Tutkimus: Harva luottaa kykyihinsä käyttää somea ammatillisesti

Sosiaalisen median käytöstä on tullut yhä tiiviimpi osa asiantuntijatyötä. Sen avulla jaetaan asiantuntemusta, luodaan ja ylläpidetään verkostoja sekä kehitytään ammatillisesti. Monet organisaatiot myös kannustavat työntekijöitään viestimään sosiaalisessa mediassa, jakamaan työhön liittyvää sisältöä ja tuomaan asiantuntemustaan esiin.
Pekkala ja van Zoonen tutkivat artikkelissaan työntekijöiden käsityksiä omasta viestintäosaamisestaan, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä näiden vaikutusta sosiaalisen median käyttöön työhön liittyvässä viestinnässä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luottamus omiin kykyihin, niin sanottu minäpystyvyys (self-efficacy), on tärkeässä roolissa yksilön viestintäkäyttäytymistä tarkasteltaessa.
Käsitys omasta viestintäkyvykkyydestä vaihtelee työntekijöiden välillä
Tutkimukseen osallistui yhteensä 1179 asiantuntijaorganisaatioissa työskentelevää henkilöä. Alle viidennes vastaajista koki olevansa kyvykäs hyödyntämään sosiaalista mediaa omassa työssään. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luottamus omaan viestintäosaamiseen sosiaalisessa mediassa vaihtelee työntekijöiden välillä.
”Sosiaalisen median käyttö työhön liittyvässä viestinnässä on verrattain uusi ilmiö asiantuntijatyössä ja vaatii uuden tiedon ja taitojen sekä työtapojen omaksumista. Osa työntekijöistä kokee itsensä kyvykkääksi ja nämä henkilöt myös käyttävät sosiaalista mediaa aktiivisemmin. Osa asiantuntijoista ei kuitenkaan koe, että heillä olisi tällaista osaamista ja tutkimuksemme tulosten perusteella tämä on liitoksissa siihen käyttävätkö he sosiaalista mediaa ammatillisiin tarkoituksiin” Kaisa Pekkala toteaa.
Työnantajat voivat tukea työntekijöiden viestintäkyvykkyyttä
Tutkimuksessa nousee esiin, että organisaatioilla ja etenkin johtamisella on tärkeä rooli työntekijöiden kokemukseen omasta viestintäkyvykkyydestä. Organisaatioiden tuki, sosiaalisen median käyttöön liittyvien odotusten selkeys sekä koulutuksen tarjoaminen vahvistavat luottamusta osaamiseen.
”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että organisaatiot voivat vaikuttaa työntekijöiden käsitykseen viestintäkyvyistään ja heidän sosiaalisen median käyttöönsä. Tuen tarjoaminen tasapuolisesti on tärkeää, jotta kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus kehittää viestintäosaamistaan niin halutessaan”, Pekkala korostaa.
Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia tuoda asiantuntemusta esiin ja näin parantaa työllistymisen ja urakehityksen edellytyksiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että viestintäosaaminen ja etenkin henkilön luottamus omaan osaamiseensa ja kykyihinsä vaikuttaa osaltaan siihen, miten näitä mahdollisuuksia hyödynnetään. Siksi viestintäosaamiseen ja työntekijöiden kokemukseen siitä tulisikin kiinnittää erityistä huomiota asiantuntijaorganisaatioiden kehittämisessä ja asiantuntijatyötä tarkastellessa.
Lisätietoja:
Kaisa Pekkala, väitöskirjatutkija (KTM), yliopistonopettaja kaisa.k.pekkala(at)jyu.fi, p. 0405456333
Yhteyshenkilöt
Petra Thurenviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358504711642petra.t.thuren@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme