Työmarkkinajärjestöt: Ihmisten toimintakyvyn parantaminen liikuntaa lisäämällä edellyttää tekoja tulevalta hallitukselta

17.4.2023 07:30:14 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote

Jaa

Liikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi, jossa on kiinnitettävä erityishuomiota lapsiin ja nuoriin.

Suomalaisten liikkumisen lisääminen ja samalla toimintakyvyn parantaminen tulee nostaa hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi, toteavat työmarkkinajärjestöt. Tilannekuva suomalaisten toimintakyvystä on huolestuttava. Viime aikoina esillä on ollut erityisesti liikunnan yhteys mielenterveyteen sekä lasten ja nuorten liikunnan vähäisyys. Suunnan muutoksella on suuri merkitys sekä työelämälle että kansanterveydelle ja sitä kautta voidaan vaikuttaa myös sote-menoihin.

– Huomisen työkyky on rakennettava tänään, muistuttavat palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK sekä työnantajia edustavat EK, KT ja Kirkon työmarkkinalaitos. Tämä koskee nykyisten työikäisten lisäksi työelämään tulevia uusia sukupolvia. Vaikka työkyky ei ole yhtä kuin fyysinen kunto, liikkuminen parantaa työntekijän jaksamista ja pidentää työuria sekä lisää tuottavuutta, oppimista ja keskittymiskykyä.

Liikkumalla saatavaa parempaa työkykyä voidaan tukea työyhteisöissä monin tavoin. Työyhteisöissä voidaan esimerkiksi kannustaa pyöräilyyn ja kävelyyn työmatkoilla sekä työpäivän aikaisissa siirtymisissä ja liikunnallisin virkistyspäivin tai tarjoamalla vapaa-ajalle liikunta- ja virikeseteleitä. Myös moniammatillista tukea ja apua tarjoavalla työterveyshuollolla on tärkeä rooli.

Erityistoimia ja -panostuksia tarvitaan myös lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi.

– Myönteinen pohja liikkumiselle rakennetaan päiväkodeissa ja kouluissa. Arkiliikunnan ja liikunnallisten harrastuksien pitäisi olla kaikille lapsille mahdollista. Lasten ja nuorten liikkumista lisäämällä edistetään tulevaisuuden toimintakykyä ja tuottavuutta, järjestöt toteavat.

Tutkimusten mukaan vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikkumissuosituksen (LIITU 2022). Noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista (Move! 2022). Lasten ja nuorten liikkuminen vähentyy huomattavasti siirryttäessä nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin. Lukiolaisilla liikkumisen määrä on jopa vähäisempää kuin työikäisillä aikuisilla (Liikuntaraportti 2022).

Työmarkkinajärjestöt SAK, Akava, STTK, EK, KT ja Kirkon työmarkkinalaitos kokoontuvat yhteiseen työhyvinvointipäivään 17.4. teemalla ”Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä”. Suomen Olympiakomitea ja Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia URHEA järjestävät työmarkkinajärjestöjen tapahtuman Urhea-hallissa Helsingissä.


Akava, puheenjohtaja Maria Löfgren
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, toimitusjohtaja Jyri Häkämies
Kirkon työmarkkinalaitos, työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, toimitusjohtaja Markku Jalonen
STTK, puheenjohtaja Antti Palola
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, puheenjohtaja Jarkko Eloranta

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eteläranta 10
00130 Helsinki

09 420 20https://ek.fi/

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

KUTSU 24.3.: Tekoäly- ja datateollisuus kasvun rakentajina – Suomen ekosysteemin mahdollisuudet ja haasteet19.3.2026 10:55:24 EET | Tiedote

Hyvä toimitus/ toimittaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Sitra järjestävät tiistaina 24.3.2026 klo 8.00 alkaen aamiaistilaisuuden Suomen tekoälyekosysteemin nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tilaisuudessa kuullaan AI-gigafactoryhankkeeseen liittyvän vaikutustenarviointityön tuloksia, keskustellaan suomalaisen tekoälyinfrastruktuurin mahdollisuuksista elinkeinoelämälle sekä luodaan tilannekuvaa Suomen tekoälyekosysteemin vahvuuksista ja kehitystarpeista. Aika: ti 24.3. klo 8.30–10.30, aamiaista tarjolla klo 8 alkaen Paikka: Sofia, Sonckin sali, Sofiankatu 4C Ilmoittautuminen tilaisuuteen Ohjelma klo 8.30-10.30 Tilaisuuden avaus ja tervetulosanat Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, EK EU AI Gigafactory -hanke: vaikutustenarvioinnin keskeiset tulokset ja havainnot Juuso Soininen, Partner and Director, Tech & AI Transformation, BCG Kommenttipuheenvuorot Pasi Toivanen, SVP, Strategic Government & Industry Initiatives, Geopolitical & Government Relations, Nokia Jenny Hasu, Manager, relations

EK:n Vientibarometri: Epävarmuus ja kohoavat hinnat yritysten suurin huoli – EU:lta kaivataan uusia kauppadiilejä ja jämäkkyyttä Trumpin edessä17.3.2026 14:00:00 EET | Tiedote

Maailmatilanteen kasvava epävarmuus on tällä hetkellä suomalaisyritysten ylivoimaisesti suurin huolenaihe vientimarkkinoilla. Kotimaassa taas pelätään kohoavien kustannusten syövän yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, vaikka odotukset viennin kasvulle ovat vahvistuneet syksyisestä. EU:lta yritykset odottavat tiukempia toimia Trumpin tulleihin ja uusia kauppadiilejä viennin vauhdittamiseksi. EK:n helmikuisen Vientibarometrin perusteella viennin kasvuodotukset ovat vahvistuneet 7 prosenttia verrattuna syyskuun arvioihin: 47 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana ja 45 prosenttia odottaa sen säilyvän ennallaan. 8 prosenttia varautuu viennin supistumiseen, kun syyskuussa vastaava luku oli 13 prosenttia. Kyselytulokset kerättiin ennen Lähi-idän kriisin leimahtamista. EK:n johtajan Timo Vuoren mukaan sen vaikutukset voivat varjostaa näkymiä jatkossa, eritoten poikkeusolojen pitkittyessä: "Polttoaineiden ja logistiikan kallistuminen on huono uutinen

Ydinenergialain uudistus antaisi vauhtia investoinneille ja tukisi talouden kasvua13.3.2026 09:39:14 EET | Tiedote

EK pitää ydinenergialakiin esitettyä kokonaisuudistusta tervetulleena. Lupamenettelyiden selkiyttäminen ja sääntelyn modernisointi parantaisi Suomen investointivetovoimaa ja nopeuttaisi hankkeiden käytännön toteuttamista. Samalla avattaisiin tietä myös pienydinvoimaloille, joiden kehittämisessä Suomi on Euroopan eturintamassa. Vuonna 2019 käynnistetty ydinenergialain kokonaisuudistus on edennyt eduskunnan käsittelyyn huolellisen ja laajan valmistelun myötä. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan uudistus parantaisi edellytyksiä sekä nykyisten ydinvoimaloiden hyödyntämiselle että tuleville investoinneille, joita Suomen puhdas sähköjärjestelmä ja teollisuuden kasvavat tarpeet edellyttävät. “Hallituksen esityksessä on useita tärkeitä uudistuksia, jotka sujuvoittavat ydinvoimahankkeita koskevaa päätöksentekoa sekä tunnistavat sarjavalmisteisten ja pienten ydinenergialaitosten merkityksen ja selkeyttävät niitä koskevaa luvitusta. Myös ydinenergia-alan osaamisen palveluviennille avautuis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye