Tampereen yliopisto

Tyttöjen kokemukset seksuaaliväkivallasta ovat lisääntyneet

Jaa

Keväällä 2022 toteutetun lapsiuhritutkimuksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan määrä on kääntynyt nousuun. Muutos näkyy erityisesti tyttöjen vastauksissa. Kansallisesti edustavaan otokseen perustuva lapsiuhritutkimus toteutettiin tänä vuonna neljättä kertaa ja osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.

Vuonna 2022 kahdeksan prosenttia yhdeksäsluokkalaisista tytöistä kertoi seksuaaliväkivallan kokemuksista, kun vuonna 2013 kokemuksia lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta oli viidellä prosentilla lapsiuhritutkimukseen vastanneista. Samankaltainen kehitys on nähtävissä myös kuudennen luokan tytöillä, vaikka määrät ovat pienempiä. Myös Suomen tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastojen mukaan poliisin tietoon on tullut vuoden 2022 tammi-maaliskuussa lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapauksia 760, mikä on 73 prosenttia enemmän kuin tammi-maaliskuussa 2021.

Poikien kohdalla tutkimuksessa havaittujen kokemusten määrä oli niin pieni, etteivät tutkijat pysty tekemään muutoksesta selkeitä johtopäätöksiä.

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta tarkoittaa tutkimuksessa sellaista lapsen tai nuoren seksuaalisen kanssakäymisen kokemusta, jota viranomaistoimin lähdettäisiin rikoslain mukaisesti selvittämään mahdollisena seksuaalisena hyväksikäyttönä. Lapsilta ja nuorilta ei siis kysytty suoraan seksuaaliväkivallasta, vaan yleisesti seksuaalisen kanssakäymisen kokemuksista.

Lapsiin kohdistuvaksi seksuaaliväkivallaksi määriteltiin tutkimuksessa ne kokemukset, joissa toinen osapuoli oli aikuinen tai vastaajaa vähintään viisi vuotta vanhempi henkilö. Seksuaalisen kanssakäymisen tuli sisältää fyysinen kontakti tai sukupuolielimien paljastaminen. Pyyntöjä ja ehdotuksia tehdä jotakin seksuaalista ei laskettu mukaan tässä tarkastelussa. Lisäksi seksuaaliväkivaltana huomioitiin pakottamista, kiristämistä, uhkailua ja väkivaltaa sisältäneet seksuaalisen kanssakäymisen kokemukset riippumatta toisen osapuolen iästä.

Tuntemattomien osuus toisena osapuolena on yleistynyt merkittävästi

Tyttöjen seksuaaliväkivallan kokemuksissa tuntemattomien osuus toisena osapuolena on yleistynyt merkittävästi. Kun vuonna 2013 tuntemattomien osuus oli yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen vastauksissa 23 prosenttia, oli se 2022 tutkimuksessa noussut 50 prosenttiin. Yhdeksäsluokkalaisilla pojilla tuntemattomien osuus oli puolestaan vähentynyt 17:stä prosentista kahdeksaan prosenttiin.

Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kokeneilla kuudesluokkalaisilla tuntemattomien osuus on tytöillä noussut 31:stä prosentista 58:aan prosenttiin ja pojilla neljästä prosentista 41:een prosenttiin. Erityisesti kuudesluokkalaisien kohdalla on muistettava, että hyväksikäytön määrät ovat edelleen pieniä.

Pakottaminen ja väkivalta lisääntynyt

Pakottamisen ja väkivallan kokemukset lapsiin kohdistuvassa seksuaaliväkivallassa ovat lisääntyneet jo vuodesta 2008 alkaen.  Vuonna 2008 seksuaaliväkivaltaa kokeneista kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista neljännes (25 %) raportoi pakottamista tai väkivaltaa.

Vuonna 2013 pakottamista tai väkivaltaa raportoi kolmannes (33 %). Tuoreimmalla mittauskerralla keväällä 2022 pakottamista ja väkivaltaa raportoi 39 prosenttia kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista. Pakottamista raportoi suurempi osuus myös heistä, joilla oli fyysisiä seksuaaliväkivallan kokemuksia, eli vähintään seksuaalisen koskettamisen kokemuksia.

– On merkille pantavaa, että nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan kokonaiskuva vaikuttaa muuttuneen vakavammaksi. Määrien kasvamisen lisäksi tuntemattomien tekijöiden osuus on kasvanut ja samanaikaisesti pakottaminen ja väkivalta lisääntyneet. Kaikkiaan nämä muutokset ovat huolestuttavia, toteaa THL:n johtava asiantuntija, oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo.

Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kokeneista useampi pitää tapahtunutta hyväksikäyttönä

Vuonna 2022 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista seksuaaliväkivaltaa kokeneista kolmannes (32 %) raportoi kokeneensa tapauksen hyväksikäyttönä. Edellisellä mittauskerralla 2013 näin raportoi 20 prosenttia seksuaaliväkivaltaa kokeneista.

Seksuaaliväkivaltaa kokeneista nuorista vajaa neljännes (24 %) piti tapausta jälkeenpäin hyvin tai melko myönteisenä. Suurin osa (39 %) koki tapauksen hyvin kielteisenä ja 27 prosenttia koki tapauksen merkityksettömänä. Vuonna 2013 hyvin tai melko myönteisenä tapauksen koki vuonna 2013 lähes puolet (47 %) kaikista seksuaaliväkivaltaa kokeneista lapsista ja nuorista, kun taas viidennes (21 %) koki tilanteen hyvin kielteisenä.

Kansallisesti edustavaan otokseen perustuva lapsiuhritutkimus toteutettiin neljännen kerran Suomessa toukokuussa 2022. Kyselyyn vastasi 6825 kuudennen ja yhdeksännen luokan oppilasta. Aiemmat mittauskerrat ovat vuosilta 1988, 2008 ja 2013. Tutkimus on yksi kansallisen lapsistrategian 30 toimenpiteestä, ja se on toteutettu Tampereen yliopistossa.

Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen avulla selvitettiin laajasti lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia eri elämänalueilla ja elinympäristöissä. Tarkempi raportti, joka sisältää tuloksia myös muusta koetusta väkivallasta, julkaistaan tammikuussa 2023.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Tutkija Sari Hautamäki
sari.hautamaki@tuni.fi
050 5603579

Johanna Laisaari, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri
Valtioneuvoston kanslia
+358 050 338 7576

Marjo Malja, sosiaalineuvos
Sosiaali- ja terveysministeriö
029 5163581

Taina Laajasalo, johtava asiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
029 524 777

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös:Hyvin suunnitellut digitaaliset demokratiapalvelut voivat vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista5.12.2022 12:16:07 EET | Tiedote

Tukeakseen nuorten yhteiskunnallista osallistumista, digitaalisten demokratiapalveluiden tulee mahdollistaa päättäjien ja kansalaisten välinen säännöllinen vuorovaikutus sekä todellisten vaikutusten aikaansaaminen. Lisäksi on tehtävä osallistumisen merkityksiä ja tuloksia näkyviksi ja tarjota turvallinen tila osallistumiselle, selviää Iikka Pietilän väitöstutkimuksesta.

Väitös:Jatkuvan käyttöönoton hyödyntäminen säästää merkittävästi aikaa dataprojekteissa5.12.2022 11:27:37 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Mikko Puonti selvitti tutkimuksessaan dataprojektien käytäntöjä ja toi niihin ohjelmistokehityksessä käytetyn, jatkuvan käyttöönoton menetelmän. Tutkimuksen tavoitteena on lyhentää raportointi-ideasta valmiiseen raporttiin kuluvaa aikaa. Tietovaraston toteutus on työlästä ja aikaa vievää, minkä vuoksi sen toteutustyötä automatisointiin tutkimuksen aikana. Testausta lisäämällä saatiin vietyä toimivia latauksia ja raportteja tuotantokäyttöön lyhimmillään tunneissa viikkojen sijaan.

Väitös: Kulttuurienvälisen viestinnän taidot työelämään siirryttäessä5.12.2022 10:54:27 EET | Tiedote

Korkea-asteen opinnoissa vaaditaan yhä enemmän monialaista osaamista, jonka toivotaan siirtyvän valmistumisen myötä työelämään. FM, MBA Niina Kovalainen pohti tutkimuksessaan, millaisia viestinnällisiä taitoja työelämässä nykyään tarvitaan. Työn tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan keinoja kehittää korkeakouluopiskelijoiden viestintätaitoja vastaamaan paremmin tulevaisuuden työnkuvia ja uria. Tutkimuslöydösten mukaan kulttuurienvälistä viestintää ei tulisi pitää omana erillisenä osaamisalueenaan, vaan osana yleistä opiskelua ja työtä.

Väitös: Atomikerroskasvatetut titaanidioksidiohutkalvot ratkaisijana aurinkopolttoaineiden tuotannossa5.12.2022 08:30:00 EET | Tiedote

Ympäristöä säästävien ja hiilineutraalien energianlähteiden tutkimuksesta ja tuotekehityksestä on tullut tärkeää käynnissä olevan energiakriisin ja ilmaston lämpenemisen vuoksi. Väitöskirjassaan DI Jesse Saari tutki atomikerroskasvatettuja titaanidioksidiohutkalvoja, jotka voivat merkittävästi parantaa valosähkökemiallisten aurinkopolttoaineiden tuottamisessa käytettävien materiaalien kestävyyttä ja siten auttaa uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän energiateknologian käyttöönotossa.

Väitös: Työn ja työttömyyden rajalla arjen paikkoja eletään monipuolisesti2.12.2022 08:08:00 EET | Tiedote

Työssäolon ja työttömyyden raja voi tulla näkyväksi yllättävillä tavoilla työmarkkinamarginaalissa oleville. Esimerkiksi Asiaton oleskelu kielletty -kieltomerkki tehdasalueen portilla voi toimia työmarkkinoiden rajalla olemisen symbolina työttömälle, joka kantaa mielessään kielteisiä työelämämuistoja. Hallintotieteiden maisteri Sami Lind avaa väitöskirjassaan työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen arjen paikkojen ja päivittäisen elämän kokemuksellista rakentumista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme