Useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee vuonna 2022: korottajien määrä 2000-luvun matalin
18.11.2021 13:00:24 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

– Vaikka monissa kunnissa taloustilanne on vaikea, veronkorotuksia ja niiden tuomaa epävarmuutta on pitkälti pyritty välttämään. Kunnat eivät ole ennakoineet sote-muutoksen rahoitusleikkauksia vuonna 2023 nostamalla veroprosenttiaan varmuuden vuoksi. Veroprosentti koetaan monissa kunnissa jo nykytasolla korkeaksi, eikä korotuksella haluta leikata alueen kulutusta ja elinvoimaa, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo.
Talouskasvu ja koronatuet ehkäisevät veronkorotuksia
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 20,01 %. Käytännössä luku ei muutu viime vuodesta lainkaan.
Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Halsualla (23,50 %) ja matalin Kauniaisissa (17 %). Alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 6,5 prosenttiyksikköä. Koko maassa tyypillisin korotus, 0,5 prosenttiyksikkö, tehdään 11 kunnassa. Suurin korotus, 1 prosenttiyksikkö, tehdään 4 kunnassa. Suurin lasku on Taivassalon 1 prosenttiyksikkö.
– Talouskasvu on elpynyt koronapandemiaan liittyneen pudotuksen jälkeen ja vahvistanut kunnan verotulokertymiä. Valtion kunnille 2020–2021 myöntämät koronatuet ovat vakauttaneet kuntien taloutta ja ennaltaehkäisseet uusia sopeutuspaineita. Niissä kunnissa, joissa veroa korotetaan, taustalla on muun muassa kuntien tehtävien ripeää laajentamista, väestön ikääntymistä ja heikosti kehittyviä verotuloja, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
Kiinteistöveroprosentin korotuksia ennätysvähän
Kiinteistövero nousee yhteensä 14 kunnassa, ja korotukset ovat hyvin pieniä. Nostajia on alle puolet viime vuoden määrästä, ja laskijoita on epätavallisen monta. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 11 ja laskee 5 kuntaa. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 9 kunnassa ja laskee 6 kunnassa. Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 9 kunnassa ja laskee 1 kunnassa.
Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 2 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 prosenttia. Veromuutokset eivät muuta kuntien kiinteistöverokertymää juuri lainkaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, 040 555 8458
Pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175
Erityisasiantuntija Pekka Montell, 044 085 1738
Asiantuntija Benjamin Strandberg, 050 594 0603
Sähköposti etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Kuvat
Liitteet
- Tiivistelmä kuntien veroprosenttipäätöksistä 2022.pdf
- Liite 1 Kuntien veroprosentit 2022.xlsx
- Liite 2 Veroprosentit maakunnittain ja kuntakoon mukaan.xlsx
- Liite 3 Kuntakohtaiset prosentit.xlsx
- Liite 4 Korkeimmat ja matalimmat veroprosentit 2022.xlsx
- Liite 5 Kuntien veroprosentit ja efektiiviset veroasteet.xls
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Efterlyses: Finlands aktivaste kommun – nu söker vi kreativa lösningar för motion i vardagen17.8.2026 13:27:07 EEST | Pressmeddelande
Hur kan vi göra det till en naturlig del av vardagen att röra på sig? I tävlingen Finlands aktivaste kommun 2026 söker vi i år kreativa lösningar för motion i vardagen: nya verksamhetsmodeller, samarbete och även små insikter som har gjort att kommunerna lyckats öka vardagsmotionen.
Suomen liikkuvinta kuntaa etsitään – nyt haussa ovat rohkeat arjen liikuntainnovaatiot17.8.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Miten liikkumisesta tehdään luonteva osa arkea? Suomen liikkuvin kunta 2026-kilpailussa etsitään tänä vuonna rohkeita arjen liikuntainnovaatioita: uusia toimintatapoja, yhteistyötä ja pieniäkin oivalluksia, joilla kunnat ovat onnistuneet lisäämään liikkumista.
Kysely: Kuntajohtajien työtyytyväisyys ennätyskorkealla, mutta päätöksentekoilmapiiri huolestuttaa13.8.2026 09:35:53 EEST | Tiedote
Kuntajohtajien työtyytyväisyys on noussut ennätyksellisen korkealle tasolle. Samalla aiempaa suurempi osuus kuntajohtajista arvioi kuntansa päätöksentekoilmapiirin heikentyneen kuluvan valtuustokauden aikana. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton ja Kuntajohtajat ry:n toteuttamasta Kuntajohtajien työ 2026-kyselytutkimuksesta.
Så har den finländska grundskolan förändrats på tio år – enhetsskolorna blir fler och skolorna större13.8.2026 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
I år börjar cirka 49 000 barn i första klass i grundskolor av olika storlek och på olika avstånd. Enligt en översikt som Kommunförbundet sammanställt utifrån Statistikcentralens skolstatistik har antalet kommunala grundskolor minskat med 471 under åren 2015-2025, men trots många förändringar har kommunerna fortfarande ett omfattande nätverk av närskolor. Samtidigt har det blivit vanligare med enhetsskolor, och skolornas genomsnittliga storlek har ökat. Varje kommun på fastlandet har fortfarande minst en grundskola. ”Många skolbänkar har blivit tomma på kort tid, då årskullen har krympt till mindre än 50 000 elever”, konstaterar Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet
Näin suomalainen peruskoulu on muuttunut kymmenessä vuodessa – yhtenäiskoulut yleistyvät ja koulujen koko kasvaa13.8.2026 01:00:00 EEST | Tiedote
Noin 49 000 lasta aloittaa tänä vuonna koulutiensä hyvin erilaisissa peruskouluissa. Suomessa on 268 alle 50 oppilaan koulua ja 20 yli tuhannen oppilaan koulua. Kuntaliiton katsauksen mukaan kunnallisten peruskoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 470 koululla, samalla kun yhtenäiskoulut ovat yleistyneet ja koulujen keskikoko on kasvanut. ”Moni pulpetti on tyhjentynyt lyhyessä ajassa, kun ikäluokka on tippunut alle 50000 oppilaaseen. Kunnat ovat uudistaneet kouluverkkoaan niin, että laadukas lähikoulu voidaan turvata myös pieneneville ikäluokille”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
