja kantasolusiirtojen turvin potilaat pysyvät elossa keskimäärin muutamia kuukausia.

Aggressiivista NK-soluleukemiaa esiintyy suhteellisesti eniten aasialaisväestössä, mutta sen ’lähisukulaisia’, NK/T-soluisia lymfoomia, esiintyy jonkin verran myös Suomessa.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat nyt yhteistyössä japanilaisten, eteläkorealaisten, taiwanilaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa selvittäneet ANKL:n taustalta löytyviä potilaiden syöpäsoluissa tapahtuneita geenimuutoksia.

– Tutkimustuloksista nousivat erityisesti esille mutaatiot ANKL-potilaiden STAT3- ja DDX3X-geeneissä. Tämä viittaa osittain yhteisiin tautimekanismeihin muiden T- ja NK-soluista lähtöisin olevien syöpien, kuten tutkimusryhmämme aiemmin tutkiman LGL-leukemian välillä, kertoo professori Satu Mustjoki, joka johtaa Helsingin yliopiston hematologian tutkimusryhmää Meilahden kampuksella.

Vertaamalla ANKL-potilaiden geenitietoa aiemmin julkaistuihin NK//T-solulymfoomapotilaita koskeviin tuloksiin tutkijat paikansivat myös aiemmin havaitsematta jääneitä NK-soluisille syöville yhteisiä JAK-STAT-signalointigeenien monistumia. Joissakin tapauksissa monistuma-alueisiin sisältyi lääkehoidollisesti merkityksellinen PD-L1-geeni, jonka monistuma näyttää aiempien tutkimusten valossa ennustavan hyvää vastetta joillekin uusille immunoterapeuttisille syöpähoidoille.

Tutkijat etsivät myös potentiaalisia lääkeaineita ANKL:n hoitoon testaamalla pahanlaatuisten ja normaalien NK-solujen herkkyyttä yli 400 lääkeaineelle. Testauksessa löytyi muutamia lupaavia kandidaatteja: NK-solut osoittautuivat poikkeuksellisen herkiksi JAK-tyrosiinikinaasin ja BCL-perheen antiapoptoottisten proteiinien estäjille. JAK-estäjät hiljentävät samaa signalointireittiä, josta ANKL-potilailla löytyi geenimuutoksia.

– Tällä hetkellä myeloproliferatiivisten sairauksien ja nivelreuman hoidossa käytettävillä JAK-estäjillä voitaisiin mahdollisesti tehostaa NK-soluisten syöpien hoitoa, arvelee tutkijalääkärilinjalla opiskeleva LK Olli Dufva, joka tekee väitöstutkimusta Mustjoen ryhmässä.

Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.

Lisätietoja:

Professori Satu Mustjoki, Helsingin yliopisto
Puh. 09 471 71898
Sähköposti: satu.mustjoki@helsinki.fi

Tutkija, LK Olli Dufva, Helsingin yliopisto
Puh. 050 328 5692
Sähköposti: olli.dufva@helsinki.fi


Viite: Aggressive natural killer-cell leukemia mutational landscape and drug profiling highlight JAK-STAT signaling as therapeutic target. Nature Communications, April 19, 2018. DOI 10.1038/s41467-018-03987-2

Olli Dufva, Matti Kankainen, Tiina Kelkka, Nodoka Sekiguchi, Shady Adnan Awad, Samuli Eldfors, Bhagwan Yadav, Heikki Kuusanmäki, Disha Malani, Emma I Andersson, Paavo Pietarinen, Leena Saikko, Panu E Kovanen, Teija Ojala, Dean A. Lee, Thomas P. Loughran Jr., Hideyuki Nakazawa, Junji Suzumiya, Ritsuro Suzuki, Young Hyeh Ko, Won Seog Kim, Shih-Sung Chuang, Tero Aittokallio, Wing C. Chan, Koichi Ohshima, Fumihiro Ishida, Satu Mustjoki 

 

****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme