TUTKIMUS: LYHYEMPI TYÖAIKA SÄÄSTÄISI YMPÄRISTÖÄ

Sinisalon mukaan tutkimustulokset noudattelevat maalaisjärkeä ja koronakevään havaintoja:

"Tutkimuskirjallisuuden havainnot ovat pääasiassa samansuuntaisia keskenään: mitä enemmän ajallisesti työskentelemme, sitä enemmän yhteiskuntamme kuormittaa ympäristöä. Tämä koskee erityisesti kehittyneitä maita ja viimeisiä vuosikymmeniä." Sinisalo kertoo.

Sinisalon tutkimuksessa käydään läpi 12 tutkimusartikkelia vuosilta 2005-2019. Tutkimuksista kahdeksan keskittyi kansainväliseen vertailuun eri maiden työaikakäytäntöjen ja erilaisten ympäristömuuttujien välillä (mm. hiilidioksidijalanjälki, ekologinen jalanjälki, hiilidioksidipäästöt per henkilö). Tutkimuksista neljä keskittyi työajan lyhentämisen vaikutuksiin kotitalouksien tasolla ajankäyttö- ja kuluttajatutkimusaineistojen kautta.

"On tunnettua, että lyhyemmällä työajalla on vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja työllisyyteen, mutta tämä ekologinen ulottuvuus on jäänyt keskustelussa, ja tutkimuksessakin, vähän vähemmälle huomiolle. Analysoimieni tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että työajan lyhentäminen voisi olla selkeä, konkreettinen ja tehokas keino vaikuttaa yhteiskunnan aiheuttamaan ympäristöpaineeseen ja vähentää materiaalin kulutusta tai ilmastopäästöjä," huomauttaa Sinisalo.

Työajan lyhentämisellä sinällään on pitkät perinteet. Suomi oli Pohjoismaista ensimmäinen, joka siirtyi viisipäiväiseen työviikkoon 1960-luvulla. Viime vuosina työajan lyhentäminen on meillä noussut lähinnä yritystason kokeilujen kautta esiin, kun useat luovan alan yritykset ovat siirtyneet lyhyempään työpäivään tai -viikkoon.

Ajan saatossa työajan lyhentämistä onkin perusteltu sekä koetun hyvinvoinnin lisäämisellä että työllisyysvaikutuksilla. Sinisalon tutkimuksessa työajan lyhentämisellä havaitaan kaksi ympäristölle positiivista vaikutusta: Lyhyempi työaika vähentää kulutusta kansantalouden ja kotitalouksien tasolla, sekä muovaa kulutuksen sisältöä pääsääntöisesti ympäristöystävälliseen suuntaan.

"On mahdollista, että lisääntynyt vapaa-aika myös toisinaan lisää ympäristöä kuormittavaa käyttäytymistä, mutta sekin huomioiden, työajan lyhentämisen nettovaikutus näyttäisi olevan ympäristölle hyväksi. Olisi hyvä, jos ne tahot, jotka työehdoista ja -ajasta Suomessa päättävät, olisivat tietoisia työajan lyhentämisen positiivisista ympäristövaikutuksista. Ehkä se kannustaisi määrätietoiseen työajan lyhentämiseen Suomessa." Sinisalo toteaa.

Vaikka tutkimusta työajan lyhentämisen ympäristövaikutuksista on, avoimia kysymyksiäkin riittää. Millä sektoreilla työajan lyhentäminen toisi suurimmat ympäristöhyödyt? Edistettäisiinkö työajan lyhentämistä lainsäädännön kautta vai työmarkkinoilla neuvotellen? Missä määrin olisi soveliasta lyhentää vuotuista-, viikko-, tai päivittäistä työaikaa? Suuri yhteiskunnallinen kysymys myös on, mikä olisi sovelias suhde ansiotason muutokselle työaikaa lyhennettäessä.

"Tutkimusten mukaan työajan lyhentäminen on kuitenkin varsin suosittu keino työntekijöiden keskuudessa, joten lyhyemmästä työajasta voisi kehittyä sosiaalisesti hyväksyttävä tapa vastata ekologiseen kriisiin ja osa uutta koronanjälkeistä normaalia," toteaa Sinisalo.

Julkaisu on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023). Hanke tarkastelee ekologisen kriisin syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia, sekä pyrkii löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja yhteiskuntien saattamiseksi kestävälle uralle.

Tutkimus ”Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset” on 8.6.2020 lähtien luettavissa ja ladattavissa https://sorsafoundation.fi/samuli-sinisalo-tyoajan-lyhentamisen-ekologiset-vaikutukset/ 

Kirjoittajasta: Samuli Sinisalo, MA, työskentelee Kalevi Sorsa -säätiössä Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hankkeen (2019-2023) hankevastaavana.

Lisätietoja, Samuli Sinisalo, samuli.sinisalo@sorsafoundation.fi, 040 7050398