Tutkimus: Suot hidastavat ilmaston lämpenemistä
Pohjoiset suot ovat luonnontilaisina huomattavia hiilen varastoja. Ilmaston lämmetessä soiden kyky sitoa hiiltä todennäköisesti lisääntyy, kertoo kansainvälinen tutkimus, jossa oli mukana myös Helsingin yliopiston ympäristötieteiden ja metsäekologian laitoksen tutkijoita.
Suoturpeeseen jatkuvasti kertyvä hiili vähentää ilman hiilidioksidipitoisuutta. Samalla turpeen hajotessa kuitenkin vapautuu metaania, joka on hyvin voimakas kasvihuonekaasu. Luonnontilaisen suon kasvihuonekaasuvaikutus riippuu siis hiilidioksidin sidonnan ja metaanin vapautumisen suhteesta.
Pohjoisiin rahkasoihin keskittyvä uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ilmaston lämmetessä turvetta kerrostuu nopeammin kuin sitä hajoaa. Suot toimivatkin aiempaa tehokkaampana hiilen nieluna.
– Ilmaston lämpeneminen lisää turvemassaa, mikä taas vuorostaan hiiltä sitoessaan hidastaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastoslangille käännettynä suot toimivat siis negatiivisena palauteilmiönä, summaa tutkimuksessa mukana ollut Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.
Turvetta tuhannen vuoden takaa
Tutkimus perustui laajaan turveaineistoon, joka ulottui noin tuhannen vuoden taakse. Turvetta todettiin kertyvän sitä enemmän, mitä pitempi kasvukausi on ja mitä enemmän on yhteyttämisen kannalta aktiivista säteilyä. Vastoin aikaisempaa käsitystä suoekosysteemin nettoperustuotannon vaihtelu määrää hiilen sitomiskykyä enemmän kuin suoturpeessa tapahtuva hajoitus.
Tutkimuskaudella ilmasto viilentyi siirryttäessä keskiajan lämpökaudelta (noin 800–1400 jKr) pieneen jääkauteen (noin 1500-1850 jKr). Samalla soiden pitkäaikaiset hiilikertymät pienentyivät selvästi. Eloperäistä ainetta kertyi myös vähemmän pilvisyyden lisääntyessä, sillä pilvisyys laskee suon perustuotantoa.
Esimerkiksi suopalot, ikiroudan sulaminen, kosteusolojen muutokset sekä ilmaperäinen typpilaskeuma vaikuttavat lisäksi turpeen kasvuun tulevaisuudessa. Julkaistu tutkimus kuitenkin esittää, että pohjoiset suoekosysteemit säilyttävät ilmaston lämpenemistä hillitsevän hiilitasapainonsa pitkälle tulevaisuuteen.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Biogeosciences Discussions -sarjassa.
Lisätietoja:
professori Atte Korhola, ympäristötieteiden laitos, atte.korhola@helsinki.fi, puh. 050 415 4528,
dosentti Minna Väliranta, ympäristötieteiden laitos, minna.valiranta@helsinki.fi, puh. (09) 191 57823
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto nousi kolme sijaa kansainvälisessä THE-vertailussa12.9.2019 09:18:04 EEST | Tiedote
Yliopisto on listauksessa Suomen ykkönen ja Pohjoismaista jaetulla toisella sijalla.
Älypuhelimet helpottaneet nuorten seurustelua ja itsenäistä puolisonhakua Egyptin Aleksandriassa11.9.2019 13:26:10 EEST | Tiedote
Siirtyminen mobiiliviestimiin on tuonut mukanaan kaksi merkittävää muutosta egyptiläisnuorille: Ensinnäkin omat älypuhelimet ja some-tilit tarjoavat mahdollisuuden salaisiin romansseihin ja itsenäiseen puolisonhakuun. Toiseksi uudet viestintälaitteet ja -alustat tuottavat uudenlaisia valvonnan ja kontrollin muotoja. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistoon tehdystä väitöstutkimuksesta.
Verisuonikasvutekijät voivat avata uusia mahdollisuuksia sydäninfarktin hoitoon11.9.2019 09:20:55 EEST | Tiedote
VEGF-B-verisuonikasvutekijän avulla on mahdollista rakentaa uusia ’ohitusteitä’ ahtautuneille sepelvaltimoille, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Studia Generalian syksyn ohjelmassa teemana ”Rajansa kaikella!”11.9.2019 09:04:44 EEST | Tiedote
Syksyn 2019 Studia Generaliassa keskitytään rajoihin ja niiden ylityksiin. Onko kaikella rajansa ja miten muuttumattomia rajat ovat? Miten rajat rakentuvat? Kaikille avoin luentosarja järjestetään 3.10.–31.10.2019 klo 17-19 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4). Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen tallenteina. Tervetuloa!
Ställningstagande från rektorerna i metropolområdet inför budgetmanglingen: Satsningar på högskolorna ökar produktiviteten och sysselsättningen på lång sikt10.9.2019 10:11:46 EEST | Tiedote
Regeringen har satt som mål att nå en sysselsättningsgrad på 75 procent. I regeringsprogrammet konstateras att den ekonomiska tillväxten i Finland framför allt är beroende av ökad produktivitet. Som de viktigaste faktorerna för att öka produktiviteten nämns kunnande och innovationer.
Metropolialueen korkeakoulujen rehtorien kannanotto budjettiriiheen: Korkeakouluihin panostaminen lisää tuottavuutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä10.9.2019 09:28:12 EEST | Tiedote
Hallitus on ottanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen tavoittelun. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmiksi tekijöiksi mainitaan ohjelmassa osaaminen ja innovaatiot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme