Uudenmaan teollisuusyritykset tuottavat eniten
16.9.2021 08:52:52 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Uudellamaalla toimivien teollisuusyritysten arvonlisäys oli 19 miljardia euroa vuonna 2019. Teollisuus tuottaa Uudellamaalla enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Ero perustuu osittain toimialarakenteeseen: Uudellamaalla painottuvat korkean tuottavuuden toimialat. Elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus on Helsingin seudun merkittävin erikoistumisala.
”Uudenmaan yritysten investoinneista yli puolet kohdistuu muuhun kuin kiinteään pääomaan, esimerkiksi tietojärjestelmiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Osuus on huomattavasti suurempi kuin koko maan vastaavilla yrityksillä”, sanoo johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Suomen tavoite nostaa talouden TKI-menot neljään prosenttiin vuoteen 2030 vaatii nopeita toimia. Ala-Pietilän raportin (TEM 2021:12) mukaan tämä edellyttää julkisen sektorin TKI-rahoituksen 5,3 prosentin reaalista kasvua ja investointien vaikuttavaa kohdentamista.
”Uudellamaalla sijaitseville teollisuusyrityksille tulee luoda kannustimia investoida vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Vastuullisuus ja tuottavuuden parantaminen muodostavat kestävää kilpailuetua, ja synnyttävät näin TKI-rahoitukselle vaikuttavuutta ja uusia vientimahdollisuuksia. Nyt on tärkeää, että alueelle syntyy vahva ekosysteemi, jossa luodaan yksityisen ja julkisen yhteistyöllä alusta kehittää ja testata - ja sitten viedä täällä yhdessä rakennettuja innovaatioita maailmalle”, painottaa Helsingin kauppakamarin teollisuusvaliokunnan jäsen, toimitusjohtaja Lassi Kurkijärvi Proof Advisory Oy:sta.
Rakennusala kirittää teollisuuden työpaikkojen kasvua
Teollisuusalojen työllisyys on kääntynyt nousuun viime vuosikymmenen puolivälissä pitkän laskun jälkeen.
”Teollisuuden työpaikkamäärä väheni vuosikausia Helsingin seudulla ja koko Uudellamaalla, toisin kuin muiden toimialojen työpaikat. 2010-luvun puolivälissä suunta kääntyi myös teollisuusyrityksissä nousuun. Helsingin seudulla teollisuuden työpaikkoja on tullut lisää nopeammin kuin koko maassa”, arvioi Lahtinen.
Lahtisen mukaan rakennusala on johtanut jalostusalojen työpaikkojen kasvua. ”Koronaepidemia on vaikuttanut suhteessa vähän teollisuussalojen työpaikkoihin vuonna 2020”, hän jatkaa.
Pohjoismaisessa vertailussa teollisuuden kasvu jää heikoksi
Helsingin seudun kauppakamari ja Kaupunkitutkimus TA vertasivat ennen kesää Pohjois-Euroopan suurkaupunkiseutujen teollisuutta. Tarkastelussa oli mukana seitsemän pohjoismaista kaupunkiseutua.
”Helsingin seutu kuuluu Pohjois-Euroopan teollisuusvaltaisimpiin. Göteborg pitää kärkipaikkaa suuren auto- ja koneteollisuuskeskittymän vuoksi. Nopeinta teollisuuden kasvu on ollut Kööpenhaminan seudulla vahvan lääketeollisuuden vuoksi. Helsinki on pudonnut kasvuvertailussa elektroniikkateollisuuden ja finanssikriisin jälkeisen taantuman vaikutuksesta. Seutu on päässyt takaisin kasvu-uralle vasta vuoden 2013 jälkeen”, Lahtinen kertoo.
Helsingin seudun kauppakamari tekee jäsenyritystensä kanssa teollisuusyritysten yhteiskunnallista merkitystä näkyväksi. Uudenmaan teollisuusyritykset menestyksen moottorina -kampanja muistuttaa teollisuuden merkityksestä ja mittakaavasta. Kampanjaan ja materiaaleihin voi tutustua osoitteessa https://kauppakamarilehti.fi/teollisuus-menestyksen-moottorina/.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari, johtaja, p. 050 571 3564, markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, p. 046 878 7540, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme