Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee vuonna 2022: korottajien määrä 2000-luvun matalin

Jaa

Vuonna 2022 kunnallisvero nousee 16 kunnassa eli 116 000 kuntalaisella ja laskee 12 kunnassa eli 140 000 kuntalaisella. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 281 kunnassa. On poikkeuksellista, että useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee. Laskijoista suurimmat kunnat ovat Rauma ja Savonlinna. Korottajien määrä on 2000-luvun matalin, 23 kuntaa vähemmän kuin vuosi sitten. Suurimmat kunnat, jotka nostavat veroprosenttiaan, ovat Kotka ja Nurmes.

 Vaikka monissa kunnissa taloustilanne on vaikea, veronkorotuksia ja niiden tuomaa epävarmuutta on pitkälti pyritty välttämään. Kunnat eivät ole ennakoineet sote-muutoksen rahoitusleikkauksia vuonna 2023 nostamalla veroprosenttiaan varmuuden vuoksi. Veroprosentti koetaan monissa kunnissa jo nykytasolla korkeaksi, eikä korotuksella haluta leikata alueen kulutusta ja elinvoimaa, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo.

Talouskasvu ja koronatuet ehkäisevät veronkorotuksia

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 20,01 %. Käytännössä luku ei muutu viime vuodesta lainkaan.

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Halsualla (23,50 %) ja matalin Kauniaisissa (17 %). Alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 6,5 prosenttiyksikköä. Koko maassa tyypillisin korotus, 0,5 prosenttiyksikkö, tehdään 11 kunnassa. Suurin korotus, 1 prosenttiyksikkö, tehdään 4 kunnassa. Suurin lasku on Taivassalon 1 prosenttiyksikkö.

 Talouskasvu on elpynyt koronapandemiaan liittyneen pudotuksen jälkeen ja vahvistanut kunnan verotulokertymiä. Valtion kunnille 2020–2021 myöntämät koronatuet ovat vakauttaneet kuntien taloutta ja ennaltaehkäisseet uusia sopeutuspaineita. Niissä kunnissa, joissa veroa korotetaan, taustalla on muun muassa kuntien tehtävien ripeää laajentamista, väestön ikääntymistä ja heikosti kehittyviä verotuloja, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.

Kiinteistöveroprosentin korotuksia ennätysvähän

Kiinteistövero nousee yhteensä 14 kunnassa, ja korotukset ovat hyvin pieniä. Nostajia on alle puolet viime vuoden määrästä, ja laskijoita on epätavallisen monta. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 11 ja laskee 5 kuntaa. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 9 kunnassa ja laskee 6 kunnassa. Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 9 kunnassa ja laskee 1 kunnassa.

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 2 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 prosenttia. Veromuutokset eivät muuta kuntien kiinteistöverokertymää juuri lainkaan.

Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2022

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Varatoimitusjohtaja Timo Reina, 040 555 8458

Pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175

Erityisasiantuntija Pekka Montell, 044 085 1738

Asiantuntija Benjamin Strandberg, 050 594 0603

Sähköposti etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuodelta 2020 — yksi asukas maksoi kunnalle keskimäärin 3 632 euroa26.11.2021 13:44:53 EET | Tiedote

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset kustannukset olivat 3 632 euroa vuonna 2020. Tästä erikoissairaanhoidon osuus oli reilun kolmanneksen (37 prosenttia) eli 1 334 euroa per asukas. Perusterveydenhuollon osuus oli puolestaan hieman alle viidennes (18 prosenttia) eli 672 euroa per asukas. Ikääntyneiden palveluiden (pois lukien kotihoito) osuus oli 13 prosenttia eli 483 euroa per asukas.

Fler skattesänkningar än höjningar för invånarna: antalet kommuner som höjer skattesatsen lägst under hela 2000-talet18.11.2021 13:13:33 EET | Tiedote

År 2022 höjs kommunalskatten i 16 kommuner och sänks i 12. Höjningarna gäller 116 000 kommuninvånare, medan 140 000 invånare får lägre kommunalskatt. I 281 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad. Det är exceptionellt att de invånare som får sänkt skatt är fler än de vars kommunalskatt höjs. Av de kommuner som sänker skatten är Raumo och Nyslott störst. Antalet kommuner som höjer skattesatsen är nu lägst under hela 2000-talet, 23 färre än i fjol. De största kommunerna som höjer skattesatsen är Kotka och Nurmes.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta ei tule viedä eteenpäin esitetyltä pohjalta28.10.2021 14:36:43 EEST | Tiedote

Kuntaliitto päätti 28.10.2021 lausunnostaan ympäristöministeriön lakiluonnoksesta uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Kuntaliitto katsoo lausunnossaan, että lakiluonnosta ei tule viedä eteenpäin nykymuodossaan. Lakiluonnos kaipaa merkittäviä muutoksia ja selvennyksiä, mutta näyttää siltä, että tarvittavien muutosten tekeminen ja niiden vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista suunnitellussa aikataulussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme