Tutkimus: Suot hidastavat ilmaston lämpenemistä

1.2.2013 10:20:39 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Pohjoiset suot ovat luonnontilaisina huomattavia hiilen varastoja. Ilmaston lämmetessä soiden kyky sitoa hiiltä todennäköisesti lisääntyy, kertoo kansainvälinen tutkimus, jossa oli mukana myös Helsingin yliopiston ympäristötieteiden ja metsäekologian laitoksen tutkijoita.

Luonnontilaiset suot ovat merkittäviä ilmakehästä sidotun hiilen varastoja. Kuva: Minna Väliranta

Suoturpeeseen jatkuvasti kertyvä hiili vähentää ilman hiilidioksidipitoisuutta. Samalla turpeen hajotessa kuitenkin vapautuu metaania, joka on hyvin voimakas kasvihuonekaasu. Luonnontilaisen suon kasvihuonekaasuvaikutus riippuu siis hiilidioksidin sidonnan ja metaanin vapautumisen suhteesta.

Pohjoisiin rahkasoihin keskittyvä uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ilmaston lämmetessä turvetta kerrostuu nopeammin kuin sitä hajoaa. Suot toimivatkin aiempaa tehokkaampana hiilen nieluna.

– Ilmaston lämpeneminen lisää turvemassaa, mikä taas vuorostaan hiiltä sitoessaan hidastaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastoslangille käännettynä suot toimivat siis negatiivisena palauteilmiönä, summaa tutkimuksessa mukana ollut Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

Turvetta tuhannen vuoden takaa
Tutkimus perustui laajaan turveaineistoon, joka ulottui noin tuhannen vuoden taakse. Turvetta todettiin kertyvän sitä enemmän, mitä pitempi kasvukausi on ja mitä enemmän on yhteyttämisen kannalta aktiivista säteilyä. Vastoin aikaisempaa käsitystä suoekosysteemin nettoperustuotannon vaihtelu määrää hiilen sitomiskykyä enemmän kuin suoturpeessa tapahtuva hajoitus.

Tutkimuskaudella ilmasto viilentyi siirryttäessä keskiajan lämpökaudelta (noin 800–1400 jKr) pieneen jääkauteen (noin 1500-1850 jKr). Samalla soiden pitkäaikaiset hiilikertymät pienentyivät selvästi. Eloperäistä ainetta kertyi myös vähemmän pilvisyyden lisääntyessä, sillä pilvisyys laskee suon perustuotantoa.

Esimerkiksi suopalot, ikiroudan sulaminen, kosteusolojen muutokset sekä ilmaperäinen typpilaskeuma vaikuttavat lisäksi turpeen kasvuun tulevaisuudessa. Julkaistu tutkimus kuitenkin esittää, että pohjoiset suoekosysteemit säilyttävät ilmaston lämpenemistä hillitsevän hiilitasapainonsa pitkälle tulevaisuuteen.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Biogeosciences Discussions -sarjassa.

Lisätietoja:
professori Atte Korhola, ympäristötieteiden laitos, atte.korhola@helsinki.fi, puh. 050 415 4528,
dosentti Minna Väliranta, ympäristötieteiden laitos, minna.valiranta@helsinki.fi, puh. (09) 191 57823

Avainsanat

ekosysteemi Helsingin hiilen hiili hiilidioksidi ilmasto jääkausi kasvihuonekaasu kasvukausi lämpeneminen lämpökausi metaani sidonta suo turve tutkimus yhteyttäminen yliopisto

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Kuvat

Linkit

Tutkimus (Biogeosciences Discussions)

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan ja opiskellaan akvaattisia tieteitä, biokemiaa, biotekniikkaa, ekologiaa, evoluutiobiologiaa, fysiologiaa, kasvibiologiaa, neurotiedettä, perinnöllisyystiedettä, yleistä mikrobiologiaa, ympäristöekologiaa, ympäristömuutosta ja ympäristöpolitiikkaa. Näitä voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ympäristöongelmien ratkomisessakin. Tiedekunnassa on kaksi laitosta. Biotieteiden laitos sekä osa ympäristötieteiden laitoksesta sijaitsevat Viikin vihreällä kampuksella Helsingissä. Ympäristöekologian tutkimus ja opetus löytyvät Lahden ympäristökampukselta. Tiedekuntaan kuuluu myös kolme tutkimusasemaa: Lammi, Tvärminne ja Kilpisjärvi. Biotieteellisessä tiedekunnassa on noin 470 tutkijaa, opettajaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Perustutkinto-opiskelijoita on noin 1 300 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 450. Vuosittain tiedekunnasta valmistuu yli sata maisteria ja yli 40 filosofian tohtoria.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote

Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.

Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.

Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.

Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.

Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme