Työterveyshuollon kehitystyö on jo täydessä vauhdissa
Työterveyslaitoksen mediatiedote 6.3.2023
– On selvää, että meidän on tehtävä läpi yhteiskunnan töitä, jotta terveydenhuolto olisi tasapuolista. Varmasti isona tekijänä taustalla on se, että resursointi julkisin verovaroin ylläpidettyyn perusterveydenhuoltoon on ollut jo pitkään alimitoitettua, kun taas työterveyshuoltojärjestelmämme toimii, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– On absurdia kuvitella, että usean miljardin ongelma ratkaistaisiin muutamalla sadalla miljoonalla, joka käytetään työterveyshuollon tarjoamaan sairaanhoitoon, Koivula jatkaa.
Työterveyslaitos muistuttaa, että työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat noin neljä prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista ja että työnantajat maksavat niistä noin 80 prosenttia. Sairaanhoidon osuus on tästä noin puolet (463 miljoonaa euroa vuonna 2020), eikä sen osuus ole viime vuosina kasvanut. Sairaanhoidon kustannuksista 87 prosenttia kohdistuu työnantajille.
– Kuten EK:n tuoreet tutkimustulokset kertovat, työnantajat näkevät tärkeänä, että heidän työntekijänsä saavat sujuvat sairaudenhoitopalvelut myös työterveyshuollon kautta, heidän työkykyään tuetaan tehokkaasti ja näin pystytään vähentämään sairauspoissaoloja ja pysyvän työkyvyttömyyden uhkaa, Koivula sanoo.
Millaista työterveyshuoltoa tarvitaan työelämän muutoksessa?
Työelämän muutoksessa on tärkeää tukea työntekijöiden työkykyä kokonaisvaltaisesti.
– Meille ykköstavoite on, että mahdollisimman moni työikäinen voi osallistua työelämään. Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon keskeinen tehtävä, jota ei voi sälyttää julkiselle terveyshuollolle, sanoo ylilääkäri ja työterveys-yksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
– Työkyvyn tukemiseen tarvitaan sekä vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä että oikea-aikaisia sairaanhoidon palveluita, jotka tähtäävät työkyvyn palauttamiseen ilman turhia viiveitä.
Uusi tutkimusverkosto tuottaa tietoa työterveyshuollosta
Työterveyslaitos on mukana Kelan käynnistämässä tutkimusverkostossa, joka aloittaa tutkimuksen työterveyshuollon keskeisistä kysymyksistä. Mukana ovat myös Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja TYKS.
Lisäksi Työterveyslaitoksessa on tällä hetkellä käynnissä yli 20 työterveyshuoltoon kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämishanketta, joissa tutkitaan ja kehitetään työterveyshuoltoa myös yhteistyössä oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa.
– Työterveyshuoltoa tulee uudistaa yhdessä tutkitun tiedon pohjalta ja työelämän muutos huomioiden. Mukaan kehittämiseen tarvitaan myös työpaikkoja ja palveluntuottajia, jotta uudet toimintamallit vastaavat laajasti työpaikkojen tarpeisiin ja jotta ne saadaan nopeasti myös käytäntöön, Helaskoski sanoo.
Tutkimus- ja kehittämishankkeiden lisäksi Työterveyslaitos ylläpitää työterveyshuollon Laatuverkostoa, jossa kehitetään toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on saada mukaan kaikki palveluntuottajat.
Saumatonta yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa
Työterveyslaitos pitää tärkeänä, että nyt vauhtiin päässeet hyvinvointialueet saavat toimintansa rakentamiseen työrauhan. Samalla kannattaa kehittää saumatonta yhteistyötä työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välillä esimerkiksi parantamalla tiedonkulkua sähköisillä lähetteillä.
Hyvällä yhteistyöllä varmistetaan resurssien viisas käyttö. Muitakin hyötyjä on: esimerkiksi TYÖOTE-toimintamallilla lyhennetään sairauspoissaoloja ja lisätään tuottavuutta.
– Lisäksi pidän tärkeänä, että jatkamme vahvalla kolmikantaisella otteella työterveyshuollon kehittämistä, Antti Koivula sanoo.
– Suomalaisilla työpaikoilla on tehty esimerkillistä yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojelun parissa korona-aikana. Tämä yhteistyö pelasti korona-ajan ja auttoi meitä pitämään talouden pyörät pyörimässä ja pitämään työpaikat pääsääntöisesti terveinä. Tämä oli hieno esimerkki siitä, miten hyvin järjestelmämme toimii. Meidän pitää kuitenkin varautua tuleviin kriiseihin ja haasteisiin kehittämällä työterveyshuoltoa jatkuvasti tutkitun tiedon pohjalta, Koivula jatkaa.
Tutustu myös
- Liitteenä ajankohtaiset perustiedot ja luvut työterveyshuollosta.
- Miten työterveydenhuolto toimii yhdessä hyvinvointialueiden kanssa ja mitä työikäisten sairaanhoito maksaa? Uusi tutkimusverkosto selvittää | Kelan tietotarjotin
Lisätiedot
- Antti Koivula, pääjohtaja, +358304742340, Antti.Koivula@ttl.fi
- Eva Helaskoski, ylilääkäri ja työterveys-yksikön johtaja, +358304742300, Eva.Helaskoski@ttl.fi
- Pauliina Kangas, ylilääkäri, +358304742514, Pauliina.Kangas@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLiitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Employees’ own responsibility for maintaining work ability and health increases in remote work—common ground rules and supervisor support are needed28.3.2023 08:30:00 EEST | Press release
According to a recent study, the most significant health threat detected in remote work during the COVID-19 pandemic was not getting enough sleep. Stress eating was also common. With regard to work ability, the lack of recovery and sense of community during the working day was significant. Workplaces are now responsible for developing new ways to support health-related behaviour and to observe and maintain employees’ work ability even when working remotely.
Arbetstagarens eget ansvar för att upprätthålla arbetsförmågan och hälsan ökar vid distansarbete – gemensamma spelregler och chefens stöd behövs28.3.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Enligt en nyligen genomförd undersökning var det största hotet mot hälsan som observerades vid distansarbete under coronaperioden kort nattsömn. Även stressätandet ökade. När det gäller arbetsförmågan var bristen på återhämtning och social gemenskap under arbetsdagen betydande. Det ligger nu på arbetsplatsernas ansvar att utveckla nya sätt att stödja hälsobeteende och att observera och upprätthålla arbetsförmågan även när man arbetar på distans.
Työntekijän oma vastuu työkyvyn ja terveyden ylläpitämisestä lisääntyy etätyössä – tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja esihenkilön tukea28.3.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen perusteella merkittävin korona-ajan etätyössä havaittu terveysuhka oli lyhyet yöunet. Myös stressisyöminen lisääntyi. Työkyvyn kannalta merkittävää oli työpäivän aikaisen palautumisen ja yhteisöllisyyden puute. Työpaikkojen vastuulla on nyt kehittää uusia tapoja tukea terveyskäyttäytymistä sekä havainnoida ja ylläpitää työkykyä myös etätyössä.
Haastavat asiakastilanteet ovat kasvava työstressin aiheuttaja työpaikoilla – nyt on aika tunnistaa riskit23.3.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Haastavat asiakastilanteet ovat tutkitusti Euroopan yleisin työterveysriski heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskien jälkeen, ja Suomessa ilmiö on laajentumassa koskemaan yhä useampia työpaikkoja. Asiakkaiden kohtaaminen on tärkeä osa työnkuvaa monissa tehtävissä. Riskien tunnistaminen on ensimmäinen askel kuormituksen vähentämiseksi.
Arbetsengagemang upplevs mest inom människorelaterade yrken och inom administrativt ledarskapsarbete22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
I materialet som sammanställts av svaren i Arbetshälsoinstitutets Arbetsengagemang-test framkommer att arbetsengagemang är kopplat till hälsa, arbetsförmåga och tillfredsställelse med livet. Enligt resultaten är arbetsengagemang inte ett sällsynt fenomen i finländskt arbetsliv. Det finns dock skillnader mellan olika verksamhetsområden. Arbetsengagemanget är stort speciellt inom undervisnings-, social- och hälsovårdssektorn. Inom industriellt arbete är engagemanget mindre.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme