Tutkimus selvittää luontoelämysten vaikutuksia ikäihmisten yksinäisyyteen
Jo ennen Covid-19-pandemiaa 30 miljoonaa eurooppalaista ilmoitti kokevansa itsensä usein yksinäiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yksinäisyys lyhentää elinikää ja voi olla yhtä vaarallista terveydelle kuin tupakointi tai ylipaino. Tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin myös, että yksinäisyyttä ja sen haitallisia terveysvaikutuksia voi lievittää.
Covid-19-pandemia on nostanut korostetusti esille sekä yksinäisyyden kielteisen että luonnon myönteisen merkityksen. RECETAS-hankkeen tavoitteena on tarttua tähän ajankohtaiseen ilmiöön ja selvittää, kuinka kaupunkiluontoon liittyvän sosiaalisen toiminnan mahdollistaminen voi helpottaa yksinäisyyttä. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja ilmastonmuutos lisäävät hankkeen ajankohtaisuutta ja tutkitun tiedon tarvetta.
– Meillä on olemassa arkikokemus luonnon hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta, mutta sen vaikuttavuudesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta, kertoo yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta.
– Yksinäisyyden myöntäminen ja siitä puhuminen on helpottunut korona-aikana. Senkin takia on tärkeää tutkia asiaa nyt ja lisätä tietoisuutta siitä, että asialle voi tehdä jotain, hän jatkaa.
Malleja hyvinvoinnin edistämiseksi kehitetään maailmanlaajuiseen käyttöön
Keväällä 2021 käynnistyneen hankkeen puitteissa on tarkoitus koota yhteen tieto parhaista luontoon perustuvista interventioista sekä kehittää uusia, vaikuttavia malleja, jotka vähentävät yksinäisyyttä ja edistävät hyvinvointia.
– Tavoitteena on, että RECETAS tarjoaa terveydenhuollon toimijoille ja ammattilaisille vaikuttavia interventioita yksinäisyyden lievittämiseen kustannustehokkaalla tavalla, Pitkälä summaa.
Käytäntöjä ja niiden käyttöönottoa halutaan hankkeessa tukea maailmanlaajuisesti. Tätä varten aiheeseen liittyviä tutkimuksia järjestetään kuudessa kaupungissa ympäri maailmaa: Barcelonassa, Marseillessa, Prahassa, Helsingissä, Cuencassa Ecuadorissa ja Melbournessa.
Luontoelämyksillä parempaa terveyttä palvelutaloissa asuville?
Helsingissä on tarkoitus tutkia luontokokemuksiin liittyvää ryhmätoimintaa ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien yksinäisten ikäihmisten keskuudessa. Toiminnan vaikuttavuutta ja kustannuksia tutkitaan satunnaistetulla tutkimusasetelmalla. Mallin käyttöä koulutetaan myös muille hankkeeseen osallistuville kumppaneille.
– Tutkimuksissa saamme tieteellistä näyttöä siitä, voivatko luontoon perustuvat sosiaaliset interventiot lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Samanaikaisesti näiden ratkaisujen tarkoituksena on vähentää kuormitusta terveydenhuollossa, Pitkälä kertoo.
Suomessa on jo 20 vuoden ajalta kokemusta vanhusten yksinäisyyden lieventämisestä Ystäväpiiri-toiminnalla, jota Vanhustyön keskusliitto organisoi.
– Ystäväpiiri-toimintaa koskevissa tutkimuksissa on selvinnyt, että ryhmätoimintaan osallistuneilla sote-palveluiden käyttö väheni 30 prosenttia, terveys parani ja hyvinvointi lisääntyi, Pitkälä kertoo.
Ryhmätoiminnassa ikäihmisten on Pitkälän mukaan helppo puhua yksinäisyydestään, ja siihen on kehitetty ryhmissä toimivia apuvälineitä kuten taide.
– On tärkeää saada ihmiset jakamaan yksinäisyyden kokemuksia.Haluamme toiminnalla vahvistaa osallistujien pystyvyyden tunnetta ja tukea heidän orastavia ystävyyssuhteitaan, Pitkälä tiivistää.
RECETAS (Re-imagining Environments for Connection and Engagement: Testing Actions for Social Prescribing in Natural Spaces) -hankkeeseen osallistuu 9 maata ja13 organisaatiota eri puolilta maailmaa. Hanketta koordinoi Barcelona Institute for Global Health (ISGlobal) ja sitä tukee la Caixa -säätiö. EU:n Horizon2020 -ohjelma rahoittaa viisi vuotta kestävää hanketta viidellä miljoonalla eurolla.
Lisätietoja
Kaisu Pitkälä, professori, Helsingin yliopisto
kaisu.pitkala@helsinki.fi
p. 050 448 4665
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme