Uudet professorit esittäytyvät perinteisillä juhlaluennoilla Agorassa

Juhlaluentonsa pitävät fysiikan professori Anu Kankainen, ohjauksen tutkimuksen professori Jaana Kettunen, oppimisen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin professori Minna Torppa, soveltavan kielitieteen professori Sigurd D'hondt sekä laskentatoimen professori Antti Rautiainen.

Anu Kankainen: Missä kultaa tehdään? Ydinastrofysiikan tutkimuksella tietoa alkuaineiden synnystä

Ydinastrofysiikka pyrkii vastaamaan kysymyksiin, missä ja miten alkuaineet ovat syntyneet maailmankaikkeudessa. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on ydinfysiikan rooli tähtien elinkaaressa sekä siihen liittyvissä tapahtumissa, kuten supernovaräjähdyksissä.

Anu Kankainen esittelee luennossaan tutkimustaan ja alan kiinnostavia kysymyksiä liittyen erityisesti raskaiden alkuaineiden syntyyn. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyillä mittauksilla saadaan perustietoa eksoottisten ydinten ominaisuuksista, joita tarvitaan tähdissä tapahtuvan alkuainesynteesin mallintamiseen. Samalla tutkimus tuottaa tietoa ydinten rakenteesta ja niiden lähettämästä säteilystä. Alkuainesynteesin mallinnus tarjoaa hyvän vertailupohjan siihen liittyvien avaruuden ilmiöiden havaintojen tulkitsemiseen.

-          Ydinastrofysiikka onkin monipuolinen ala, jonka kehitystä kiihdyttävät niin ydinfysiikan huippututkimus kuin uudet havainnot avaruudesta, Kankainen kertoo.

Jaana Kettunen: Ohjaus on jatkuvan oppimisen sydän

Tänä päivänä ihmiset pohtivat työhön, opintoihin, uraan ja osaamisen liittyviä kysymyksiä lähes päivittäin. Monikanaisten ohjauspalvelujen kysyntä ja tarve on suurempi kuin koskaan aiemmin.

Uuden teknologian ja sosiaalisen median käytön yleistymisen myötä on tunnistettu tarve modernisoida ja parantaa ohjauspalveluja ja niiden saatavuutta. Teknologian käyttö ei poista ohjaajien tarvetta, mutta haastaa perinteisiä ohjauksen valta- ja vuorovaikutussuhteita ja edellyttää uutta osaamista niin käyttäjiltä kuin palvelujen tarjoajilta. Ohjaajien tulee pohtia tietoista verkkoläsnäoloa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria ympäristössä, jossa ohjauksen kysymykset ovat läsnä.

-          Tarvitaan vahvempaa sitoutumista teknologian ohjauskäytön systemaattiseen ja kestävään kehitykseen elinikäisessä ohjauksessa sekä jatkuvassa oppimisessa, Jaana Kettunen korostaa.

Minna Torppa: Oppimisen ja hyvinvoinnin pitkittäistutkimuksesta

Lasten ja nuorten oppiminen ja hyvinvointi ovat yhteiskunnan keskeisiä tavoitteita. Oppiminen ja hyvinvointi ovat laajoja ja monitahoisia ajassa muuttuvia ja kehittyviä ilmiöitä. Niiden tutkimuksessa pitkittäistutkimus, siis samojen ihmisten kehityksen seuraaminen usean ajankohdan yli, on keskeinen tutkimusmenetelmä.

- Pitkittäistutkimuksen avulla voimme esimerkiksi tunnistaa erilaisia oppimisen ja hyvinvoinnin yksilöllisiä kehityspolkuja ja ennustaa kehitystä aiempien tietojen avulla, mikä on tärkeää esimerkiksi varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseksi. Myös erilaisten kehityksen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen lasten ja nuorten kasvuympäristössä mahdollistuu pitkittäistutkimuksen avulla.

Tutkimusalueen tärkeinä tulevaisuudensuuntina Torppa nostaa esiin kriittisen lukutaidon tutkimuksen, matemaattisten taitojen varhaiskehityksen tutkimuksen, sekä oppimisvaikeuksien ja hyvinvoinnin yhteyden tutkimuksen.

Sigurd D'hondt: The lawyer and the linguist: contrasting perspectives on the international criminal court

In his lecture, Professor Sigurd D'hondt will explain how linguistic anthropology and interaction analysis can shed new light on the process of criminal adjudication, with a special focus on the International Criminal Court (ICC) and the way it administers justice for international crimes like mass atrocities or genocide. The ICC faces a series of specific challenges, one of which we shall be looking at in more detail: how do judges pass judgment on facts that were committed in a context with which they have little cultural affinity?

Antti Rautiainen: Tärkeintä ei ole voitto vaan reilu voitto

Tilinpäätöksestä löytyvä tilikauden voitto ei kerro kaikkea yrityksen menestyksestä, koska yritystoimintaan liittyy monia tarkastelujaksoja ja näkökulmia, esimerkiksi kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyen. Oikean ja relevantin tiedon löytäminen informaatiotulvasta tai nykypäivän vaihtoehtoisen informaation joukosta kuuluu laskenta-ammattilaisten hyvään ammatilliseen osaamiseen. Esimerkiksi tilintarkastajat osaltaan katsovat, että tilinpäätösraporteissa annettu informaatio on oikeaa ja riittävää eri sidosryhmien päätöksentekotarpeita ajatellen.

- Yritystoiminnan jatkuvuus, menestys ja vastuullisuus sekä yritysinformaation oikea raportointi ovat avainasemassa myös yhteiskunnan elinvoimaisuuden kannalta. Sopivat kannusteet ja rajoitteet ajavat toimintaa oikeaan, tehokkaaseen ja samalla reiluun ja vastuulliseen suuntaan yrityksissä ja koko yhteiskunnassa: tärkeintä ei ole voitto vaan reilu voitto, laskentatoimen professori Antti Rautiainen summaa.

Uusien professoreiden esittelyt: https://www.jyu.fi/fi/akateemiset-tapahtumat/uusien-professoreiden-juhlaluennot