Työterveyshuoltoa ei kannata romuttaa vaan sote-yhteistyötä tulee tiivistää
Työterveyslaitoksen mediatiedote 19.4.2022
Yle uutisoi THL:n Mika Salmisen kritisoineen työterveyshuoltojärjestelmää Korona-ajan tilinpäätös -dokumentissa. Työterveyslaitos täsmentää uutisessa esitettyjä näkemyksiä.
– Keskustelu työterveyshuollosta on tervetullutta. Itse en kuitenkaan allekirjoita Ylen haastattelussa esitettyjä näkemyksiä. Työterveyslaitoksessa tunnemme järjestelmän vahvuudet ja kehityskohteet. Näemme esimerkiksi sote-yhteistyön tiivistämisessä mahdollisuuksia, jotka kannattaisi hyödyntää hyvinvointialueilla, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä. Tätä erityisosaamista tarvitaan Suomen työllisyystalkoissa ja työpaikkojen kumppanina työkykyjohtamisessa, sanoo työterveysyksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
Työkyvyn arvioinnissa ja tukitoimissa oleellista on yhteistyö työpaikan kanssa. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikoille.
– Tutkimushankkeissamme olemme saaneet hyviä kokemuksia työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön tehostamisesta, Helaskoski kertoo.
Työterveyshuollon painopiste tulee olla ennalta ehkäisyssä
Työpaikoilla on velvollisuus järjestää ennalta ehkäisevä työterveyshuolto. Sitä ei ole tarkoitettu rinnakkaiseksi perusterveydenhuollon järjestelmäksi työssä käyville.
Painopisteen tulisikin olla nykyistä vahvemmin ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa, jolla ehkäistään työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia sekä edistetään työntekijöiden terveyttä ja työkykyä.
Työterveyshuolto tulee järjestää juuri kyseisen työpaikan tarpeiden pohjalta huomioiden työn asettamat vaatimukset.
Työnantajat maksavat työterveyshuollosta yli 70 prosenttia
Työterveyshuollon rahoitus poikkeaa muun sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, sillä se rahoitetaan pääosin työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä työtulovakuutuksen maksuilla ja työnantajan maksamilla asiakasmaksuilla. Työnantajien osuus työterveyshuollon kustannuksista on tällä hetkellä yli 70 prosenttia.
Valtion osuus kustannuksista on alle puoli prosenttia (vuonna 2017). Työnantaja voi lisäksi vähentää verotuksessa Kela-korvauksen ulkopuolisen osuuden kustannuksista.
Työterveyshuollon osuus (mukaan lukien opiskelijaterveydenhuolto) terveydenhuollon kokonaismenoista oli 4,1 prosenttia vuonna 2019.
Jotta verovaroin kustannettuun terveydenhuoltoon on jatkossakin resursseja, tarvitaan panostuksia vaikuttaviin työkykytoimiin.
– Työssäkäyvien suomalaisten työkyky on hyvinvointiyhteiskuntamme tukipilari. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon vastakkainasettelun sijaan tarvitsemme tiivistä yhteistyötä työikäisten terveyden ja työkyvyn turvaamiseksi, Eva Helaskoski sanoo.
Tutustu aiheeseen
Työterveyshuollon mahdollisuudet | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Antti Koivula, pääjohtaja. Puh. 030 474 2340, sähköposti antti.koivula@ttl.fi.
- Eva Helaskoski, ylilääkäri. Johtaja, työterveys. Puh. 046 851 2432, sähköposti eva.helaskoski@ttl.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme