TUTKIMUS: LYHYEMPI TYÖAIKA SÄÄSTÄISI YMPÄRISTÖÄ
Sinisalon mukaan tutkimustulokset noudattelevat maalaisjärkeä ja koronakevään havaintoja:
"Tutkimuskirjallisuuden havainnot ovat pääasiassa samansuuntaisia keskenään: mitä enemmän ajallisesti työskentelemme, sitä enemmän yhteiskuntamme kuormittaa ympäristöä. Tämä koskee erityisesti kehittyneitä maita ja viimeisiä vuosikymmeniä." Sinisalo kertoo.
Sinisalon tutkimuksessa käydään läpi 12 tutkimusartikkelia vuosilta 2005-2019. Tutkimuksista kahdeksan keskittyi kansainväliseen vertailuun eri maiden työaikakäytäntöjen ja erilaisten ympäristömuuttujien välillä (mm. hiilidioksidijalanjälki, ekologinen jalanjälki, hiilidioksidipäästöt per henkilö). Tutkimuksista neljä keskittyi työajan lyhentämisen vaikutuksiin kotitalouksien tasolla ajankäyttö- ja kuluttajatutkimusaineistojen kautta.
"On tunnettua, että lyhyemmällä työajalla on vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja työllisyyteen, mutta tämä ekologinen ulottuvuus on jäänyt keskustelussa, ja tutkimuksessakin, vähän vähemmälle huomiolle. Analysoimieni tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että työajan lyhentäminen voisi olla selkeä, konkreettinen ja tehokas keino vaikuttaa yhteiskunnan aiheuttamaan ympäristöpaineeseen ja vähentää materiaalin kulutusta tai ilmastopäästöjä," huomauttaa Sinisalo.
Työajan lyhentämisellä sinällään on pitkät perinteet. Suomi oli Pohjoismaista ensimmäinen, joka siirtyi viisipäiväiseen työviikkoon 1960-luvulla. Viime vuosina työajan lyhentäminen on meillä noussut lähinnä yritystason kokeilujen kautta esiin, kun useat luovan alan yritykset ovat siirtyneet lyhyempään työpäivään tai -viikkoon.
Ajan saatossa työajan lyhentämistä onkin perusteltu sekä koetun hyvinvoinnin lisäämisellä että työllisyysvaikutuksilla. Sinisalon tutkimuksessa työajan lyhentämisellä havaitaan kaksi ympäristölle positiivista vaikutusta: Lyhyempi työaika vähentää kulutusta kansantalouden ja kotitalouksien tasolla, sekä muovaa kulutuksen sisältöä pääsääntöisesti ympäristöystävälliseen suuntaan.
"On mahdollista, että lisääntynyt vapaa-aika myös toisinaan lisää ympäristöä kuormittavaa käyttäytymistä, mutta sekin huomioiden, työajan lyhentämisen nettovaikutus näyttäisi olevan ympäristölle hyväksi. Olisi hyvä, jos ne tahot, jotka työehdoista ja -ajasta Suomessa päättävät, olisivat tietoisia työajan lyhentämisen positiivisista ympäristövaikutuksista. Ehkä se kannustaisi määrätietoiseen työajan lyhentämiseen Suomessa." Sinisalo toteaa.
Vaikka tutkimusta työajan lyhentämisen ympäristövaikutuksista on, avoimia kysymyksiäkin riittää. Millä sektoreilla työajan lyhentäminen toisi suurimmat ympäristöhyödyt? Edistettäisiinkö työajan lyhentämistä lainsäädännön kautta vai työmarkkinoilla neuvotellen? Missä määrin olisi soveliasta lyhentää vuotuista-, viikko-, tai päivittäistä työaikaa? Suuri yhteiskunnallinen kysymys myös on, mikä olisi sovelias suhde ansiotason muutokselle työaikaa lyhennettäessä.
"Tutkimusten mukaan työajan lyhentäminen on kuitenkin varsin suosittu keino työntekijöiden keskuudessa, joten lyhyemmästä työajasta voisi kehittyä sosiaalisesti hyväksyttävä tapa vastata ekologiseen kriisiin ja osa uutta koronanjälkeistä normaalia," toteaa Sinisalo.
Julkaisu on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023). Hanke tarkastelee ekologisen kriisin syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia, sekä pyrkii löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja yhteiskuntien saattamiseksi kestävälle uralle.
Tutkimus ”Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset” on 8.6.2020 lähtien luettavissa ja ladattavissa https://sorsafoundation.fi/samuli-sinisalo-tyoajan-lyhentamisen-ekologiset-vaikutukset/
Kirjoittajasta: Samuli Sinisalo, MA, työskentelee Kalevi Sorsa -säätiössä Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hankkeen (2019-2023) hankevastaavana.
Lisätietoja, Samuli Sinisalo, samuli.sinisalo@sorsafoundation.fi, 040 7050398
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli SinisaloHankevastaava
Puh:0407050398samuli.sinisalo@sorsafoundation.fiLiitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Luontokato kiihtyy – suojelu kaipaa sitovaa lainsäädäntöä ja moninkertaisen rahoituksen15.10.2025 05:00:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan Suomen luonnonsuojelun tilaa. Sen mukaan nykytoimet ovat riittämättömiä kansainvälisten ympäristövelvoitteiden saavuttamiseksi. Raportissa suositellaan muun muassa sitovaa luontohaittojen kompensointia sekä kiinteistö- ja kulutusverotuksen uudistamista ympäristön huomioivaksi. Lisäksi suojelurahoitusta tulisi kasvattaa kohti tavoitteiden vaatimaa tasoa. Seuraavan hallituskauden aikana rahoitus voitaisiin kolminkertaistaa.
ENNAKKOTIETO: Uusi raportti esittelee Suomen ympäristötoimien nykytilaa ja suosituksia tulevalle hallitukselle9.10.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Keskiviikkona 15.10. julkaistava raportti tarkastelee Suomen luonnonsuojelun nykytilaa. Raportti sisältää lisäksi katsauksen luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin sekä keinoihin, joilla niihin voidaan päästä. Siinä annetaan konkreettisia suosituksia muun muassa suojelurahoituksen kasvattamiseksi sekä verotusta ja luontohaittojen korvaamista koskevista muutoksista.
Analyysi: Muuttoliike voi kasvattaa Suomen väestöä jopa yli miljoonalla vuoteen 2050 mennessä23.9.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa analyysissä tarkastellaan syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaihtelun vaikutusta Suomen väestöön. Analyysin laskelmat osoittavat, että maahanmuuton määrä ratkaisee lähivuosikymmenten väestökehityksen suunnan. Vuosittainen muuttovoitto asettuu todennäköisesti 20 000 – 65 000 henkilön välille, jolloin Suomen väkiluku voi kasvaa enimmillään seitsemään miljoonaan vuonna 2050.
Antti Ronkainen aloittaa Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntijana17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Ronkainen on aloittanut Kalevi Sorsa -säätiön uutena oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntijana. Hän vastaa säätiön oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta tutkimuksesta ja osallistuu siihen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale26.8.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme