Työnteko osatyökyvyttömyysetuuksien käytön yhteydessä pidentää työuraa jopa usealla vuodella
Työterveyslaitoksen mediatiedote 8.9.2022
– Osa-aikainen työnteko sairauden aikana vaikuttaisi tukevan täyteen työaikaan palaamista paremmin kuin täysi poissaolo, kertoo tutkija Elli Hartikainen Työterveyslaitoksesta.
Jos esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairaudesta tai mielenterveyden häiriöstä kärsivä 30-vuotias henkilö käyttää toistuvasti osasairauspäivärahaa jäljellä olevan työuransa aikana, hänellä on noin kaksi vuotta korkeampi työajanodote kuin käyttäessään pelkkää täyttä sairauspäivärahaa.
– Vaikutus näyttää liittyvän etenkin siihen, että osittainen työhönpaluu vähentää pitkällä aikavälillä todennäköisyyttä jäädä työttömäksi sekä siirtyä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, Hartikainen jatkaa.
Työvuosien lisäys oli erityisen suuri henkilöillä, jotka työskentelivät yksityisellä sektorilla tai käyttivät osasairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden vuoksi.
Osatyökyvyttömyyspolku voi pidentää työuria
Osasairauspäivärahan käyttö pidentää työuraa myös lisäämällä myöhemmän osatyökyvyttömyyseläkkeen aikaista työskentelyä.
Osasairauspäivärahan käyttö kasvatti lähes vuodella odotettua aikaa, joka vietetään osatyökyvyttömyysetuuksilla osittain työskennellen. Se on myönteistä, jos vaihtoehtona on täysi työkyvyttömyys.
– Tällainen osatyökyvyttömyyspolku perustuu oletettavasti siihen, että osittainen työskentely sairauden aikana kannustaa osa-aikaisiin ratkaisuihin tulevissa tilanteissa, joissa paluu täyteen työaikaan ei ole mahdollista, toteaa Hartikainen.
Osatyökyvyttömyyseläkeläisillä on verrattain pitkät työurat
– Toinen tuore tutkimuksemme osoittaa, että työurat ovat pidentyneet jopa nopeammin osatyökyvyttömyyseläkeläisten keskuudessa kuin valtaväestössä, kertoo johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.
45-vuotiaan osatyökyvyttömyyseläkeläisen kokoaikatyötä vastaavaksi muutettu työajanodote oli vuonna 2018 miehillä jo 6,4 ja naisilla 7,8 vuotta olettaen, että osaeläke jatkuu 63 ikävuoden täyttämiseen asti. Valtaväestössä vastaavat luvut olivat miehillä 13,1 ja naisilla 13,9 vuotta.
– Näin ollen osatyökyvyttömyyseläkeläisten työpanos oli noin puolet valtaväestön työpanoksesta. Sitä voi pitää suurena, sillä osaeläkkeen aikana on mahdollista tehdä työtä enintään 60 % vakiintuneesta keskiansiosta, pohtii Leinonen.
Osatyökyvyttömyyseläkeläiset työskentelivät verrattain paljon julkisella sektorilla alemmissa toimihenkilö- ja työntekijäammateissa.
– Osatyökykyisten työurien pidentämiseksi on tärkeää, että osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöä täyden eläkkeen sijaan mahdollistettaisiin tarjoamalla osa-aikaisia ratkaisuja yhä enemmän myös yksityisen sektorin ammateissa, toteaa Leinonen.
Tutkimuksien toteutus
- Tutkimuksissa käytettiin laajoja kansallisia Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja.
- Työajanodotelaskelmat perustuivat Sullivanin menetelmään. Työajanodote kertoo tietynikäisen henkilön jäljellä olevien työvuosien määrän oletuksella, että mittausajanhetken ikäryhmittäiset työssäolo- ja kuolleisuusluvut pysyvät tulevaisuudessa samalla tasolla.
- Osasairauspäivärahan käyttäjiä koskevia analyysejä varten vuosien 2010–2013 aikana osasairauspäivärahaa ja täyttä sairauspäivärahaa käyttäneet henkilöt kaltaistettiin sosiodemografisten ja työhön liittyvien tekijöiden sekä työmarkkinahistorian mukaan.
- Osatyökyvyttömyyseläkeläisiä koskevissa vuodet 2005–2018 kattavissa analyyseissä työkyvyttömyyseläkettä saamattomaan valtaväestöön vertaamisen helpottamiseksi työssäolo muutettiin kokoaikatyötä vastaavaksi, mikä toteutettiin yhdistämällä tietoa vuosittaisista työssäolopäivistä sekä työtuloista suhteutettua saman ammatin, sukupuolen, ikäryhmän ja työnantajasektorin mediaanituloon.
- Tutkimuksia rahoitti Työsuojelurahasto, Keva, Strategisen tutkimuksen neuvosto, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Euroopan Unioni.
Tutustu tutkimusartikkeleihin
- Hartikainen E, Solovieva S, Viikari-Juntura E, Leinonen T. Working life expectancy and working years lost among users of part- and full-time sickness absence in Finland. Scand J Work Environ Health, published online 2022
- Leinonen T, Viikari-Juntura E, Solovieva S. Has the share of the working life expectancy that is spent receiving a partial or full disability pension changed in Finland over the period 2005–2018? A longitudinal register-based study. BMJ Open 2022;12:e061085
Lisätiedot
- Elli Hartikainen, tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 4679783, elli.hartikainen[at]ttl.fi
- Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 3271723, taina.leinonen[at]ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Den känslomässiga belastningen fördelas inte jämnt i arbetslivet16.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finländska arbetslivets yrkesstruktur är könsfördelad och det syns också i arbetets känslomässiga belastning. Interaktion med människor och relaterad känslomässig belastning är vanligt särskilt i kvinnodominerade yrken. Nytt material som är öppet för alla i tjänsten Arbetslivskunskap beskriver mängden social interaktion och den relaterade känslomässiga belastningen i olika yrkesgrupper.
Tunnekuorma ei jakaudu työelämässä tasaisesti16.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen työelämän ammattirakenne on jakautunut sukupuolen mukaan ja se näkyy myös työn tunnekuormassa. Vuorovaikutus ihmisten kanssa ja siihen liittyvä tunnekuormitus ovat yleisiä erityisesti naisenemmistöisissä ammateissa. Työelämätieto-palvelun uusi kaikille avoin aineisto kuvaa sosiaaliseen vuorovaikutuksen määrää ja siihen liittyvää tunnekuormitusta eri ammattiryhmissä.iivistelmä ydinsisällöistä.
Emotional strain is not distributed evenly in work life16.10.2025 06:00:00 EEST | Press release
The occupational structure of Finnish work life is divided by gender and this is also reflected in work-related emotional strain. Interaction with people and the emotional strain associated with it are common, especially in female-dominated occupations. A new dataset in the Work Life Knowledge Service that is open to all describes the amount of social interaction and the related emotional strain in different occupational groups.
Työterveyslaitokselle neljä merkittävää tutkimushanketta työelämän muutoksen ja johtamisen teemoista3.10.2025 09:00:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uudet tutkimushankkeet pureutuvat työelämän ajankohtaisiin haasteisiin: miten vastata hoivatyön kriisiin, vahvistaa hybridityön yhteisöllisyyttä, puuttua työpaikkojen hankaliin tilanteisiin ja johtaa tekoälymuutosta kestävästi. Hankkeita rahoittavat Business Finland, Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja Suomen Akatemia.
Avsikterna att säga upp sig har minskat och det finns positiva tecken i utvecklingen av arbetshälsan1.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det har skett fler positiva än negativa förändringar i finländarnas arbetshälsa och arbetsattityder under de senaste två åren. Avsikterna att säga upp sig har minskat, liksom den allmänna ensamheten. Arbetsengagemanget har stärkts. Utbrändhetssymtomen har förblivit på samma nivå under hela 2020-talet, berättar den senaste Hur mår Finland?-undersökningen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme