Uudenmaan korkeakoulupaikat eivät riitä
26.11.2020 08:30:37 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Korkeakoulujen vetovoima on kasvanut koko ajan Uudellamaalla viime vuosina. Vetovoiman kasvu ei kuitenkaan näy korkeakoulujen aloituspaikkojen jakaumassa – Helsingin seudun korkeakoulujen hakijamäärät ovat kasvaneet jatkuvasti, mutta aloituspaikkoja ei ole lisätty samassa suhteessa. Vuosien 2018–2020 aikana ensisijaisesti Uudenmaan korkeakoulujen hakeneiden määrä on noussut 34 prosentista 44 prosenttiin. Vuosina 2017–2019 yli 30 prosenttia maan ylioppilaista valmistui Uudeltamaalta, mutta seuraavan syksyn yhteishaussa maakuntaan kohdistui vain noin 26 prosenttia aloituspaikoista.
- Uudenmaan taloudellinen painoarvo ja sen väestökehitys eivät näy alueen korkeakoulujen aloituspaikoissa. Vaje pelkästään edellisen vuoden ylioppilaiden lukumäärän ja aloituspaikkojen suhteessa on merkittävä ja lisäksi on huomioitava, että korkeakoulutuksen on vastattava myös työikäisen väestön koulutustarpeeseen, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Riikka Vataja.
Korkeakoulutuksen volyymi laahaa perässä myös kansainvälisesti tarkasteltaessa. Vuonna 2019 Uudellamaalla 25–34-vuotiaista 42,1 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon. OECD-maiden vastaava keskiarvo on 45 prosenttia. Yritysten huoli osaajien saatavuudesta myös tulevaisuudessa on aiheellinen.
- Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on liian pieni Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn ja riittävän osaamisen tason varmistamisen kannalta. Myös työikäisen väestön tarve jatkuvaan oppimiseen kasvaa koko ajan, sillä Uudenmaan työpaikkarakenne muuttuu ja jatkossa entistä useammassa tehtävässä vaaditaan korkeakoulututkintoa, Vataja jatkaa.
Vaikka prosentit saattavat tuntua pieniltä, ongelma on rakenteellinen ja vaikuttaa negatiivisesti metropolialueen kilpailukykyyn. Uudenmaan työvoimatarpeeseen vastaaminen vaatii jatkossa paitsi alueen työllisyysasteen myös työntekijöiden osaamistason nostoa. Tulevaisuuden työmarkkinat tarvitsevat nykyistä korkeammin koulutettua ja uusilla taidoilla varustettua työvoimaa, kun työvoiman osaamisvaatimukset tulevat kasvamaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Vataja, Helsingin seudun kauppakamari, osaaminen ja kasvupalvelut asiantuntija, p. 040 536 0954, riikka.vataja@chamber.fi
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, p. 046 878 7540, tiina.tikander@chamber.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Kutsu medialle: Voiko Kanadan teknologiansiirtomalli vauhdittaa pk-yritysten kasvua Suomessa?19.3.2026 12:39:33 EET | Kutsu
Mitä opittavaa Kanadan menestyksekkäässä teknologiansiirtokeskusmallissa on Suomelle? Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median kuulemaan From Skills to Applied Research Ecosystems -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus tarkastelee Kanadan menestyksekästä teknologiansiirtokeskusmallia ja sen soveltamista Suomeen. EU-komissio on pyytänyt tutkimuksen käyttöönsä osana ammatillisen koulutuksen strategian uudistamista Euroopassa. Malliin pohjautuvia keskuksia on jo käynnistetty Suomessa. Teknologiansiirtokeskukset toimivat pk-yritysten TKI-kumppaneina, tarjoten nopean väylän uusien teknologioiden testaukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon.
Elinkeinoelämävetoinen yhdistys elävöittämään Helsingin keskustaa11.3.2026 10:25:26 EET | Tiedote
Helsingin ydinkeskustan ankkuriyritykset ovat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa käynnistäneet yhdistyksen, jonka tehtävä on parantaa Helsingin ydinkeskustan vetovoimaa. Mallia on haettu Tukholman City i Samverkan -toiminnasta. ”Suomen pääkaupungissa tulee olla elävä ja vetovoimainen keskusta. Helsingin keskustassa on jo nyt sykettä ja vilskettä, mutta olemme sitoutuneet kehittämään keskustasta vielä entistä vetävämmän. Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyötä vahvistava yhdistys on tärkeä askel tässä työssä”, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.
Helsingin seudun kauppakamari arvioi: Ennätysmäärä yrityksiä lopetti viime vuonna – ”Yritysten perustaminen keskittyy yhä voimakkaammin Uudellemaalle”17.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Uudellamaalla lopetti toimintansa yli 21 100 yritystä vuonna 2025, arvioi Helsingin seudun kauppakamari Tilastokeskuksen alkuvuoden lukuihin perustuen. Lopettaneita yrityksiä on arvion mukaan lähes viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvuissa ei ole huomioitu alkutuotantoa. Uudellamaalla aloittaa myös paljon yrityksiä. Arviolta yli 21 650 viime vuonna, noin neljännes enemmän kuin 2024. Arvion mukaan lähes puolet uusista yrityksistä Suomessa näyttää perustettavan Uudellamaalla. ”Uudellamaalla yrityksiä perustetaan enemmän kuin muualla maassa. Koko Suomessa aloitettiin arvion mukaan vähemmän yrityksiä kuin lopetettiin. Hyvin poikkeuksellinen tilanne, joka kielii rakennemuutoksesta ja yrittämisen siirtymisestä uusien sukupolvien myötä yhä voimakkaammin Uudellemaalle”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin yritysneuvonnan johtaja Marko Silen.
Vuoden 2026 Johtaja on Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme29.1.2026 14:45:00 EET | Tiedote
Vuoden johtaja on Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme. Valinnan teki Helsingin seudun kauppakamari.
Joka viides Helsingin seudun yritys hyötyy jo paljon tekoälyn käytöstä23.1.2026 07:12:00 EET | Tiedote
22 prosenttia Helsingin seudun yrityksistä kertoo hyötyvänsä tekoälystä paljon tai erittäin paljon. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin kyselystä jäsenyritysten toimitusjohtajille. 63 prosenttia vastaajista katsoo, että tekoälystä on jonkin verran hyötyä, 12 prosenttia, että tekoälystä ei ole lainkaan hyötyä. ”Tekoäly selvästi kaventaa yritysten resurssieroja. Kyselyn edistyneimmät toimialat tekoälyn hyödyntämisessä ovat informaatio- ja viestintäala, liike-elämän palvelut sekä teollisuus, joissa tekoäly on asiantuntijatyön arkea. Ratkaisevaa ei ole toimiala, vaan työn tietointensiivisyys ja henkilöstön kyky hyödyntää tekoälyä”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vielä kaksi vuotta sitten vain kahdeksan prosenttia alueen yrityksistä arvioi hyötyvänsä tekoälystä paljon tai erittäin paljon. Tuolloin jopa 30 prosenttia yrityksistä oli sitä mieltä, että tekoälystä ei ole lainkaan hyötyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme