Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kääntyi kasvuun

Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilmariseen vuoden 2022 aikana viisi prosenttia edellisvuotta enemmän, kaikkiaan reilut 11 000.

Hakemusmäärä kasvoi Ilmarisessa eniten nuorimpien ja iäkkäimpien hakijoiden ikäryhmissä. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä hakemusmäärät kasvoivat erityisesti mielenterveyden sairauksien ryhmässä. Yli 60-vuotiailla taustalla oli useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaus.

– Kaksi edellistä vuotta hakemukset vähenivät. Nyt näyttää siltä, että hakemusmäärissä on palattu takaisin korona-aikaa edeltävälle tasolle. Pitkittyneen koronataudin vuoksi työkyvyttömyyseläkettä on haettu meiltä vain vähän, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo.

Mielenterveyssyyt vakiintuneet yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen syyksi

Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin noin 5 700, mikä on viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Yleisimmät syyt olivat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Mielenterveyden häiriöt ovat olleet jo vuodesta 2019 alkaen suurin diagnoosiryhmä Ilmarisessa myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Erityisesti nuorten mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet huolestuttavasti.

– Masennus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Mielenterveyssyiden vuoksi eläköidytään keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa, Halonen kuvailee.

Myönteistä on, että osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus on viime vuosina kasvanut jatkuvasti. Noin 15 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin osatyökyvyttömyyseläkkeinä, ja päätösten määrä kasvoi noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Osatyökyvyttömyyseläke antaa mahdollisuuden jatkaa työskentelyä työkyvyn heikkenemisestä huolimatta. Sen rinnalla tehty työ kartuttaa myös lisää eläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeen saa useimmiten yli 60-vuotias

Myönteisen päätöksen uuteen työkyvyttömyyseläkehakemukseen sai Ilmarisessa noin 62 prosenttia hakijoista. Yli 60-vuotiaista myönteisen päätöksen sai lähes 85 prosenttia hakijoista. Heillä työkykyä arvioidaan suhteessa omaan, viimeisimpään työhön, kun taas nuoremmilla työkykyä arvioidaan kaikkiin niihin töihin, joita häneltä voidaan kohtuudella edellyttää.

– Erityisesti yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyivät merkittävästi, lähes neljänneksen edellisvuodesta. Valtaosa kasvusta johtui tuki- ja liikuntaelinten ja muiden fyysisten sairauksien perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntymisestä, mutta myös mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi. Kasvu johtuu osin myös siitä, että eläkeikä on noussut. Siitä syystä yli 60-vuotiaita työntekijöitä on enemmän työelämässä ja siten myös hakemuksia ja päätöksiä on enemmän, Halonen kertoo.

Työkyvyttömyyseläkettä Ilmarisesta hakeneista noin 38 prosenttia sai kielteisen päätöksen. Useimmiten kielteinen päätös annettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella haettuihin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Masennuksen osuus oli näistä kielteisistä päätöksistä yli puolet. Kielteisen päätöksen perusteena oli useimmiten se, että hakijan sairaus ei ollut niin vaikea-asteinen, että eläke olisi voitu työeläkelain perusteella myöntää.

Ammatillinen kuntoutus auttaa työhän paluussa, mutta ei voi korvata puuttuvaa hoitoa

Uusia ammatillisen kuntoutuksen hakemuksia tuli Ilmariseen noin 3 000, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Oikeus kuntoutukseen myönnettiin Ilmarisessa keskimäärin joka toiselle hakijalle. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa myönteinen päätös annettiin noin 60 prosentille hakijoista ja mielenterveyden häiriöissä noin 40 prosentille hakijoista.

– Ammatillista kuntoutusta haetaan usein melko lievillä mielenterveyden häiriöillä, joihin ei liity todennäköistä työkyvyttömyyden uhkaa lähivuosina. Kielteisen päätöksen perusteena on usein myös hoidon puuttuminen, sen riittämättömyys tai se, että hoito on vasta alkamassa tai selvästi kesken. Toinen ääripää on, että ammatillista kuntoutusta hakevat niin sairaat henkilöt, että he eivät hyödy kuntoutuksesta. Ammatillinen kuntoutus ei siis voi paikata puutteellista hoitoa, toteaa Halonen.

– Tärkeintä olisi tunnistaa mielenterveyden häiriöt varhain sekä hoitaa ja tukea ihmisiä aktiivisesti terveydenhuollossa. Keskeinen ongelma on myös psykiatrisen hoidon huutava resurssipula, Halonen jatkaa.

Ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneistä noin 80 prosenttia palasi takaisin joko työhön tai työnhakijaksi. Parhaiten kuntoutus onnistui silloin, kun taustalla oli tuki- ja liikuntaelinsairaus ja kun henkilö oli työsuhteessa kuntoutusta hakiessaan.

Eläketurvakeskuksen tilastojen perusteella Ilmarisen kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyajat olivat työeläkealan keskimääräistä käsittelyaikaa nopeammat. Kuntoutuspäätöksen sai keskimäärin kahdessa viikossa ja työkyvyttömyyseläkepäätöksen kuukaudessa.

Ennakoivasti kiinni työkykyriskeihin

Työkyvyttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien kustannukset. Työkykyriskien ennakoinnilla ja hallinnalla voidaan tukea työssä jatkamista ja pidentää työuria, mikä hyödyttää niin työntekijöitä, työnantajia kuin koko yhteiskuntaa.

– Jokainen ennaltaehkäisty työkyvyttömyyseläke on paitsi inhimillisesti tärkeä myös vahvistaa työllisyyttä ja säästää yhteisiä varojamme. Tiivis yhteistyö työpaikan, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön välillä on tärkeää. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn haasteisiin puututaan, sitä todennäköisemmin mahdollinen työkykyongelma saadaan taklattua ja ihminen voi jatkaa työkykyisenä eläkeikään asti, Halonen jatkaa.