Tutkimus: lapsettomia syrjitään loma-aikojen suunnittelussa

Tahattomasti ja vapaaehtoisesti lapsettomat kokevat työelämässä loma-aikojen suunnitteluun liittyvää syrjintää. Heidän mukaansa loma-aikojen ja työvuorojen suunnittelussa pidetään lapsiperheellisten toiveita ensisijaisina. Esihenkilöt ja kollegat saattavat odottaa, että lapseton on lapsiperheellistä useammin valmis joustoihin.

Lapsettomat kokevat työelämäsyrjintää myös liittyen työvuorojen suunnitteluun, työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen, työelämän joustoihin, yhdenvertaiseen kohteluun ja uralla etenemiseen.

Kokemukset selvisivät Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n ja Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n vuonna 2021 teettämistä kyselyistä. Kyselyissä kartoitettiin lapsettomuuteen liittyviä syrjintäkokemuksia työelämässä. Kyselyihin vastasi yhteensä noin 570 vapaaehtoisesti ja tahattomasti lapsetonta. 

Tahattomasti lapsettomista 60 prosenttia on kokenut loma- ja työvuorosyrjintää

Kolmasosa vastanneista kertoi kokeneensa viimeisen viiden vuoden aikana työelämässä lapsettomuuteen tai lapsettomuushoitoihin liittyvää syrjintää. 

Tahattomasti lapsettomista 61 prosenttia ja vapaaehtoisesti lapsettomista 39 prosenttia on kokenut syrjintää vuosilomien tai työvuorojen järjestelyissä. Vuorotöitä tekevistä vastaajista 80 prosenttia kertoi kohdanneensa työvuorosyrjintää. 

Tahattomasti lapsettomista joka kolmas ja vapaaehtoisesti lapsettomista joka neljäs on kokenut työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen liittyvää syrjintää. 

Työhyvinvointi on kaikkien oikeus perhemuodoista riippumatta

Yhdistysten mukaan työn ja perheen yhdistämiseen liittyvän puheen sijaan olisi merkittävämpää puhua työn ja vapaa-ajan yhdistämisestä. Myös lapsettoman vapaa-aika voi täyttyä kuormittavista tehtävistä, vastuista ja velvollisuuksista.

– Työelämässä on usein stereotyyppiset asenteet lapsiperheellisiä ja lapsettomia kohtaan. Työhyvinvointi, joustot työtehtävissä ja työajoissa sekä palauttava vapaa-aika tulee olla kaikkien oikeus riippumatta perhe- tai lähisuhdemuodoista, muistuttaa Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n puheenjohtaja Soile Rajamäki.

– Syrjintään on totuttu eikä osata välttämättä kyseenalaistaa epäoikeudenmukaisesti suunniteltuja työvuorolistoja. Lapsettomuus ei saa olla syynä siihen, että joutuu joustamaan lapsiperheellistä enemmän, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.

Lapsettomat toivovat, että esimiehet ja muu työyhteisö eivät tee perhesuhteista oletuksia, kuten että hedelmällisessä iässä oleva työntekijä jäisi lähiaikoina perhevapaalle. Oletukset eivät saa vaikuttaa vastuista ja koulutuksista päätettäessä. 

Palkallinen sairausloma lapsettomuushoidoista ja sterilisaatiosta

Lapsettomuushoitojen psyykkinen ja fyysinen kuormitus vaikuttavat jaksamiseen, työkykyyn ja urasuunnitelmiin. Työvuorojen järjestely, sijaisten etsiminen ja vapaiden pyytäminen hoidoissa käymisestä johtuvien poissaolojen ajaksi on usein hankalaa. Klinikat ovat avoinna vain arkisin toimistoaikaan ja jos matka on pitkä, on vapaata järjestettävä tunteja tai jopa kokonaisia päiviä.

– Vapaan pyytämisen vuoksi lapsettomuushoidoista on pakko kertoa, mikä voi johtaa epäasialliseen kohteluun. Hoidoissa käyvän kohdalla saatetaan myös pidättäytyä ylennyksistä, vakinaistamisesta tai kouluttamisesta, Savio sanoo.

Keskeinen ongelma on myös epäselvät ja työnantajakohtaiset sairauslomakäytännöt työkyvyttömyyttä aiheuttavien lapsettomuushoitojen ajalta.

Vapaaehtoisesti lapsettomat toivovat, että sterilisaatiosta tai muusta ehkäisyasioihin liittyvästä toimenpiteestä tulisi tarvittaessa olla oikeus palkalliseen sairauspäivään.

Tahaton ja vapaaehtoinen lapsettomuus

• Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Lukuina määrän on arvioitu olevan 300 000. Monille tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. 
• Lähes joka neljäs parikymppinen suomalainen on vapaaehtoisesti lapseton. Vuoden 2023 perhebarometriaineistossa nollaa lasta ihanteenaan pitävien osuus oli noin 15 prosenttia.
  

Nostoja kyselyistä

“Loma-ajankohtia sovittaessa olen aina jäänyt viimeiseksi. En monesti ole saanut lomaa siihen mihin olen halunnut koska olen ollut lapseton.”

“Sellaisissa töissä missä on epämukavat työajat ja joutuu, jonkun pakko jäädä siis, ylitöihin niin ne, joilla lapsia saa helpommin vapautuksen. Myös lomia suunnitellessa työkaverit, joilla lapsia saa lomat parhaaseen aikaan.”

“Lapsettomana vuosilomia on mahdoton saada peruskoulujen lomien aikaan, ne viikot menee perheellisille. Ajatellaan, että minulla ei ole ongelmaa olla jouluaattona töissä, kun ei ole omia lapsia. Lisäksi oletetaan, että pääsen tuuraamaan lyhyelläkin varoitusajalla, kun ei tarvitse järjestää jälkikasvun hoitoa.”

“Työkaverini ihmetteli, miten voin olla niin tehokas työssäni. Hänen mukaansa äidit ovat järjestelmällisiä ja osaavat hoitaa monta asiaa kerralla. - - Työkaverini perusteli työtehtävien jakamista ja toimenkuvia sillä, että hänellä on perhe. Hän kertoi, ettei voi panostaa samalla tavalla työhön kuin minä. Minun piti siis hoitaa vaikeammat ja tylsemmät työtehtävät.” 

“Lapsettomana huomaan, että moni viime hetken työtehtävä kasautuu minulle (koska muut projektissa mukana olevat joutuvat esim. lähtemään hakemaan lasta tarhasta) tai minun vapaa-aikani ei ole yhtä arvokasta kuin lapsellisilla kollegoilla. Kohtaan usein olettamusta, että koska minulla ei ole omia biologisia lapsia, voin hyvin tehdä töitä 24/7, eikä minulla ole muuta elämää.”

“Vuosien ajan työpaikalla lomat jaettiin ensisijaisesti perheellisten toiveiden mukaan. Lapsettomat saivat sitten jäljelle jäävät loma-ajankohdat. Myös työvuorosuunnittelussa on ollut epäkohtia, äärivuorot on jaettu lapsettomalle ja on myös velvoitettu jäämään ylitöihin, sillä ei ole ollut tarvetta hakea lasta päiväkodista.”