Työperäiseen maahanmuuttoon vauhtia

Yritysten rekrytointitarpeet ovat voimakkaassa kasvussa koronapandemiasta huolimatta. Kauppakamarin yrityskysely nosti keväällä 2021 esiin yritysten pahenevan työvoimapulan Uudellamaalla: yritysten rekrytointitarpeet kasvavat seuraavan puolen vuoden aikana puolella kyselyyn vastanneista yrityksistä, mikä on selkeä nousu syksyyn 2020 verrattuna. Silloin vain 24 % vastaajayrityksistä arvioi rekrytointien lisääntyvän.

"Hallituksen tavoite saada keskimäärin 30 vuorokauden käsittelyaika kaikille työ- ja koulutusperusteisille oleskeluluville ja nopea, 14 vuorokauden reitti erityisasiantuntijoille on sitä, mitä yritykset tarvitsevat. Lupaprosessien kehittäminen on TEM:n johdolla käynnistynyt hyvin. Toivottavasti elinkeinoelämän tarpeet otetaan valmistelussa huomioon jatkossakin. Nyt hallituksen on pidettävä huolta riittävistä valmisteluresursseista, jotta lainsäädäntö kokonaisuudessaan saadaan uudistettua ja voimaan vuonna 2022”, painottaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. Lahtisen mukaan pelkkä lupaprosessin uudistaminen ei riitä. ”Iso pullonkaula on asioiden hidas vireille saanti, mikä aiheutuu edustustojen ja lähetystöjen hitaasta palvelukyvystä. Kokonaiskäsittelyajat eivät lyhene, jos tähän ei tule parannusta”, Lahtinen jatkaa.    

Hallitusohjelmassa oleva saatavuusharkinnan lieventämispilotti päätettiin heinäkuussa sijoittaa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-alueille.

”On käsittämätöntä, että saatavuusharkinnan prosessien kehittämisessä Uusimaa rajattiin kokeilun ulkopuolelle. Uudellamaalla on Suomessa ylivoimaisesti kansainvälisin työelämä ja edustettuina käytännössä kaikki toimialat, ammattiryhmät ja kaiken kokoiset yritykset, joten kokeilun tulokset olisivat hyödynnettävissä koko Suomen alueella”, ihmettelee Lahtinen.

Kansainvälisten osaajien houkuttelussa ja integroinnissa on panostettava laadukkaisiin asettautumispalveluihin, joissa ovat mukana yritysten rekrytointia ja uusien työntekijöiden asettautumista nopeuttavat palvelut. Pääkaupunkiseudulla on vuodesta 2017 saakka toiminut International House Helsinki (IHH), jossa Digi- ja väestötietovirasto, Migri, Kela, Eläketurvakeskus, verottaja, Uudenmaan TE-toimisto, Helsinki ja kauppakamari tarjoavat viranomais- ja neuvontapalveluita helpottamaan kansainvälisten työntekijöiden ja heidän perheidensä maahantuloa ja asettautumista. Malli on osoittautunut Lahtisen mukaan menestykseksi henkilöasiakkaiden palveluissa.

”International House Helsinki -palvelua tulisi kehittää myös työnantajapalveluksi, jonka kautta voidaan edistää vieraskielisten rekrytointia ja työperäistä maahanmuuttoa. Yhden luukun palvelu yrityksille olisi iso tuottavuusloikka, jolla voidaan käytännön tasolla vaikuttaa vieraskielisten nopeaan työllistymiseen. Palvelun kautta yritykset voivat löytää tarvitsemiaan työntekijöitä ja työllistymisen tukemiseksi olevat laajat palvelut olisivat helposti työnantajan saatavilla. Budjettiriihessä tulisi tehdä päätös, jossa IHH:lle ja sen yhteistyöverkostolle annetaan tehtävä pilotoida uudenlaista tapaa hoitaa työnantajapalveluja yli eri hallintosiilojen”, ehdottaa Lahtinen.    

Helsingin seudun kauppakamari on Pohjoismaiden suurin vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuva kauppakamari, jolla on yli 7 000 yritys- ja organisaatiojäsentä. Kauppakamari kehittää Helsingin seutua aktiivisella vaikuttamistyöllä yhteistyössä alueen kuntien, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa.