Työpaikkojen opit koronapandemiasta kerättiin talteen tulevan varalle
Työterveyslaitoksen mediatiedote 9.2.2023
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa selvitettiin työpaikkojen toimintatapoja koronapandemian aikana. Riskien hallinnan onnistumisessa keskeistä oli työpaikkojen oma riskien arviointi sekä julkinen ohjeistus.
– Työpaikkojen kokemuksia ja oppeja on nyt tärkeää tallentaa, jotta niitä voi hyödyntää pohdittaessa tulevien pandemioiden hallintakeinoja, sanoo johtava tutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta.
Koronapandemian aikana työpaikat alkoivat kiinnittää erityistä huomiota terveyteen ja turvallisuuteen. Koronan myötä työpaikat tunnistivat aikaisempaa selkeämmin tarpeen biologisten tekijöiden riskien arvioinnille.
Työpaikoilla riskejä tulee arvioida kokonaisuutena
Koronapandemian aikaisia kuormitustekijöitä työpaikoilla olivat muun muassa pelko sairastumisesta koronaan, etätyökäytäntöjen nopea omaksuminen ja hallinta sekä yhteisöllisyyden heikkeneminen työpaikalla. Myös työsuhteisiin liittyvät asiat aiheuttivat huolta.
– Jatkossakin on tärkeää, että eri riskejä arvioidaan kokonaisuutena ja työpaikoille tuotetaan tietoa ja ohjeistusta riskien hallintaan, muistuttaa vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen.
Jo pandemian alkuvaiheessa työpaikoilla tunnistettiin ja toteutettiin toimivia riskien hallintakeinoja, kuten hygienia- ja siivouskäytäntöjen tehostaminen, turvavälit ja ihmisten välisten kohtaamisten vähentäminen työpaikalla. Työpaikat hyödynsivät työterveyshuollon asiantuntemusta riskien arvioinnissaan.
Myös sisäisen viestinnän tarve korostui pandemian aikana. Riskien hallitsemiseksi oli viestinnän avulla tärkeää tavoittaa sekä työpaikan oma henkilöstö että muut työpaikan tiloissa toimivat henkilöt.
Julkinen ohjeistus syntyy parhaiten yhteistyössä
Tiedon tarve työpaikoilla oli koronapandemian aikana suuri. Etenkin alkuvaiheessa kiinnostivat konkreettiset vinkit, millaisia toimia työpaikoilla tulee tehdä koronariskin hallitsemiseksi. Työpaikat kokivat julkisen viestinnän tarpeelliseksi, mutta arvioivat tiedotuksen olevan ajoittain ristiriitaista ja haastavaa soveltaa työpaikalla.
– Julkisten ohjeiden tuottajien tiivis yhteistyö on edellytys sille, että ohjeistus on yhdenmukaista ja tavoittaa työpaikat, vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä sanoo.
Koronapandemiasta saatuja oppeja on tärkeää tallentaa tulevan varalle ja huomioida pandemian eri vaiheet. Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat tuottaneet ohjeet työpaikoille pandemianjatkumon eri vaiheisiin. Ne löytyvät tutkimushankkeen loppuraportista.
– WHO:n mukaan olemme vielä pandemiavaiheessa. Käytännössä työpaikoilla on kuitenkin menossa pandemiasta palautumisen vaihe. Viimeistään nyt on tärkeää laittaa muistiin ne pandemian ohjeet ja teot, jotka olivat oman työpaikan kannalta ratkaisevia tartuntojen torjumisessa, toteaa Mäkelä.
Tutustu
- Loppuraportti: Pandemia ja riskien hallinta työpaikoilla (julkari.fi)
Tutkimushanke: Pandemia ja riskien hallinta
- Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja arvioida työpaikkojen oppeja ja kokemuksia koronapandemian vaikutuksista työturvallisuuden hallintaan.
- Lisäksi selvitettiin työpaikkojen toimintatapoja ja toimenpiteiden ajoitusta altistumisen ehkäisemiseksi sekä työpaikan riskien arvioinnissa ja hallinnassa hyödyntämä tiedonkulun verkosto epidemian ajalta. Tavoitteena oli löytää hyviä keinoja, joiden avulla työpaikat voivat varautua jatkossakin biologisten tekijöiden aiheuttamiin riskeihin.
- Tutkimuksen kohdejoukkona oli Nolla tapaturmaa -foorumin verkoston työpaikat sekä tahot, joiden tuottamaa tietoa työpaikat hyödynsivät pandemian aikana. Tutkimusaineistona toimivat pandemian aikaiset julkiset ohjeistukset.
- Tutkimuksessa tarkasteltiin aikaa 1.1.2020 - 31.12.2021.
- Hanketta rahoittaa Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto.
- Hankesivu: Pandemia ja riskien hallinta | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Johtava tutkija Pia Perttula (tutkimus), pia.perttula@ttl.fi, +35843 820 0499
- Vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen (biologiset riskitekijät), Sirpa.Laitinen@ttl.fi, +35846 851 1911
- Vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä (riskinhallintaohjeistus), erja.makela@ttl.fi, +35846 851 4948
- Projektipäällikkö Tiina-Mari Monni, Tiina-Mari.Monni@ttl.fi, +35850 433 1607
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Haastavat asiakastilanteet ovat kasvava työstressin aiheuttaja työpaikoilla – nyt on aika tunnistaa riskit23.3.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Haastavat asiakastilanteet ovat tutkitusti Euroopan yleisin työterveysriski heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskien jälkeen, ja Suomessa ilmiö on laajentumassa koskemaan yhä useampia työpaikkoja. Asiakkaiden kohtaaminen on tärkeä osa työnkuvaa monissa tehtävissä. Riskien tunnistaminen on ensimmäinen askel kuormituksen vähentämiseksi.
Arbetsengagemang upplevs mest inom människorelaterade yrken och inom administrativt ledarskapsarbete22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
I materialet som sammanställts av svaren i Arbetshälsoinstitutets Arbetsengagemang-test framkommer att arbetsengagemang är kopplat till hälsa, arbetsförmåga och tillfredsställelse med livet. Enligt resultaten är arbetsengagemang inte ett sällsynt fenomen i finländskt arbetsliv. Det finns dock skillnader mellan olika verksamhetsområden. Arbetsengagemanget är stort speciellt inom undervisnings-, social- och hälsovårdssektorn. Inom industriellt arbete är engagemanget mindre.
Work engagement is highest in interpersonal work and administrative management work22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Work engagement is connected to health, work ability and satisfaction in life, according to the data compiled from the responses to the Finnish Institute of Occupational Health’s Work engagement test. According to the results, work engagement is not an unknown phenomenon in the Finnish work life. However, there are differences between industrial sectors. High levels of work engagement can be found in the education, social welfare and health care sectors, in particular. In industrial work, the engagement level is lower.
Työn imua eniten ihmissuhdeammateissa ja hallinnollisessa johtamistyössä22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Työn imu on yhteydessä terveyteen, työkykyyn ja tyytyväisyyteen elämässä, kertoo Työterveyslaitoksen Työn imu -testin vastauksista koottu aineisto. Tulosten mukaan työn imu ei ole suomalaisessa työelämässä harvinainen ilmiö. Eroja toimialojen väliltä kuitenkin löytyy. Korkeaa työn imua on etenkin opetus-, sosiaali- ja terveysalalla. Teollisessa työssä imu on vähäisempää.
Försämringen av arbetshälsan har inte kunnat stoppas9.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas arbetshälsa och upplevelse av arbetsförmågan har fortsättningsvis blivit allt sämre, berättar Arbetshälsoinstitutets uppföljningsundersökning Miten Suomi voi? (Hur mår Finland?). Även arbetsengagemanget har försvagats något. Symtomen på arbetsutmattning har ökat särskilt bland arbetstagare med en lägre utbildningsnivå. Även yngre ålder hör samman med försvagad arbetshälsa. Forskarna efterlyser en ändrad utvecklingsriktning på arbetsplatserna genom att förbättra arbetsförhållandena och arbetets resurser.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme