Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja
Kolmen vuoden seurantajaksolla Suomessa syntyneistä hoiva- ja hoitotyöntekijöistä 35 prosentilla oli vähintään yksi yli kymmenen päivää kestänyt sairauspoissaolojakso. Pienin riski sairauspoissaoloihin havaittiin EU:n ulkopuolisista maista muuttaneilla hoiva- ja hoitotyöntekijöillä. Afrikasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta muuttaneista työntekijöistä noin 21 prosentilla oli vähintään yksi yli kymmenen päivän sairauspoissaolo seurantajaksolla.
Helsingin yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tutkimus on Suomessa ja myös kansainvälisesti ensimmäinen, jossa eri maissa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja on vertailtu kattavilla rekisteriaineistoilla.
Hoiva- ja hoitotyön kuormittavat olosuhteet näkyvät sairauspoissaolojen suurena määränä koko alalla.
- Tiedämme, että ulkomailla syntyneet hoiva- ja hoitotyöntekijät työskentelevät keskimääräistä useammin tehtävissä, jotka ovat jopa hoiva- ja hoitotyön mittapuulla poikkeuksellisen kuormittavia. Tämän olettaisi kasvattavan sairauspoissaolojen riskiä ja määrää, yliopistonlehtori Antero Olakivi Helsingin yliopistosta sanoo.
Ulkomailta muuttaneet terveempiä kuin Suomessa syntyneet
Yllättäville tuloksille löytyy ymmärrettäviä selityksiä.
- Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että koko väestön tasolla Suomeen muuttaneet työntekijät ovat keskimäärin Suomessa syntyneitä terveempiä. Todennäköisesti sama pätee hoiva- ja hoitotyöntekijöihin, pohtii Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvonen.
Professorin mukaan on myös mahdollista, että terveysongelmista kärsivät Suomeen muuttaneet työntekijät jäävät muita helpommin kokonaan vaille työtä, eikä heille tule tällöin myöskään sairauspoissaoloja työstä.
Lisäksi on todennäköistä, että ulkomailla syntyneet hoiva- ja hoitotyöntekijät alikäyttävät oikeuttaan sairauspoissaoloihin. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään myös, että esimerkiksi epävarmat työsuhteet ja työskentely kuormittavissa olosuhteissa, joihin on vaikea löytää sijaisia, lisäävät hoiva- ja hoitotyöntekijöiden riskiä sinnitellä työssään sairaana.
- Edellä mainitut riskit voivat korostua ulkomailla syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden tilanteissa. Heissä on myös työntekijöitä, joiden oleskelulupa riippuu työssäoloehdon täyttymisestä. Tämä lisää huolta työsuhteen jatkosta ja riippuvuutta työnantajasta, mikä puolestaan lisää sairaana työskentelyn riskiä, selittää ilmiötä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen.
Tutkijat kehottavat työnantajia ja esihenkilöitä hoiva- ja hoitotyössä varmistamaan, että ulkomailla syntyneet työntekijät paitsi tietävät oikeuksistaan myös käyttävät niitä.
Tarkastelussa yli 78 000 työntekijää
Hoiva- ja hoitotyöntekijän sairauspoissaoloja tutkittiin kolmen vuoden aikajaksolla Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietojen avulla. Seuranta-aineistossa oli yhteensä 78 476 hoiva- ja hoitotyöntekijää, joista viisi prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Tarkasteluun kuului muun muassa vanhusten kotihoidossa ja ympärivuorikautisessa hoidossa sekä terveydenhuollossa työskenteleviä lähi- ja perushoitajia sekä henkilökohtaisia avustajia. Sairaanhoitajat eivät kuuluneet tarkasteluun eivätkä työntekijät, joilla oli kaksi tai useampia työttömyyskuukausia yhdenkin seurantavuoden aikana.
Ulkomailla syntyneet hoiva- ja hoitotyöntekijät olivat keskimääräistä pienituloisempia sekä hieman keskimääräistä useammin nuoria ja miehiä. Nämä erot huomioitiin tilastollisissa analyyseissa, eivätkä ne selittäneet sairauspoissaoloissa havaittuja eroja.
Vertaisarvioitu tutkimus julkaistaan Scandinavian Journal of Public Health -tiedelehdessä. Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian rahoittaman Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset -tutkimushankkeen yhteistyönä.
Olakivi, Antero, Kouvonen, Anne, Koskinen, Aki, Kemppainen, Laura, Kokkinen, Lauri & Väänänen, Ari: Sickness absence among migrant and non-migrant care workers in Finland: a register-based follow-up study. Scandinavian Journal of Public Health. Hyväksytty julkaistavaksi.
Lisätietoja
Yliopistonlehtori Antero Olakivi, antero.olakivi@helsinki.fi, 050-4484267
Professori Anne Kouvonen, anne.kouvonen@helsinki.fi, 050-4487113
Tutkimusprofessori Ari Väänänen, ari.vaananen@ttl.fi, 0304742435
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme