Uudenmaan korkeakoulupaikat eivät riitä
26.11.2020 08:30:37 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Korkeakoulujen vetovoima on kasvanut koko ajan Uudellamaalla viime vuosina. Vetovoiman kasvu ei kuitenkaan näy korkeakoulujen aloituspaikkojen jakaumassa – Helsingin seudun korkeakoulujen hakijamäärät ovat kasvaneet jatkuvasti, mutta aloituspaikkoja ei ole lisätty samassa suhteessa. Vuosien 2018–2020 aikana ensisijaisesti Uudenmaan korkeakoulujen hakeneiden määrä on noussut 34 prosentista 44 prosenttiin. Vuosina 2017–2019 yli 30 prosenttia maan ylioppilaista valmistui Uudeltamaalta, mutta seuraavan syksyn yhteishaussa maakuntaan kohdistui vain noin 26 prosenttia aloituspaikoista.
- Uudenmaan taloudellinen painoarvo ja sen väestökehitys eivät näy alueen korkeakoulujen aloituspaikoissa. Vaje pelkästään edellisen vuoden ylioppilaiden lukumäärän ja aloituspaikkojen suhteessa on merkittävä ja lisäksi on huomioitava, että korkeakoulutuksen on vastattava myös työikäisen väestön koulutustarpeeseen, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Riikka Vataja.
Korkeakoulutuksen volyymi laahaa perässä myös kansainvälisesti tarkasteltaessa. Vuonna 2019 Uudellamaalla 25–34-vuotiaista 42,1 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon. OECD-maiden vastaava keskiarvo on 45 prosenttia. Yritysten huoli osaajien saatavuudesta myös tulevaisuudessa on aiheellinen.
- Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on liian pieni Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn ja riittävän osaamisen tason varmistamisen kannalta. Myös työikäisen väestön tarve jatkuvaan oppimiseen kasvaa koko ajan, sillä Uudenmaan työpaikkarakenne muuttuu ja jatkossa entistä useammassa tehtävässä vaaditaan korkeakoulututkintoa, Vataja jatkaa.
Vaikka prosentit saattavat tuntua pieniltä, ongelma on rakenteellinen ja vaikuttaa negatiivisesti metropolialueen kilpailukykyyn. Uudenmaan työvoimatarpeeseen vastaaminen vaatii jatkossa paitsi alueen työllisyysasteen myös työntekijöiden osaamistason nostoa. Tulevaisuuden työmarkkinat tarvitsevat nykyistä korkeammin koulutettua ja uusilla taidoilla varustettua työvoimaa, kun työvoiman osaamisvaatimukset tulevat kasvamaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Vataja, Helsingin seudun kauppakamari, osaaminen ja kasvupalvelut asiantuntija, p. 040 536 0954, riikka.vataja@chamber.fi
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, p. 046 878 7540, tiina.tikander@chamber.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamarin 56 ratkaisuehdotusta Uudenmaan talouden edistämiseksi10.6.2026 13:31:14 EEST | Tiedote
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta – kun Helsingin seutu kasvaa, kasvavat koko Suomen verotulot, työpaikat ja hyvinvointi. Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2027–2031 kattavat osaavan työvoiman, kaavoituksen ja liikenteen, yritysten uudistumisen sekä EU-politiikan. Osaajat ovat kasvun edellytys: opiskelupaikkoja tulee kohdentaa Uudellemaalle sen osuuden mukaisesti, saatavuusharkintamalli on uudistettava. Valtion on hoidettava osuutensa Uudenmaan liikenneinvestoinneista. Kasvua yrityksille Viron veromallista ja Kanadan teknologian siirtokeskusmallista oppien. Suomen on osattava käyttää EU-rahoitusta ja kohdistettava sitä voimakkaammin Uudenmaan alueelle.
Asiakaskokemusasiantuntija opettaa: Näin pyydät asiakkailtasi oikein palautetta29.4.2026 13:18:17 EEST | Tiedote
”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten31.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppaka
Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja24.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Kutsu medialle: Voiko Kanadan teknologiansiirtomalli vauhdittaa pk-yritysten kasvua Suomessa?19.3.2026 12:39:33 EET | Kutsu
Mitä opittavaa Kanadan menestyksekkäässä teknologiansiirtokeskusmallissa on Suomelle? Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median kuulemaan From Skills to Applied Research Ecosystems -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus tarkastelee Kanadan menestyksekästä teknologiansiirtokeskusmallia ja sen soveltamista Suomeen. EU-komissio on pyytänyt tutkimuksen käyttöönsä osana ammatillisen koulutuksen strategian uudistamista Euroopassa. Malliin pohjautuvia keskuksia on jo käynnistetty Suomessa. Teknologiansiirtokeskukset toimivat pk-yritysten TKI-kumppaneina, tarjoten nopean väylän uusien teknologioiden testaukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme