Tutkimus: Suot hidastavat ilmaston lämpenemistä

1.2.2013 10:20:39 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Pohjoiset suot ovat luonnontilaisina huomattavia hiilen varastoja. Ilmaston lämmetessä soiden kyky sitoa hiiltä todennäköisesti lisääntyy, kertoo kansainvälinen tutkimus, jossa oli mukana myös Helsingin yliopiston ympäristötieteiden ja metsäekologian laitoksen tutkijoita.

Luonnontilaiset suot ovat merkittäviä ilmakehästä sidotun hiilen varastoja. Kuva: Minna Väliranta

Suoturpeeseen jatkuvasti kertyvä hiili vähentää ilman hiilidioksidipitoisuutta. Samalla turpeen hajotessa kuitenkin vapautuu metaania, joka on hyvin voimakas kasvihuonekaasu. Luonnontilaisen suon kasvihuonekaasuvaikutus riippuu siis hiilidioksidin sidonnan ja metaanin vapautumisen suhteesta.

Pohjoisiin rahkasoihin keskittyvä uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ilmaston lämmetessä turvetta kerrostuu nopeammin kuin sitä hajoaa. Suot toimivatkin aiempaa tehokkaampana hiilen nieluna.

– Ilmaston lämpeneminen lisää turvemassaa, mikä taas vuorostaan hiiltä sitoessaan hidastaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastoslangille käännettynä suot toimivat siis negatiivisena palauteilmiönä, summaa tutkimuksessa mukana ollut Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

Turvetta tuhannen vuoden takaa
Tutkimus perustui laajaan turveaineistoon, joka ulottui noin tuhannen vuoden taakse. Turvetta todettiin kertyvän sitä enemmän, mitä pitempi kasvukausi on ja mitä enemmän on yhteyttämisen kannalta aktiivista säteilyä. Vastoin aikaisempaa käsitystä suoekosysteemin nettoperustuotannon vaihtelu määrää hiilen sitomiskykyä enemmän kuin suoturpeessa tapahtuva hajoitus.

Tutkimuskaudella ilmasto viilentyi siirryttäessä keskiajan lämpökaudelta (noin 800–1400 jKr) pieneen jääkauteen (noin 1500-1850 jKr). Samalla soiden pitkäaikaiset hiilikertymät pienentyivät selvästi. Eloperäistä ainetta kertyi myös vähemmän pilvisyyden lisääntyessä, sillä pilvisyys laskee suon perustuotantoa.

Esimerkiksi suopalot, ikiroudan sulaminen, kosteusolojen muutokset sekä ilmaperäinen typpilaskeuma vaikuttavat lisäksi turpeen kasvuun tulevaisuudessa. Julkaistu tutkimus kuitenkin esittää, että pohjoiset suoekosysteemit säilyttävät ilmaston lämpenemistä hillitsevän hiilitasapainonsa pitkälle tulevaisuuteen.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Biogeosciences Discussions -sarjassa.

Lisätietoja:
professori Atte Korhola, ympäristötieteiden laitos, atte.korhola@helsinki.fi, puh. 050 415 4528,
dosentti Minna Väliranta, ympäristötieteiden laitos, minna.valiranta@helsinki.fi, puh. (09) 191 57823

Avainsanat

ekosysteemi Helsingin hiilen hiili hiilidioksidi ilmasto jääkausi kasvihuonekaasu kasvukausi lämpeneminen lämpökausi metaani sidonta suo turve tutkimus yhteyttäminen yliopisto

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Kuvat

Linkit

Tutkimus (Biogeosciences Discussions)

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan ja opiskellaan akvaattisia tieteitä, biokemiaa, biotekniikkaa, ekologiaa, evoluutiobiologiaa, fysiologiaa, kasvibiologiaa, neurotiedettä, perinnöllisyystiedettä, yleistä mikrobiologiaa, ympäristöekologiaa, ympäristömuutosta ja ympäristöpolitiikkaa. Näitä voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ympäristöongelmien ratkomisessakin. Tiedekunnassa on kaksi laitosta. Biotieteiden laitos sekä osa ympäristötieteiden laitoksesta sijaitsevat Viikin vihreällä kampuksella Helsingissä. Ympäristöekologian tutkimus ja opetus löytyvät Lahden ympäristökampukselta. Tiedekuntaan kuuluu myös kolme tutkimusasemaa: Lammi, Tvärminne ja Kilpisjärvi. Biotieteellisessä tiedekunnassa on noin 470 tutkijaa, opettajaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Perustutkinto-opiskelijoita on noin 1 300 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 450. Vuosittain tiedekunnasta valmistuu yli sata maisteria ja yli 40 filosofian tohtoria.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Puun pintakäsittely saattaa hillitä haitallisten bakteerien kasvua12.3.2026 11:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan bakteerit menestyvät paremmin käsittelemättömillä kuin käsitellyillä puupinnoilla. Tällä on merkitystä kodin ja julkisten tilojen hygienian kannalta.

Automaatio tehostaa lääkkeiden potilaskohtaista jakoa ja parantaa potilasturvallisuutta11.3.2026 12:44:06 EET | Tiedote

Sairaaloiden lääkkeiden jakoprosessien automatisointi voi merkittävästi parantaa potilasturvallisuutta ja tehostaa työnkulkuja. Uudet teknologiat vaativat kuitenkin harkittua käyttöönottoa.

Sateenkaarinuorten kokemukset mielenterveyspalveluista tuovat esiin merkittäviä puutteita9.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote

Ongelmalliset kohtaamiset liittyivät erityisesti cisheteronormatiivisiin oletuksiin, ammattilaisten puutteelliseen osaamiseen sekä siihen, että nuoret joutuivat itse kouluttamaan ammattilaisia sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.

KUTSU 18.3.: Urheilijan hyvinvointi, kaltoinkohtelu ja oikeusturva -hankkeen päätöstilaisuus4.3.2026 08:15:00 EET | Kutsu

Tutkimushankkeessa julkaistaan nyt tulokset, jotka perustuvat laajaan, yli 3 600 urheilijan kyselyyn ja erillisiin haastatteluihin.

Väitös: Monipaikkaisten asukkaiden mahdollisuuksia ei osata hyödyntää3.3.2026 12:21:15 EET | Tiedote

Monipaikkainen asuminen voi helpottaa epätasaisen aluekehityksen aiheuttamia haasteita vapaa-ajanasukasvaltaisella maaseudulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme