Työterveyshuoltoa ei kannata romuttaa vaan sote-yhteistyötä tulee tiivistää
Työterveyslaitoksen mediatiedote 19.4.2022
Yle uutisoi THL:n Mika Salmisen kritisoineen työterveyshuoltojärjestelmää Korona-ajan tilinpäätös -dokumentissa. Työterveyslaitos täsmentää uutisessa esitettyjä näkemyksiä.
– Keskustelu työterveyshuollosta on tervetullutta. Itse en kuitenkaan allekirjoita Ylen haastattelussa esitettyjä näkemyksiä. Työterveyslaitoksessa tunnemme järjestelmän vahvuudet ja kehityskohteet. Näemme esimerkiksi sote-yhteistyön tiivistämisessä mahdollisuuksia, jotka kannattaisi hyödyntää hyvinvointialueilla, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä. Tätä erityisosaamista tarvitaan Suomen työllisyystalkoissa ja työpaikkojen kumppanina työkykyjohtamisessa, sanoo työterveysyksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
Työkyvyn arvioinnissa ja tukitoimissa oleellista on yhteistyö työpaikan kanssa. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikoille.
– Tutkimushankkeissamme olemme saaneet hyviä kokemuksia työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön tehostamisesta, Helaskoski kertoo.
Työterveyshuollon painopiste tulee olla ennalta ehkäisyssä
Työpaikoilla on velvollisuus järjestää ennalta ehkäisevä työterveyshuolto. Sitä ei ole tarkoitettu rinnakkaiseksi perusterveydenhuollon järjestelmäksi työssä käyville.
Painopisteen tulisikin olla nykyistä vahvemmin ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa, jolla ehkäistään työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia sekä edistetään työntekijöiden terveyttä ja työkykyä.
Työterveyshuolto tulee järjestää juuri kyseisen työpaikan tarpeiden pohjalta huomioiden työn asettamat vaatimukset.
Työnantajat maksavat työterveyshuollosta yli 70 prosenttia
Työterveyshuollon rahoitus poikkeaa muun sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, sillä se rahoitetaan pääosin työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä työtulovakuutuksen maksuilla ja työnantajan maksamilla asiakasmaksuilla. Työnantajien osuus työterveyshuollon kustannuksista on tällä hetkellä yli 70 prosenttia.
Valtion osuus kustannuksista on alle puoli prosenttia (vuonna 2017). Työnantaja voi lisäksi vähentää verotuksessa Kela-korvauksen ulkopuolisen osuuden kustannuksista.
Työterveyshuollon osuus (mukaan lukien opiskelijaterveydenhuolto) terveydenhuollon kokonaismenoista oli 4,1 prosenttia vuonna 2019.
Jotta verovaroin kustannettuun terveydenhuoltoon on jatkossakin resursseja, tarvitaan panostuksia vaikuttaviin työkykytoimiin.
– Työssäkäyvien suomalaisten työkyky on hyvinvointiyhteiskuntamme tukipilari. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon vastakkainasettelun sijaan tarvitsemme tiivistä yhteistyötä työikäisten terveyden ja työkyvyn turvaamiseksi, Eva Helaskoski sanoo.
Tutustu aiheeseen
Työterveyshuollon mahdollisuudet | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Antti Koivula, pääjohtaja. Puh. 030 474 2340, sähköposti antti.koivula@ttl.fi.
- Eva Helaskoski, ylilääkäri. Johtaja, työterveys. Puh. 046 851 2432, sähköposti eva.helaskoski@ttl.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Den känslomässiga belastningen fördelas inte jämnt i arbetslivet16.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finländska arbetslivets yrkesstruktur är könsfördelad och det syns också i arbetets känslomässiga belastning. Interaktion med människor och relaterad känslomässig belastning är vanligt särskilt i kvinnodominerade yrken. Nytt material som är öppet för alla i tjänsten Arbetslivskunskap beskriver mängden social interaktion och den relaterade känslomässiga belastningen i olika yrkesgrupper.
Tunnekuorma ei jakaudu työelämässä tasaisesti16.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen työelämän ammattirakenne on jakautunut sukupuolen mukaan ja se näkyy myös työn tunnekuormassa. Vuorovaikutus ihmisten kanssa ja siihen liittyvä tunnekuormitus ovat yleisiä erityisesti naisenemmistöisissä ammateissa. Työelämätieto-palvelun uusi kaikille avoin aineisto kuvaa sosiaaliseen vuorovaikutuksen määrää ja siihen liittyvää tunnekuormitusta eri ammattiryhmissä.iivistelmä ydinsisällöistä.
Emotional strain is not distributed evenly in work life16.10.2025 06:00:00 EEST | Press release
The occupational structure of Finnish work life is divided by gender and this is also reflected in work-related emotional strain. Interaction with people and the emotional strain associated with it are common, especially in female-dominated occupations. A new dataset in the Work Life Knowledge Service that is open to all describes the amount of social interaction and the related emotional strain in different occupational groups.
Työterveyslaitokselle neljä merkittävää tutkimushanketta työelämän muutoksen ja johtamisen teemoista3.10.2025 09:00:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uudet tutkimushankkeet pureutuvat työelämän ajankohtaisiin haasteisiin: miten vastata hoivatyön kriisiin, vahvistaa hybridityön yhteisöllisyyttä, puuttua työpaikkojen hankaliin tilanteisiin ja johtaa tekoälymuutosta kestävästi. Hankkeita rahoittavat Business Finland, Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja Suomen Akatemia.
Avsikterna att säga upp sig har minskat och det finns positiva tecken i utvecklingen av arbetshälsan1.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det har skett fler positiva än negativa förändringar i finländarnas arbetshälsa och arbetsattityder under de senaste två åren. Avsikterna att säga upp sig har minskat, liksom den allmänna ensamheten. Arbetsengagemanget har stärkts. Utbrändhetssymtomen har förblivit på samma nivå under hela 2020-talet, berättar den senaste Hur mår Finland?-undersökningen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme