Kalevi Sorsa -säätiö

TUTKIMUS: LYHYEMPI TYÖAIKA SÄÄSTÄISI YMPÄRISTÖÄ

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan työajalla ja yhteiskuntien aiheuttamalla ympäristöpaineella on yhteys: Mitä enemmän työskentelemme, sitä enemmän yhteiskuntamme kuormittaa ympäristöä. Työtunneilla havaitaan olevan kaksi vaikutusta: toisaalta ne vaikuttavat paitsi kulutuksen määrään (sekä kotitalouksien että kansantalouden tasolla) sekä kulutuksen sisältöön, jota lyhyet työtunnit muokkaavat pääsääntöisesti ympäristöystävälliseen suuntaan. Siten työajan lyhentäminen voisi vähentää päästöjä ja toimia osaratkaisuna aikamme ekologiseen kriisiin. Samuli Sinisalon tutkimuksessa "Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset" (Kalevi Sorsa-säätiö) tarkasteltiin työajan lyhentämisen ympäristövaikutuksia 12 tutkimuksen perusteella.

Sinisalon mukaan tutkimustulokset noudattelevat maalaisjärkeä ja koronakevään havaintoja:

"Tutkimuskirjallisuuden havainnot ovat pääasiassa samansuuntaisia keskenään: mitä enemmän ajallisesti työskentelemme, sitä enemmän yhteiskuntamme kuormittaa ympäristöä. Tämä koskee erityisesti kehittyneitä maita ja viimeisiä vuosikymmeniä." Sinisalo kertoo.

Sinisalon tutkimuksessa käydään läpi 12 tutkimusartikkelia vuosilta 2005-2019. Tutkimuksista kahdeksan keskittyi kansainväliseen vertailuun eri maiden työaikakäytäntöjen ja erilaisten ympäristömuuttujien välillä (mm. hiilidioksidijalanjälki, ekologinen jalanjälki, hiilidioksidipäästöt per henkilö). Tutkimuksista neljä keskittyi työajan lyhentämisen vaikutuksiin kotitalouksien tasolla ajankäyttö- ja kuluttajatutkimusaineistojen kautta.

"On tunnettua, että lyhyemmällä työajalla on vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja työllisyyteen, mutta tämä ekologinen ulottuvuus on jäänyt keskustelussa, ja tutkimuksessakin, vähän vähemmälle huomiolle. Analysoimieni tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että työajan lyhentäminen voisi olla selkeä, konkreettinen ja tehokas keino vaikuttaa yhteiskunnan aiheuttamaan ympäristöpaineeseen ja vähentää materiaalin kulutusta tai ilmastopäästöjä," huomauttaa Sinisalo.

Työajan lyhentämisellä sinällään on pitkät perinteet. Suomi oli Pohjoismaista ensimmäinen, joka siirtyi viisipäiväiseen työviikkoon 1960-luvulla. Viime vuosina työajan lyhentäminen on meillä noussut lähinnä yritystason kokeilujen kautta esiin, kun useat luovan alan yritykset ovat siirtyneet lyhyempään työpäivään tai -viikkoon.

Ajan saatossa työajan lyhentämistä onkin perusteltu sekä koetun hyvinvoinnin lisäämisellä että työllisyysvaikutuksilla. Sinisalon tutkimuksessa työajan lyhentämisellä havaitaan kaksi ympäristölle positiivista vaikutusta: Lyhyempi työaika vähentää kulutusta kansantalouden ja kotitalouksien tasolla, sekä muovaa kulutuksen sisältöä pääsääntöisesti ympäristöystävälliseen suuntaan.

"On mahdollista, että lisääntynyt vapaa-aika myös toisinaan lisää ympäristöä kuormittavaa käyttäytymistä, mutta sekin huomioiden, työajan lyhentämisen nettovaikutus näyttäisi olevan ympäristölle hyväksi. Olisi hyvä, jos ne tahot, jotka työehdoista ja -ajasta Suomessa päättävät, olisivat tietoisia työajan lyhentämisen positiivisista ympäristövaikutuksista. Ehkä se kannustaisi määrätietoiseen työajan lyhentämiseen Suomessa." Sinisalo toteaa.

Vaikka tutkimusta työajan lyhentämisen ympäristövaikutuksista on, avoimia kysymyksiäkin riittää. Millä sektoreilla työajan lyhentäminen toisi suurimmat ympäristöhyödyt? Edistettäisiinkö työajan lyhentämistä lainsäädännön kautta vai työmarkkinoilla neuvotellen? Missä määrin olisi soveliasta lyhentää vuotuista-, viikko-, tai päivittäistä työaikaa? Suuri yhteiskunnallinen kysymys myös on, mikä olisi sovelias suhde ansiotason muutokselle työaikaa lyhennettäessä.

"Tutkimusten mukaan työajan lyhentäminen on kuitenkin varsin suosittu keino työntekijöiden keskuudessa, joten lyhyemmästä työajasta voisi kehittyä sosiaalisesti hyväksyttävä tapa vastata ekologiseen kriisiin ja osa uutta koronanjälkeistä normaalia," toteaa Sinisalo.

Julkaisu on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023). Hanke tarkastelee ekologisen kriisin syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia, sekä pyrkii löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja yhteiskuntien saattamiseksi kestävälle uralle.

Tutkimus ”Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset” on 8.6.2020 lähtien luettavissa ja ladattavissa https://sorsafoundation.fi/samuli-sinisalo-tyoajan-lyhentamisen-ekologiset-vaikutukset/ 

Kirjoittajasta: Samuli Sinisalo, MA, työskentelee Kalevi Sorsa -säätiössä Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hankkeen (2019-2023) hankevastaavana.

Lisätietoja, Samuli Sinisalo, samuli.sinisalo@sorsafoundation.fi, 040 7050398

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

040 721 7212http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja, think tank.

Säätiö on analyyttinen edelläkävijä, joka tunnistaa heikkoja signaaleja ja kansainvälisiä trendejä sekä tuo uusia virikkeitä yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportin julkaisutilaisuus 18.8.202029.7.2020 10:32:00 EESTKutsu

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee laatuaan ensimmäisen Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportin 18.8.2020 Helsingissä. Raportti luo kattavan ja yleistajuisen katsauksen eriarvoisuuteen ja sen kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana tuoreimpien tilastojen ja aineistojen valossa. Raportin kirjoittamiseen on osallistunut 20 meritoitunutta tutkijaa Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista sekä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Filosofian professori puhuu eriarvoisuudesta, poliitikot kommentoivat, ti 11.2. klo 18.0030.1.2020 05:30:00 EETKutsu

Tasavertaisuuden puute itsessään on ongelma, ei vain se, että jotkut ovat köyhiä tai kouluttamattomia. Näin sanoo Helsingin yliopiston filosofian professori Antti Kauppinen, joka on kirjoittanut raportin eriarvoisuuteen liittyvästä moraalisesta problematiikasta Kalevi Sorsa -säätiölle. "Mistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta" -raportin julkaisutilaisuus järjestetään tiistaina 11.2.2020 klo 18.00 Kallion Oivassa.

KOSKELA: SUOMI EI OLE LAKKOHERKKÄ MAA6.11.2019 04:00:00 EETTiedote

Ekonomisti Antti Koskelan tietokirja ”Hanskat tippui - lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa” (Kalevi Sorsa-säätiö) tuo uusia näkökulmia lakoista käytävään keskusteluun. Laajan historia-analyysin lisäksi Koskela tarkastelee Suomen tilannetta kansainvälisessä vertailussa. Hän osoittaa tilastoihin perustuen, että Suomi ei ole lakkoherkkä maa. Toinen Koskelan päähavainnoista koskee lakkojen kustannusten arviointia. Lakon kustannus voi olla moninkertainen riippuen mittarin valinnasta.

KUTSU: Lakko ja yhteiskunta-tietokirjan julkaisutilaisuus 6.11.2019 klo 16.22.10.2019 18:20:15 EESTKutsu

Työmarkkinasyksy tiivistyy ja lakkoaalto vyöryy yli maan. Mutta mikä on lakko-oikeuden yhteiskunnallinen merkitys ja miksi se on säilynyt länsimaisten demokratioiden tunnuspiirteenä? Tervetuloa tilaisuuteen! Aika: Keskiviikko 6.11.2019 klo. 16.00--18.00. Paikka: Tiedekulma, Think Lounge (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki). Ilmoittaudu alla olevasta linkistä 3.11. mennessä kahvitarjoilun mitoittamiseksi. https://bit.ly/2lLJIiG

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme