ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö

Tutkimus: Suomella omaleimainen juomakulttuuri, jota turhaan arvotetaan negatiivisesti

Jaa
Suomalainen juomakulttuuri on paljon muutakin kuin holtitonta humalaa, vaikka julkisesta puheesta voisi toisin päätellä. Alkoholin rooli on viedä suomalaiset arjen yläpuolelle, juhlaan ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä tarjota nautinnon hetkiä arjen keskelle. Suomalaista juomakulttuuria tarkastelee aiemmin muun muassa biletystä tutkineen valtiotieteiden tohtori Antti Maunun tuore tutkimus Humalan tällä puolella.
Humalan tällä puolella -tutkimus. Juomisen lajityyppejä erottaa käytöksen etäisyys arjen säännöistä, ei pelkkä alkoholin määrä. PIIRROS: Mari Huhtanen
Humalan tällä puolella -tutkimus. Juomisen lajityyppejä erottaa käytöksen etäisyys arjen säännöistä, ei pelkkä alkoholin määrä. PIIRROS: Mari Huhtanen

Suomen omaleimaisella juomakulttuurilla on pitkä historia. Se on perinteisesti ollut olut- ja paloviinakulttuuria, johon on kuulunut humalajuomista, mutta myös muita ulottuvuuksia. Historialliset syyt ovat muovanneet myös tapaamme ymmärtää ja arvottaa omaa juomakulttuuriamme.

Alkoholin ja arjen suhde on Humalan tällä puolella -tutkimuksen mukaan suomalaisen juomiskulttuurin tärkein ominaispiirre. Juomakulttuurissamme olennaista on juomisen tilanne ja viitekehys sekä tilanteen mukainen käytös, ei niinkään nautitun alkoholin määrä. Uusi näkökulma kyseenalaistaa vallitsevan käsityksen humalatilan vahvuuden keskeisestä roolista ja myös vertailun eteläeurooppalaiseen juomakulttuuriin.

Yhdessäoloa ja arjen kevennystä

− Suomessa alkoholilla voidellaan sosiaalisia tunteita ja kevennetään arkea. Arki ei aina anna tilaa kohdata toisia tai ottaa rennosti, mutta juominen avaa tien yhdessäoloon ja vapauteen. Näiden ”kauas arjen tuolle puolen”-tilanteiden lisäksi meillä on arjen piirissä kevyttä, ei-humalahakuista juomista, jota nimitän pienjuomiseksi. Se on kuin pieni keidas arjen keskellä, joka tarjoaa rentouden, vapaalla olon ja nautinnon kokemuksia, kertoo Antti Maunu.

Maunu korostaa, että humalan ja pienjuomisen ero ei kuitenkaan tarkoita hyvän ja huonon juomisen eroa. Kaikella juomisella ainakin koitetaan tavoitella jotain hyvää. Juominen voi myös aiheuttaa monenlaisia haittoja, vaikka ei humaltuisikaan näkyvästi.

Siinä missä Etelä-Euroopassa alkoholi on tiivis osa jokapäiväistä elämää, elintarvike ruokapöydässä, Suomessa alkoholi vie arjesta pois. Niinpä vertailu viinimaihin ei ole mielekästä.

– Koko elämäntapamme on erilainen, joten juominen on meille eri asia kuin viinimaiden asukkaille. Meidän pitäisi silti arvostaa juomakulttuuriamme. Positiivinen itseymmärrys auttaisi meitä vahvistamaan sitä entisestään. Haittojen minimointi, hyötyjen maksimointi ja molempien puolien huomioon ottaminen olisi hyvä ohjenuora niin keskustelulle kuin alkoholipolitiikan tekijöillekin, Maunu pohtii.

Suomalaiseen juomakulttuuriin kuuluu myös juomisen itsesäätelyä: juomisen kulttuurinen säätely on arjen säätelyä, pitämällä alkoholi erillään jokapäiväisestä elämästä ja arjen peruspalikoista, työstä ja perhe-elämästä.

Syvempää sisältöä alkoholikeskusteluun

Tutkimusyhteenveto on pelinavaus uudelle tavalle puhua alkoholin sosiaalisista ja kulttuurisista puolista. ELO-säätiö haastaa kaikki juomakulttuurin kentällä toimivat monipuolisen, uudenlaisen juomakulttuurikeskustelun areenalle, jossa tarkkaan miinoitetusta kännäysnurkasta tullaan väljemmille vesille.

– Käsite ”suomalainen juomakulttuuri” kaipaa nykyistä syvempää sisältöä. Tämä tutkimus auttaa meitä pääsemään pelkistä haitta- ja saatavuusteemoista humalan tälle puolelle puhumaan asioista, jotka meillä ovat omaleimaisia ja joista voimme olla ylpeitä. Itseymmärrys ja positiivinen keskustelukulttuuri tuovat juomakulttuurin teemat ruokakulttuurin rinnalle. Molemmat saavat kansainvälisiä vaikutteita ja molemmissa on kyse nautinnosta ja yhdessäolosta – ja samalla vastuullisuudesta yksilöinä ja kulttuurin jäseninä, muistuttaa tutkimuksen tilanneen Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön, ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.

Yhteyshenkilöt

Tutkija, VTT Antti Maunu
040 832 5057 maunuan@gmail.com


Johtaja, MMM Seija Kurunmäki
Seija.kurunmaki@elo-saatio.fi 0400 460894

Kuvat

Humalan tällä puolella -tutkimus. Juomisen lajityyppejä erottaa käytöksen etäisyys arjen säännöistä, ei pelkkä alkoholin määrä. PIIRROS: Mari Huhtanen
Humalan tällä puolella -tutkimus. Juomisen lajityyppejä erottaa käytöksen etäisyys arjen säännöistä, ei pelkkä alkoholin määrä. PIIRROS: Mari Huhtanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
Pajuniityntie 11
00320 Helsinki

http://www.elo-saatio.fi
Antti Maunun tutkimuksen Humalan tällä puolella päätulokset julkistetaan tiistaina 15.3. Tutkimus rakentaa laajan tutkimuskatsauksen ja osin uusien aineistojen pohjalta kokonaiskuvaa suomalaisen juomisen motiiveista, itsesäätelystä ja alkoholin käyttötavoista. Tutkimuksen tilaaja on Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO-säätiö ja sitä ovat rahoittaneet myös Elintarviketeollisuusliitto, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto sekä Päivittäistavarakauppa ry. ELO-säätiö eli Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö kokoaa suomalaisen ruokakulttuurin tekijät, näkijät ja tukijat saman pöydän ääreen. Kannustamme yhteistyöhön, jolla lisäämme ruokakulttuurimme arvostusta kotimaassa ja teemme siitä myös kansainvälisesti kiinnostavaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö

Vuoden Kokki, Vuoden Tarjoilija, Bocuse d’Or Academy Finland kilpailutoiminta jatkuu katkeamattomana uusine pääjärjestäjineen31.8.2020 09:58:00 EEST | Tiedote

Tiedote 31.8.2020. ELO-säätiön hallinnoima ravintola-alan kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta siirtyy uusille pääjärjestäjille syyskuusta alkaen. Bocuse d’Or kilpailutoiminta siirtyy Bocuse d’Or Academy Finland ry:lle. Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija kilpailutoiminnan järjestämisvastuu siirtyy Wihuri Oy Aarnio Metro-tukulle. Sekä Bocuse d’Or että Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija kilpailutoiminta jatkuu katkeamattomana uusine pääjärjestäjineen ja nykyisine ammattilais- ja yhteistyökumppaniverkostoineen suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti.

Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -finalistit vuodelle 2020 on valittu - seuraa finaalia suorassa lähetyksessä13.3.2020 10:02:19 EET | Tiedote

Vuoden Kokki ja Tarjoilija 2020 -finalistit julkistettiin Gastro Helsinki -ammattitapahtumassa 12.3. Kahdeksan huippukokkia ja -tarjoilijaa jatkaa finaaliin, joka järjestetään poikkeuksellisesti suurelta yleisöltä suljettuna. Vuoden Kokki ja Tarjoilija 2020 -finaalia voi seurata tänä vuonna suorana Ilta-Sanomien verkkosivuilla Ruokala-osiossa 13.3. klo 10-14.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye