– Ihmiset ovat ärsyyntyneitä, kun heidän havaintonsa eivät ole kelvanneet näytöksi vesien pilaantumisesta. Viranomaisten torjuvien asenteiden taustalla oli usko veden laadun koostumuksen mittauksiin, vaikka ne eivät tunnista humuksen vaikutuksia. Ihmisten vastarinta kasvoi laajaksi protestiliikkeeksi, dosentti Sakari Möttönen toteaa.

Jyväskylän Keljonlahdelle 2010 valmistunut voimala lisäsi polttoturpeen kysyntää. Ympäristölupien saamista pyrittiin helpottamaan Keski-Suomen liiton laatimalla 3. vaihemaakuntakaavalla, jota alettiin kutsua turvekaavaksi. Runsaiden turvealueiden merkitseminen kaavaan kohtasi vastalauseryöpyn. Protestiliike kasvatti omaa voimaansa perustamalla vuonna 2012 Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen (PRV).

PRV:n mielestä maakunnallinen lupa- ja valvontakoneisto on tukenut turveyrityksiä nostamalla elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa julkisuuteen tietoa siitä, että suot ovat taloudellisesti arvokasta raaka-ainetta energian tuotannolle. Valtion keskushallinnon tiukassa ohjauksessa maakunnallisilla viranomaisilla ei ole ollut liikkumatilaa eikä halua lisätä kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa omaa lähiympäristöä pilaavan turvetuotannon säätelyyn.  

Keuruun voitosta valtakunnalliseen vaikuttamiseen

Kamppailussaan puhtaiden vesien puolesta PRV-yhdistys on saanut vain osavoittoja, joista merkittävin on päätös lopettaa turpeennosto Keuruun Kalmunevalta, koska oikeus totesi sieltä tulleiden päästöjen pilanneen Martinjärven vettä.

– Koska maakunnallisessa vaikuttamisessa yhdistys ei saanut käännettä aikaan, se suuntasi katseensa valtakunnalliseen päätöksentekoon. Todistelu turpeen nostoalueiden vesistöjä pilaavista vaikutuksista ei saanut vähäistäkään vastakaikua. Maaseudun ihmisille koituvat haitat eivät puhutelleet virkakoneistoa eikä poliittisia päättäjiä, dosentti Esa Konttinen painottaa.

Valtakunnallisessa vaikuttamisessa PRV:n johdolle tuli vastaan turveyhtiöiden tehokas lobbaustoiminta ja turvetuotannon korporatiivinen hallintamalli. Tutkijatkin hämmästyivät, miten tiiviisti tuottajat ja niiden tukijärjestöt ovat olleet valmistelemassa viranhaltijoiden kanssa turvetuotannon ohjeistusta.

– Esimerkiksi kansallisen koordinoinnin yhteistyöryhmässä turvetuottajien edustavat ovat olleet keskeisessä osassa mukana valmistelemassa ympäristönsuojelun ja tarkkailun käytäntöjä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Ryhmässä on ollut valvonnasta vastaavista maakunnallisista ELY-keskuksista viranhaltijoita, mutta ei puhtaiden vesien puolesta toimivien kansalaisjärjestöjen edustajaa ja ympäristöjärjestökin vasta varsin myöhäisessä vaiheessa, tutkijatohtori Miikka Salo kertoo.

Yhteistyötä Keski-Suomen liiton kanssa

Toisin kuin suhteissa valtion aluehallintoon PRV on päässyt hedelmälliseen yhteistyöhön Keski-Suomen liiton kanssa. Liitto on arvostanut yhdistystä ja antanut sille vastuuta maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelman toteutuksessa. Yhdistys on järjestänyt Järvipäivät 2019 -tapahtuman ja uutena hankkeena käynnistänyt ”Taimen takaisin Saarijärven reitille” -projektin, jonka tavoitteena on saada vesistö niin puhtaaksi, että reitti palaisi suosituksi vapaa-ajan kalastuksen ja matkailun kohteeksi.

Möttönen, Konttinen ja Salo kertovat protestiliikkeen synnystä ja toiminnasta kirjassaan ”Keskisuomalainen turveprotesti. Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen tarina”. Tutkimus kuuluu CORE-hankkeeseen ”Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa”, joka on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston ”Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus” -tutkimusohjelmaa.

Kirja on ilmestynyt Jyväskylän yliopiston sarjassa YFI julkaisuja.
Se on luettavissa täällä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8311-6

Lisätietoja:

Sakari Möttönen, puh. 050 60967 sp. sakari.mottonen@elisanet.fi

Esa Konttinen, puh. 050 5356022 sp. esa.j.konttinen@gmail.com

Miikka Salo. puh. 040 8055160 sp. miikka.salo@jyu.fi