Helsingin yliopisto

Tutkimus tunnisti 15 uutta dementian biomarkkeria – ennustavat dementian kehittymistä jo 20 vuotta ennen diagnoosia

Jaa

Tuore tutkimus tarjoaa tärkeää lisätietoa muistisairauksia aiheuttavista tautimekanismeista ja mahdollisista lääkekehityksen kohteista.

Suomalaisten, englantilaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden yhteistyönä toteutettu tutkimus tunnisti uusia biomarkkereita eli biologisia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä suurentuneeseen myöhäisiän dementiariskiin. Kyseessä on 15 verestä mitattua proteiinia, jotka ennustivat kognition alenemaa ja sitä seuraavaa dementian kehittymistä 20 vuotta ennen dementiadiagnoosia.

Proteiinit liittyvät immuunijärjestelmän toimintahäiriöihin, veriaivoesteen heikkenemiseen, verisuonien tautitiloihin ja keskushermoston insuliiniresistenssiin. Kuuteen näistä proteiineista voidaan vaikuttaa jo olemassa olevilla lääkkeillä, joita käytetään nykyään muihin tauteihin kuin dementiaan.

Tulostemme perusteella voidaan jatkossa tutkia, voidaanko näiden 15 proteiinin pitoisuuksiin vaikuttamalla kehittää lääkkeitä, jotka ehkäisevät dementiaa aiheuttavien muistisairauksien kehittymisen, kertoo tutkimuksen päätekijä lääkäri ja tutkijatohtori Joni Lindbohm University College Londonista ja Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Amerikan Alzheimerin tautiyhdistyksen Alzheimer’s & Dementia –lehdessä.

Uudet menetelmät mahdollistavat edistysaskelia dementiatutkimuksessa

Dementiatutkimuksen keskiössä ovat vuosia olleet amyloidi- ja tau-proteiineihin liittyvät tautiprosessit, mutta näihin prosesseihin kohdistetuilla lääkkeillä ei kuitenkaan ole onnistuttu parantamaan tai ennaltaehkäisemään dementiaa. Tämä on ajanut tutkijat etsimään myös muita dementialle altistavia tautimekanismeja. Uudet laajamittaisesti veren proteiineja analysoivat alustat ovat viime aikoina vauhdittaneet dementiatutkimusta ja mahdollistaneet uusien tautimekanismien tarkastelun.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkijat mittasivat uudella skaalautuvalla proteiinialustalla 5000 proteiinin pitoisuudet 20 vuotta sitten otetuista ja säilötyistä englantilaisen Whitehall II ja amerikkalaisen Atherosclerosis Risk in Communities (ARIC) -tutkimuksen verinäytteistä. Tunnistetut 15 proteiinia olivat yhteydessä viiden vuoden välein mitattuun kognition alenemaan ja sitä seuraavaan dementiaan niin englantilaisessa kuin amerikkalaisessa aineistossa.

Jatkotutkimuksilla lisätietoa lääkekohteiden löytämiseksi

Nämä ovat ensimmäiset tutkimustulokset, jotka hiljattain alkanut viisivuotinen Wellcome Trust -säätiön rahoittama tutkimusohjelmamme on tuottanut. Seuraavaksi pyrimme määrittämään, ovatko jotkin näistä proteiineista syy-yhteydessä dementiaan, kertoo Whitehall II -tutkimuksen johtaja ja julkaistun tutkimuksen toinen päätekijä professori Mika Kivimäki University College Londonista ja Helsingin yliopistosta.

Tutkimusohjelma tähtää uusien dementialääkekohteiden löytämiseen.

Dementia yleistyy maailmanlaajuisesti

Maailmanlaajuisesti noin 45 miljoonaa ihmistä sairastaa dementoivaa muistisairautta ja määrän on ennustettu kaksin tai jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä. Dementiaa aiheuttavat taudit ovat maailmanlaajuisesti viidenneksi yleisin kuolinsyy.

Lisätietoja

Joni Lindbohm, LT, Helsingin yliopisto
joni.lindbohm@helsinki.fi, puh. 040 753 8104

Professori Mika Kivimäki, University College London
m.kivimaki@ucl.ac.uk

Alkuperäinen julkaisu: Lindbohm JV, Mars N, Walker KA, Singh-Manoux A, Livingston G, Brunner EJ, Sipilä PN, Saksela K, Ferrie JE, Lovering R, Williams SA, Hingorani AD, Gottesman RF, Zetterberg H, Kivimäki M. Plasma proteins, cognitive decline and 20-year risk of dementia in the Whitehall II and Atherosclerosis Risk in Communities studies Alzheimer’s & Dementia 6/2021. DOI: doi.org/10.1002/alz.12419. 

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme