Työeläkekuntoutuksesta tarvitaan lisää tutkimustietoa // Tiedotetta korjattu.

//Tiedotetta korjattu 9.5. tutkimuksen kohderyhmän rajauksen osalta:
Tutkimuksen kohderyhmänä oli 30-55-vuotiaat henkilöt, jotka olivat saaneet työeläkekuntoutusta. Kohderyhmästä rajattiin pois noin 40 prosenttia kuntoutetuista, eli mm. osa pitkistä kuntoutusohjelmista ja työttömät. Tutkimuksessa ei myöskään ollut tietoa kuntoutuksen sisällöstä eikä toteutumisesta, vaan ainoastaan myönnetyn kuntoutusetuuden kestosta. Lisäksi tutkimusryhmän verrokkien valinnassa sairaus otettiin huomioon pääluokkien, ei tarkempien diagnoosien tasolla (joko mielenterveyden häiriö tai tuki- ja liikuntaelinsairaus). //Korjaus päättyy 

- Näiden tulosten perusteella ei vielä voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä koko työeläkekuntoutuksen hyödyistä tai kustannustehokkuudesta, mutta ne antavat osviittaa siitä, mitä pitää tutkia lisää, sanoo Ilmarisen ylilääkäri, dosentti Maija Haanpää.

Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta, jonka tarkoitus on tukea työuran jatkumista ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. Suurin osa hakemuksista tulee työterveyshuollon kautta. Lakisääteistä kuntoutusta toteuttavat kaikki työeläkevakuuttajat.

Lyhytkestoisimmat kuntoutusjaksot voivat sisältää esimerkiksi vasta kuntoutuksen edellytysten selvittämistä, työhön valmennusta tai työkokeilua omalla työpaikalla. Pidemmät jaksot ovat esimerkiksi kokonaan uuteen ammattiin kouluttamista.

- Meillä on ollut tiedossa, että pitkät kuntoutukset ovat selkeästi vaikuttavimpia. Lyhyet työkokeilut omassa työssä voivat olla tehottomia, jos niissä ei oteta tarpeeksi huomioon kuntoutujan terveydentilan asettamia haasteita ja muokata työnkuvaa riittävästi. Niiden käyttöä olisikin syytä jatkossa arvioida tarkemmin, Haanpää sanoo.

Haanpää korostaa, että kuntoutuksen vaikuttavuuden kannalta olennaista on sen oikea-aikaisuus ja yksilöllinen suunnittelu hakijan terveydentila huomioiden.

- Tärkeää on, että kuntoutujan lääkinnällinen hoito ja kuntoutus ovat ensin riittävän pitkällä ennen työeläkekuntoutuksen aloittamista. Työeläkekuntoutuksessa pitää varmistua siitä, että toimet ovat oikeita suhteessa henkilön terveydentilaongelmiin.

Tuoretta tutkimusta tarvitaan

Tutkimus kohdistui vuosina 2008-2010 alkaneisiin kuntoutusjaksoihin. Sen jälkeen on tullut voimaan lakiuudistus, jonka mukaan jokaiselle työkyvyttömyyseläkettä hakevalle selvitetään automaattisesti myös oikeus kuntoutukseen ja edellytysten täyttyessä hakijalle annetaan ennakkopäätös kuntoutuksesta. Tämä on nopeuttanut kuntoutukseen pääsyä.

- Kuntoutuksesta tarvitaan lisää tuoretta ja täsmällistä tutkimusta. Meidän pitää selvittää vielä tarkemmin eri kuntoutuskeinojen sisältöä ja vaikuttavuutta suhteessa erilaisiin työkykyongelmiin sekä tutkia asiaa myös kuntoutujien itsensä näkökulmasta, sanoo Varman ylilääkäri Jan Schugk.

Työkyvyttömyyseläkkeet ovat Suomessa iso menoerä, niitä maksetaan vuosittain työeläkejärjestelmästä noin 1,8 miljardia euroa. Kelan maksamien työkyvyttömyyseläkkeiden kanssa summa nousee lähes 2,5 miljardiin euroon. Taloudellisesti työeläkekuntoutus on maksanut itsensä takaisin, jos kuntoutuksessa ollut henkilö voi jatkaa sen avulla työuraansa keskimäärin vähintään puolellatoista vuodella.

- Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisellä on iso taloudellinen merkitys sekä työntekijälle, työnantajalle että koko työeläkejärjestelmälle. Ammatillisen kuntoutuksen avulla työkykyä pystytään tukemaan ja palauttamaan ja näin pidentämään työuria. Sillä on vaikutusta myös suomalaisten eläkkeellesiirtymisiän nostoon, Schugk korostaa.

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi viime vuonna kasvuun pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Etenkin mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lisääntyi.

- Nyt tarvitsemme lisätietoa myös työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymisen taustoista. Tämän jälkeen voimme miettiä ratkaisuvaihtoehtoja aidosti tiedon pohjalta, Schugk painottaa.