Useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee vuonna 2022: korottajien määrä 2000-luvun matalin

18.11.2021 13:00:24 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Vuonna 2022 kunnallisvero nousee 16 kunnassa eli 116 000 kuntalaisella ja laskee 12 kunnassa eli 140 000 kuntalaisella. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 281 kunnassa. On poikkeuksellista, että useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee. Laskijoista suurimmat kunnat ovat Rauma ja Savonlinna. Korottajien määrä on 2000-luvun matalin, 23 kuntaa vähemmän kuin vuosi sitten. Suurimmat kunnat, jotka nostavat veroprosenttiaan, ovat Kotka ja Nurmes.

– Vaikka monissa kunnissa taloustilanne on vaikea, veronkorotuksia ja niiden tuomaa epävarmuutta on pitkälti pyritty välttämään. Kunnat eivät ole ennakoineet sote-muutoksen rahoitusleikkauksia vuonna 2023 nostamalla veroprosenttiaan varmuuden vuoksi. Veroprosentti koetaan monissa kunnissa jo nykytasolla korkeaksi, eikä korotuksella haluta leikata alueen kulutusta ja elinvoimaa, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo.

Talouskasvu ja koronatuet ehkäisevät veronkorotuksia

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 20,01 %. Käytännössä luku ei muutu viime vuodesta lainkaan.

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Halsualla (23,50 %) ja matalin Kauniaisissa (17 %). Alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 6,5 prosenttiyksikköä. Koko maassa tyypillisin korotus, 0,5 prosenttiyksikkö, tehdään 11 kunnassa. Suurin korotus, 1 prosenttiyksikkö, tehdään 4 kunnassa. Suurin lasku on Taivassalon 1 prosenttiyksikkö.

– Talouskasvu on elpynyt koronapandemiaan liittyneen pudotuksen jälkeen ja vahvistanut kunnan verotulokertymiä. Valtion kunnille 2020–2021 myöntämät koronatuet ovat vakauttaneet kuntien taloutta ja ennaltaehkäisseet uusia sopeutuspaineita. Niissä kunnissa, joissa veroa korotetaan, taustalla on muun muassa kuntien tehtävien ripeää laajentamista, väestön ikääntymistä ja heikosti kehittyviä verotuloja, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.

Kiinteistöveroprosentin korotuksia ennätysvähän

Kiinteistövero nousee yhteensä 14 kunnassa, ja korotukset ovat hyvin pieniä. Nostajia on alle puolet viime vuoden määrästä, ja laskijoita on epätavallisen monta. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 11 ja laskee 5 kuntaa. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 9 kunnassa ja laskee 6 kunnassa. Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 9 kunnassa ja laskee 1 kunnassa.

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 2 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 prosenttia. Veromuutokset eivät muuta kuntien kiinteistöverokertymää juuri lainkaan.

Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2022

Avainsanat

kiinteistöverotus kunnallisvero kunnat kuntatalous talous vero

Yhteyshenkilöt

Varatoimitusjohtaja Timo Reina, 040 555 8458

Pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175

Erityisasiantuntija Pekka Montell, 044 085 1738

Asiantuntija Benjamin Strandberg, 050 594 0603

Sähköposti etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711 http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Finlands bostadspolitik behöver ses över i sin helhet – Kommunförbundets bostadspolitiska vision publicerad16.4.2026 14:01:35 EEST | Pressmeddelande

I Kommunförbundets vision Med sikte på en ny bostadspolitik som publiceras idag, presenterar förbundet en ny, egen modell för den framtida bostadspolitiken. Den finländska bostadspolitiken genomgår en stor omställning: den nuvarande regeringen har genomfört omfattande förändringar i bostadspolitiken, kommunernas verksamhetsmiljöer och bostadsmarknader har utvecklats i olika riktning, bostadsproduktionen är i en konjunktursvacka och bostadslösheten har ökat kraftigt. Kreditflödet för finansiering har skärpts avsevärt till följd av en stigande räntenivå och ändringar i den finansiella regleringen.

Suomen asuntopolitiikka vaatii kokonaisvaltaista uudistamista – Kuntaliiton asuntopoliittinen visio julki16.4.2026 14:01:15 EEST | Tiedote

Kuntaliitto esittää uuden, oman mallinsa asuntopolitiikan suuntaviivoiksi tänään julkaistussa visiossa Kohti uutta asuntopolitiikkaa. Suomalainen asuntopolitiikka on suuressa murroksessa: nykyhallitus on tehnyt mittavia uudistuksia asuntopolitiikkaan, kuntien toimintaympäristöt ja asuntomarkkinat ovat eriytyneet, asuntotuotanto on lamassa ja asunnottomuus on kääntynyt jyrkkään nousuun. Rahoituksessa luotonsaanti on kiristynyt merkittävästi korkotason noustua ja finanssisääntelyn muututtua.

Kommunförbundet och OAJ: Kommunerna i trångmål när arbetslöshetssituationen fortgår – lösningen står att finna i kompetens16.4.2026 10:47:33 EEST | Pressmeddelande

Den växande långtidsarbetslösheten belastar kommunerna på ett aldrig tidigare skådat sätt och försämrar arbetsmarknadens funktionsförmåga. Kommunförbundet och OAJ föreslår snabba och tidsbegränsade åtgärder som möjliggör både kompetenshöjning och verktyg för att främja sysselsättningen samt förebygger en orimlig ökning av förmånsutgifterna för kommunerna.

Kuntaliitto ja OAJ: Kunnat ahtaalla työttömyystilanteen jatkuessa – ratkaisu löytyy osaamisesta16.4.2026 10:39:15 EEST | Tiedote

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kuormittaa kuntia ennennäkemättömällä tavalla ja heikentää työmarkkinoiden toimivuutta. Kuntaliitto ja OAJ esittävät kiireellisiä ja määräaikaisia toimia, joilla sekä mahdollistetaan osaamisen vahvistaminen sekä työkalut työllisyyden hoitoon ja ehkäistään etuuskulujen kohtuuton kasvu kunnille.

Alltmer olika förutsättningar att ordna gymnasieutbildning – utmaningarna måste tas på allvar14.4.2026 06:05:00 EEST | Pressmeddelande

En ny utvärdering av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) visar att förutsättningarna för att ordna gymnasieutbildning blir allt mer olika och att denna utveckling går snabbt. Minskande årskullar och mindre finansiering är en utmaning för kommunerna när utbildningens kvalitet och tillgången till utbildning ska säkerställas i olika delar av landet. Enligt Kommunförbundet kräver situationen bland annat ett tätare samarbete mellan utbildningsanordnarna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme