TUTKIMUS: LYHYEMPI TYÖAIKA SÄÄSTÄISI YMPÄRISTÖÄ
Sinisalon mukaan tutkimustulokset noudattelevat maalaisjärkeä ja koronakevään havaintoja:
"Tutkimuskirjallisuuden havainnot ovat pääasiassa samansuuntaisia keskenään: mitä enemmän ajallisesti työskentelemme, sitä enemmän yhteiskuntamme kuormittaa ympäristöä. Tämä koskee erityisesti kehittyneitä maita ja viimeisiä vuosikymmeniä." Sinisalo kertoo.
Sinisalon tutkimuksessa käydään läpi 12 tutkimusartikkelia vuosilta 2005-2019. Tutkimuksista kahdeksan keskittyi kansainväliseen vertailuun eri maiden työaikakäytäntöjen ja erilaisten ympäristömuuttujien välillä (mm. hiilidioksidijalanjälki, ekologinen jalanjälki, hiilidioksidipäästöt per henkilö). Tutkimuksista neljä keskittyi työajan lyhentämisen vaikutuksiin kotitalouksien tasolla ajankäyttö- ja kuluttajatutkimusaineistojen kautta.
"On tunnettua, että lyhyemmällä työajalla on vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja työllisyyteen, mutta tämä ekologinen ulottuvuus on jäänyt keskustelussa, ja tutkimuksessakin, vähän vähemmälle huomiolle. Analysoimieni tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että työajan lyhentäminen voisi olla selkeä, konkreettinen ja tehokas keino vaikuttaa yhteiskunnan aiheuttamaan ympäristöpaineeseen ja vähentää materiaalin kulutusta tai ilmastopäästöjä," huomauttaa Sinisalo.
Työajan lyhentämisellä sinällään on pitkät perinteet. Suomi oli Pohjoismaista ensimmäinen, joka siirtyi viisipäiväiseen työviikkoon 1960-luvulla. Viime vuosina työajan lyhentäminen on meillä noussut lähinnä yritystason kokeilujen kautta esiin, kun useat luovan alan yritykset ovat siirtyneet lyhyempään työpäivään tai -viikkoon.
Ajan saatossa työajan lyhentämistä onkin perusteltu sekä koetun hyvinvoinnin lisäämisellä että työllisyysvaikutuksilla. Sinisalon tutkimuksessa työajan lyhentämisellä havaitaan kaksi ympäristölle positiivista vaikutusta: Lyhyempi työaika vähentää kulutusta kansantalouden ja kotitalouksien tasolla, sekä muovaa kulutuksen sisältöä pääsääntöisesti ympäristöystävälliseen suuntaan.
"On mahdollista, että lisääntynyt vapaa-aika myös toisinaan lisää ympäristöä kuormittavaa käyttäytymistä, mutta sekin huomioiden, työajan lyhentämisen nettovaikutus näyttäisi olevan ympäristölle hyväksi. Olisi hyvä, jos ne tahot, jotka työehdoista ja -ajasta Suomessa päättävät, olisivat tietoisia työajan lyhentämisen positiivisista ympäristövaikutuksista. Ehkä se kannustaisi määrätietoiseen työajan lyhentämiseen Suomessa." Sinisalo toteaa.
Vaikka tutkimusta työajan lyhentämisen ympäristövaikutuksista on, avoimia kysymyksiäkin riittää. Millä sektoreilla työajan lyhentäminen toisi suurimmat ympäristöhyödyt? Edistettäisiinkö työajan lyhentämistä lainsäädännön kautta vai työmarkkinoilla neuvotellen? Missä määrin olisi soveliasta lyhentää vuotuista-, viikko-, tai päivittäistä työaikaa? Suuri yhteiskunnallinen kysymys myös on, mikä olisi sovelias suhde ansiotason muutokselle työaikaa lyhennettäessä.
"Tutkimusten mukaan työajan lyhentäminen on kuitenkin varsin suosittu keino työntekijöiden keskuudessa, joten lyhyemmästä työajasta voisi kehittyä sosiaalisesti hyväksyttävä tapa vastata ekologiseen kriisiin ja osa uutta koronanjälkeistä normaalia," toteaa Sinisalo.
Julkaisu on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023). Hanke tarkastelee ekologisen kriisin syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia, sekä pyrkii löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja yhteiskuntien saattamiseksi kestävälle uralle.
Tutkimus ”Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset” on 8.6.2020 lähtien luettavissa ja ladattavissa https://sorsafoundation.fi/samuli-sinisalo-tyoajan-lyhentamisen-ekologiset-vaikutukset/
Kirjoittajasta: Samuli Sinisalo, MA, työskentelee Kalevi Sorsa -säätiössä Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hankkeen (2019-2023) hankevastaavana.
Lisätietoja, Samuli Sinisalo, samuli.sinisalo@sorsafoundation.fi, 040 7050398
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli SinisaloHankevastaava
Puh:0407050398samuli.sinisalo@sorsafoundation.fiLiitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale26.8.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.
ENNAKKOTIETO: Uusi tutkimusraportti tarkastelee hallituksen veronalennusten jakautumista suurituloisten, tuloluokkien, alueiden ja sukupuolten välillä21.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tiistaina 26.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista Verohallinnon sekä Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvien laskelmien avulla. Raportin tilastot kuvaavat, miten suurituloisille suunnattu noin 400 miljoonan euron marginaaliveronalennus jakautuu sekä suurituloisten kesken että eri ryhmien välillä. Lisäksi raportissa käsitellään kaikkien ensi vuoden tuloveronalennusten jakautumista eri tuloluokissa.
Hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentää työllisyyttä ja tuottavuutta1.8.2025 10:13:34 EEST | Tiedote
Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on herätellyt keskustelua siitä, pitäisikö aikuisten lasten kantaa enemmän vastuuta ikääntyneiden vanhempiensa hoivasta. Kalevi Sorsa -säätiön vastikään julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentäisi työllisyyttä ja tuottavuutta. Julkisen talouden kannalta se voisi tulla kalliiksi.
MEDIAKUTSU: Vaikutusarvioiden rooli ja rajat talouspolitiikassa – miten työllisyyslaskelmia tulisi kehittää? (Helsinki 4.6. klo 17)28.5.2025 14:00:00 EEST | Kutsu
Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on saada 100 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Huhtikuun puoliväliriihessä se päätti veronalennuksista, joiden toivotaan osin rahoittavan itsensä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtiovarainministeriön vaikutusarviolaskelmien avulla. Laskennalliset vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä kuvaa toteutuvaa kehitystä. Hallituskauden aikana työllisyys on jopa laskenut ja ministeriön arvioita veronalennusten vaikutuksista on luonnehdittu optimistisiksi.
Tutkimuskatsaus: demokratian instituutiot auttavat kestävyyssiirtymässä16.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuskatsaus osoittaa, että demokraattisemmat maat tekevät ympäristön kannalta parempaa politiikkaa. Katsauksessa käytiin läpi 56 tutkimusta, joista 73 prosentissa löydettiin tilastollista näyttöä demokratian yhteydestä pienempiin ympäristöongelmiin. Tutkimukset osoittavat myös, että hyvinvointivaltion turvaverkot, konsensushakuinen politiikka ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta luovat edellytyksiä kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme