Tyttöjen pahoinvointi edellyttää erityistä huomiota

Tyttöjen hyvinvointi on 2010-luvulla kehittynyt huolestuttavaan suuntaan. Tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu kiinnittävät huomiota tyttöjen tilanteeseen. Tuore Kouluterveyskysely osoittaa, että tyttöjen kokema pahoinvointi on viime vuosina lisääntynyt. Tyttöihin kohdistuva syrjintä ja väkivalta on pysäytettävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tytöille on tarjottava nykyistä enemmän tukea.

Vaatimukset lisäävät tyttöjen ahdistuneisuutta

Useat viime aikoina julkaistut tutkimukset sekä ammattilaisten, vanhempien ja nuorten kohtaamiset ovat välittäneet lapsiasiavaltuutetulle viestiä tyttöjen lisääntyneistä ahdistuksen ja uupumuksen kokemuksista. Kouluterveyskysely osoittaa, että eri-ikäisten tyttöjen kokemus elämänsä mielekkyydestä on kahden vuoden aikana edelleen huonontunut. Kun vuonna 2017 joka viides tyttö oli elämäänsä erittäin tyytyväinen, nyt näin kokee vain joka kahdeksas tyttö. Poikien tyytyväisyys ei ole muuttunut, sillä niin 2021 kuin 2017 mittauksessa joka kolmas poika on kertonut olevansa elämäänsä erittäin tyytyväinen.

Tyttöjen kokemukset uupumuksesta ja ahdistuneisuudesta ovat lisääntyneet, samoin kuin huoli omasta mielialasta. Jo kolmannes tytöistä kertoo kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, ja yli puolet tytöistä on ollut huolissaan mielialastaan. Samalla paineet koulumenestyksen, ulkonäön ja harrastusten suhteen ovat lisääntyneet ja sosiaaliset suhteet höltyneet. Yksinäisyydestä kertoo jo joka neljäs tyttö.

– Tyttöjen pahoinvointi on otettava vakavasti. Vaatimusten ruuveja on höllennettävä ja huolehdittava, että tytöillä on ympärillään luotettavia ihmisiä, jotka tukevat heidän jaksamistaan. Jokaisen lapsen täytyy saada olla hyväksytty ja rakastettu sellaisena kuin hän on – kaikkine puutteineen, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Kasvuympäristön turvattomuus lisää tyttöjen vaikeita kokemuksia

Tytöt joutuvat maailmanlaajuisesti useiden vakavien rikosten, kuten ihmiskaupan ja raiskausten uhreiksi. Kouluterveyskyselyt ovat osoittaneet, että myös Suomessa tyttöjen kasvuympäristössä on useita turvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Tytöt kokevat huoltapitävien aikuisten taholta henkistä ja fyysistä väkivaltaa poikia useammin – ja myös todistavat kodeissa perheenjäsenten välistä väkivaltaa useammin kuin pojat.

Kokemukset seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä olivat lapsiuhritutkimusten mukaan pitkään laskussa 1980-luvulta lähtien, kunnes yleistyivät Kouluterveyskyselyissä 2019–2021.Nyt peräti puolet tytöistä kertoo kokeneensa häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana. Seksuaalista väkivaltaa on kokenut lähes joka viides tyttö. Seksuaalista häirintää tytöt ovat kokeneet erityisesti internetissä, mutta myös julkisissa tiloissa.

– Keskustelu seksuaalisesta häirinnästä lisääntyi neljän vuoden takaisen Me too -liikkeen myötä. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että kokemuksista uskalletaan nyt kertoa. Näin laajamittainen häirintä ei voi olla vaikuttamatta lasten ja nuorten kehitykseen ja minäkuvaan. Häirinnälle olisi kerta kaikkiaan saatava stoppi, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara vaatii.

Puuttuminen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan edellyttää, että ongelman olemassaolon tunnustavat niin vanhemmat, ammattilaiset kuin viranomaiset. Resursseja rikosten tutkintaan ja oikeuslaitokseen tulee parantaa. Tärkeintä on kuitenkin ehkäistä rikoksia ennalta. Varhain aloitetulla seksuaalikasvatuksella, kaikkiin häirintätilanteisiin puuttumalla ja potentiaaliset tekijät ja tekotilanteet tunnistamalla voidaan tehokkaasti ehkäistä seksuaalista väkivaltaa.

– Rajojen koettelu kuuluu nuoren kehitykseen. Toisten ihmisten tehtävä on vahvistaa näitä rajoja kunnioittamalla niitä. Uhri ei koskaan ole vastuussa seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta, vaan vastuu on tekijällä, muistuttaa Pekkarinen.

Tyttöjen tukemiseen tarvitaan erityistä panostusta

Sukupuoli ja ikä asettavat tytöt kaksinkertaiseen marginaaliin ja moninaisen syrjinnän kohteeksi. Syrjinnän kokemukset yleistyvät teini-ikään tultaessa, ja siksi tyttöihin kohdistuva syrjintä ja väkivalta on pysäytettävä ajoissa. YK:n lapsen oikeuksien komitea ja naisiin kohdistuvan syrjinnän vastainen komitea (CEDAW-komitea) julkaisivat kaksi vuotta sitten kannanoton, jossa vaaditaan tyttöjen syrjinnän lopettamista. Komiteat suosittelevat syrjinnän vastaisia toimenpiteitä eri maissa ja eri-ikäisten tyttöjen omien näkemysten selvittämistä näitä toimenpiteitä suunniteltaessa.

Myös Suomessa on käynnistettävä tyttöjä tukevia ohjelmia ja panostettava tyttöjen turvalliseen kasvuympäristöön. OECD:n tuore SSES-tutkimus osoittaa, että Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero etenkin energisyydessä ja optimismissa on suurempi kuin muissa tutkituissa maissa.

– Olemme ehkä tuudittautuneet niihin myönteisiin seikkoihin, joita tyttöjen elämässä on. Tyttöjen keskimäärin hyvä koulumenestys ja keskustelu poikien syrjäytymisestä ovat ehkä hämärtäneet niitä haasteita, joita tytöt kohtaavat. Jos tyttöjen turvattomuuden ja uupumisen kokemuksiin ei puututa ajoissa, ongelmat voivat kärjistyä opiskelu- ja työikään tultaessa, pohtii Maarianvaara.

Erillisselvitykset ovat osoittaneet, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten hyvinvointi on muita selvästi heikompi. Monet ongelmat uhkaavat vakavalla tavalla myös poikia.

– Myös poikien ja muunsukupuolisten lasten hyvinvointiin on panostettava. Tänään Tyttöjen päivänä haluamme korostaa, että tytöille hyvä ja turvallinen ympäristö on hyvä ja turvallinen kaikille lapsille ja nuorille, Pekkarinen painottaa.

* * * *

 

Flickornas välbefinnande har på 2010-talet utvecklats i en oroande riktning. Jämställdhetsombudsmannen och barnombudsmannen fäster vikt vid flickornas situation. Den färska enkäten Hälsa i skolan visar att flickornas upplevda välbefinnande har minskat under senare år. Diskriminering och våld som riktas mot flickor ska stoppas så tidigt som möjligt, och flickorna ska erbjudas mer stöd.

Kraven ökar ångesten bland flickor

Budskap som förmedlats till barnombudsmannen av flera undersökningar som under senare tid publicerats samt möten mellan yrkespersoner, föräldrar och unga är att flickornas upplevda ångest och utmattning har ökat. Enkäten Hälsa i skolan visar att under de senaste två åren har flickor i olika åldrar upplevt sitt liv som mindre meningsfullt. När var femte flicka var mycket nöjd med sitt liv år 2017, känner nu endast var åttonde flicka likadant. Pojkarna är lika nöjda med sitt liv som tidigare. Vid mätningarna både år 2021 och år 2017 har var tredje pojke berättat att de är mycket nöjda med sitt liv.

Flickornas upplevda utmattning och ångest har ökat, likaså flickornas oro över sin egen sinnesstämning. En tredjedel av flickorna berättar om måttlig eller svår ångest, och över hälften av flickorna har varit oroliga över sin egen sinnesstämning. Samtidigt har pressen vad gäller studieframgången, utseendet och fritidsintressena ökar och de sociala relationerna upplösts. Var fjärde flicka berättar om ensamhet.

– Vi ska ta flickornas situation på allvar. Kraven på flickorna ska luckras upp och vi måste se till att flickorna har sådana pålitliga personer runt dig som kan hjälpa dem att orka. Varje barn måste få bli accepterat och älskat såsom hon eller han är – med alla sina brister, påminner barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Otrygg uppväxtmiljö ökar flickornas svåra upplevelser

Globalt sett blir flickorna föremål för olika allvarliga brott såsom människohandel och våldtäkter. Skolhälsoenkäterna har visat att det även i Finland finns flera olika faktorer i flickornas uppväxtmiljö som försvagar tryggheten. Flickorna upplever psykisk och fysisk våld av vuxna som ska ta hand om dem oftare än pojkarna – och de blir också vittnen till våld mellan familjemedlemmarna i hemmet oftare än pojkarna.

Enligt barnofferundersökningarna minskade upplevda sexuella trakasserier under en längre tid sedan 1980-talet, tills de enligt enkäten Hälsa i skolan ökade igen mellan åren 2019 och 2021.Nu berättar så många som hälften av flickorna att de har blivit utsatta för störande sexuella inviter eller trakasserier under det senaste året. Nästan var femte flicka har upplevt sexuella övergrepp. Sexuella trakasserier mot flickor har förekommit särskilt på webben, men även i offentliga utrymmen.

– Debatten om sexuella trakasserier har ökat under de senaste fyra åren efter Me too-rörelsen. Resultaten av enkäten Hälsa i skolan visar att man nu vågar berätta om det som man upplevt. Så här omfattande trakasserier påverkar ofrånkomligen barn och ungas utveckling och självbild. Vi måste helt enkelt få stopp på trakasserierna, kräver jämställdhetsombudsmannen Jukka Maarianvaara.

Ingripande i sexuella övergrepp som riktas mot barn förutsätter att såväl föräldrarna, yrkespersonerna som myndigheterna erkänner att problemet existerar. Resurserna för utredning av brott och till rättsväsendet måste ökas. Det allra viktigaste är dock att förebygga brott. Sexualundervisning som påbörjas tidigt, ingripande i alla trakasserier och identifiering av potentiella förövare och gärningssituationer kan man effektivt förebygga sexuella övergrepp.

– Att testa gränserna är en del av en ung persons utveckling. Andra människor ska stärka dessa gränser genom att respektera dem. Ett offer bär aldrig ansvaret för sexuella trakasserier eller sexuella övergrepp, utan ansvaret ligger hos förövaren, påminner Pekkarinen.

Särskilda satsningar behövs för stöd för flickor

Kön och ålder gör flickorna dubbelt marginaliserade och föremål för multipel diskriminering. Upplevelser om diskriminering blir vanligare i tonåren, varför diskriminering och våld mot flickor måste stoppas i tid. FN:s kommitté för barnets rättigheter och kommittén för avskaffande av diskriminering av kvinnor (CEDAW-kommittén) publicerade för två år sedan ett ställningstagandedär de kräver avskaffande av diskriminering av flickor. Kommittéerna rekommenderar åtgärder mot diskriminering i olika länder och att synpunkterna av flickor i olika åldrar utreds i samband med planeringen av dessa åtgärder.

Även i Finland är det nödvändigt att inleda program till stöd av flickor och satsa på en trygg uppväxtmiljö för flickor. OECD:s färska SSES-undersökning visar att skillnaden mellan flickor och pojkar särskilt vad gäller energinivån och inlärningsförmågan är större i Finland än i andra länder som undersökts.

– Vi kan ha vaggats in i de positiva faktorerna i flickornas liv. Den genomsnittligt goda skolframgången av flickor och debatten om marginaliseringen av pojkarna kan ha skymt de utmaningar som flickorna möter. Om man inte ingriper i flickornas upplevda otrygghet och utmattning i tid kan problemen förvärras när man uppnår studie- och arbetsåldern, funderar Maarianvaara.

Särskilda utredningar har visat att välbefinnandet av barn som tillhör könsminoriteter är klart svagare jämfört med andra. Flera problem utgör ett allvarligt hot också för pojkar.

– Satsningar behövs också för välbefinnandet av pojkar och transkönade barn. Idag på internationella flickdagen vill vi understryka att en miljö som är bra och trygg för flickor är bra och trygg för alla barn och unga, betonar Pekkarinen.