Uusi kirja osoittaa: Haitankärsijöiden ääni ei kuulu turvetuotannon kiistoissa
– Ihmiset ovat ärsyyntyneitä, kun heidän havaintonsa eivät ole kelvanneet näytöksi vesien pilaantumisesta. Viranomaisten torjuvien asenteiden taustalla oli usko veden laadun koostumuksen mittauksiin, vaikka ne eivät tunnista humuksen vaikutuksia. Ihmisten vastarinta kasvoi laajaksi protestiliikkeeksi, dosentti Sakari Möttönen toteaa.
Jyväskylän Keljonlahdelle 2010 valmistunut voimala lisäsi polttoturpeen kysyntää. Ympäristölupien saamista pyrittiin helpottamaan Keski-Suomen liiton laatimalla 3. vaihemaakuntakaavalla, jota alettiin kutsua turvekaavaksi. Runsaiden turvealueiden merkitseminen kaavaan kohtasi vastalauseryöpyn. Protestiliike kasvatti omaa voimaansa perustamalla vuonna 2012 Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen (PRV).
PRV:n mielestä maakunnallinen lupa- ja valvontakoneisto on tukenut turveyrityksiä nostamalla elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa julkisuuteen tietoa siitä, että suot ovat taloudellisesti arvokasta raaka-ainetta energian tuotannolle. Valtion keskushallinnon tiukassa ohjauksessa maakunnallisilla viranomaisilla ei ole ollut liikkumatilaa eikä halua lisätä kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa omaa lähiympäristöä pilaavan turvetuotannon säätelyyn.
Keuruun voitosta valtakunnalliseen vaikuttamiseen
Kamppailussaan puhtaiden vesien puolesta PRV-yhdistys on saanut vain osavoittoja, joista merkittävin on päätös lopettaa turpeennosto Keuruun Kalmunevalta, koska oikeus totesi sieltä tulleiden päästöjen pilanneen Martinjärven vettä.
– Koska maakunnallisessa vaikuttamisessa yhdistys ei saanut käännettä aikaan, se suuntasi katseensa valtakunnalliseen päätöksentekoon. Todistelu turpeen nostoalueiden vesistöjä pilaavista vaikutuksista ei saanut vähäistäkään vastakaikua. Maaseudun ihmisille koituvat haitat eivät puhutelleet virkakoneistoa eikä poliittisia päättäjiä, dosentti Esa Konttinen painottaa.
Valtakunnallisessa vaikuttamisessa PRV:n johdolle tuli vastaan turveyhtiöiden tehokas lobbaustoiminta ja turvetuotannon korporatiivinen hallintamalli. Tutkijatkin hämmästyivät, miten tiiviisti tuottajat ja niiden tukijärjestöt ovat olleet valmistelemassa viranhaltijoiden kanssa turvetuotannon ohjeistusta.
– Esimerkiksi kansallisen koordinoinnin yhteistyöryhmässä turvetuottajien edustavat ovat olleet keskeisessä osassa mukana valmistelemassa ympäristönsuojelun ja tarkkailun käytäntöjä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Ryhmässä on ollut valvonnasta vastaavista maakunnallisista ELY-keskuksista viranhaltijoita, mutta ei puhtaiden vesien puolesta toimivien kansalaisjärjestöjen edustajaa ja ympäristöjärjestökin vasta varsin myöhäisessä vaiheessa, tutkijatohtori Miikka Salo kertoo.
Yhteistyötä Keski-Suomen liiton kanssa
Toisin kuin suhteissa valtion aluehallintoon PRV on päässyt hedelmälliseen yhteistyöhön Keski-Suomen liiton kanssa. Liitto on arvostanut yhdistystä ja antanut sille vastuuta maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelman toteutuksessa. Yhdistys on järjestänyt Järvipäivät 2019 -tapahtuman ja uutena hankkeena käynnistänyt ”Taimen takaisin Saarijärven reitille” -projektin, jonka tavoitteena on saada vesistö niin puhtaaksi, että reitti palaisi suosituksi vapaa-ajan kalastuksen ja matkailun kohteeksi.
Möttönen, Konttinen ja Salo kertovat protestiliikkeen synnystä ja toiminnasta kirjassaan ”Keskisuomalainen turveprotesti. Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen tarina”. Tutkimus kuuluu CORE-hankkeeseen ”Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa”, joka on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston ”Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus” -tutkimusohjelmaa.
Kirja on ilmestynyt Jyväskylän yliopiston sarjassa YFI julkaisuja.
Se on luettavissa täällä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8311-6
Lisätietoja:
Sakari Möttönen, puh. 050 60967 sp. sakari.mottonen@elisanet.fi
Esa Konttinen, puh. 050 5356022 sp. esa.j.konttinen@gmail.com
Miikka Salo. puh. 040 8055160 sp. miikka.salo@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Tutkijoiden yössä pääset ihmettelemään maailmankaikkeuden aikajanaa ja kokemaan tieteen yhteisöllisyyden – Tutkijoiden yön 26.9.2025 ohjelmaa tänä vuonna neljällä paikkakunnalla!17.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö on vuosittain järjestettävä tiedetapahtuma, jossa tutkijat ympäri Eurooppaa avaavat ovensa kaikenikäisille tiedonjanoisille. Tänä vuonna tutkijat avaavat ovensa laboratorioiden uumeniin Jyväskylän, Oulun ja Helsingin yliopistoissa sekä Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa perjantaina 29.5.2025.
Tutkimus haastaa vanhenemisen stereotypiat – aktiivinen ikääntyminen on yksilöllistä ja merkityksellistä16.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ikääntyvä väestö on yksi aikamme keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Keskustelu vanhenemisesta on kuitenkin usein yksipuolista ja negatiivisesti sävyttynyttä. Uusin tutkimus tarjoaa toisenlaisen näkökulman: vanheneminen ei ole enää entisensä, ja käsityksiämme on syytä päivittää. Rantanen peräänkuuluttaa myös tutkimuksen uudistamista. Hän on julkaissut uuden kirjan, joka käsittelee aktiivisen ikääntymisen ja osallisuuden tutkimusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme