Uusi kirja osoittaa: Haitankärsijöiden ääni ei kuulu turvetuotannon kiistoissa
– Ihmiset ovat ärsyyntyneitä, kun heidän havaintonsa eivät ole kelvanneet näytöksi vesien pilaantumisesta. Viranomaisten torjuvien asenteiden taustalla oli usko veden laadun koostumuksen mittauksiin, vaikka ne eivät tunnista humuksen vaikutuksia. Ihmisten vastarinta kasvoi laajaksi protestiliikkeeksi, dosentti Sakari Möttönen toteaa.
Jyväskylän Keljonlahdelle 2010 valmistunut voimala lisäsi polttoturpeen kysyntää. Ympäristölupien saamista pyrittiin helpottamaan Keski-Suomen liiton laatimalla 3. vaihemaakuntakaavalla, jota alettiin kutsua turvekaavaksi. Runsaiden turvealueiden merkitseminen kaavaan kohtasi vastalauseryöpyn. Protestiliike kasvatti omaa voimaansa perustamalla vuonna 2012 Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen (PRV).
PRV:n mielestä maakunnallinen lupa- ja valvontakoneisto on tukenut turveyrityksiä nostamalla elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa julkisuuteen tietoa siitä, että suot ovat taloudellisesti arvokasta raaka-ainetta energian tuotannolle. Valtion keskushallinnon tiukassa ohjauksessa maakunnallisilla viranomaisilla ei ole ollut liikkumatilaa eikä halua lisätä kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa omaa lähiympäristöä pilaavan turvetuotannon säätelyyn.
Keuruun voitosta valtakunnalliseen vaikuttamiseen
Kamppailussaan puhtaiden vesien puolesta PRV-yhdistys on saanut vain osavoittoja, joista merkittävin on päätös lopettaa turpeennosto Keuruun Kalmunevalta, koska oikeus totesi sieltä tulleiden päästöjen pilanneen Martinjärven vettä.
– Koska maakunnallisessa vaikuttamisessa yhdistys ei saanut käännettä aikaan, se suuntasi katseensa valtakunnalliseen päätöksentekoon. Todistelu turpeen nostoalueiden vesistöjä pilaavista vaikutuksista ei saanut vähäistäkään vastakaikua. Maaseudun ihmisille koituvat haitat eivät puhutelleet virkakoneistoa eikä poliittisia päättäjiä, dosentti Esa Konttinen painottaa.
Valtakunnallisessa vaikuttamisessa PRV:n johdolle tuli vastaan turveyhtiöiden tehokas lobbaustoiminta ja turvetuotannon korporatiivinen hallintamalli. Tutkijatkin hämmästyivät, miten tiiviisti tuottajat ja niiden tukijärjestöt ovat olleet valmistelemassa viranhaltijoiden kanssa turvetuotannon ohjeistusta.
– Esimerkiksi kansallisen koordinoinnin yhteistyöryhmässä turvetuottajien edustavat ovat olleet keskeisessä osassa mukana valmistelemassa ympäristönsuojelun ja tarkkailun käytäntöjä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Ryhmässä on ollut valvonnasta vastaavista maakunnallisista ELY-keskuksista viranhaltijoita, mutta ei puhtaiden vesien puolesta toimivien kansalaisjärjestöjen edustajaa ja ympäristöjärjestökin vasta varsin myöhäisessä vaiheessa, tutkijatohtori Miikka Salo kertoo.
Yhteistyötä Keski-Suomen liiton kanssa
Toisin kuin suhteissa valtion aluehallintoon PRV on päässyt hedelmälliseen yhteistyöhön Keski-Suomen liiton kanssa. Liitto on arvostanut yhdistystä ja antanut sille vastuuta maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelman toteutuksessa. Yhdistys on järjestänyt Järvipäivät 2019 -tapahtuman ja uutena hankkeena käynnistänyt ”Taimen takaisin Saarijärven reitille” -projektin, jonka tavoitteena on saada vesistö niin puhtaaksi, että reitti palaisi suosituksi vapaa-ajan kalastuksen ja matkailun kohteeksi.
Möttönen, Konttinen ja Salo kertovat protestiliikkeen synnystä ja toiminnasta kirjassaan ”Keskisuomalainen turveprotesti. Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen tarina”. Tutkimus kuuluu CORE-hankkeeseen ”Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa”, joka on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston ”Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus” -tutkimusohjelmaa.
Kirja on ilmestynyt Jyväskylän yliopiston sarjassa YFI julkaisuja.
Se on luettavissa täällä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8311-6
Lisätietoja:
Sakari Möttönen, puh. 050 60967 sp. sakari.mottonen@elisanet.fi
Esa Konttinen, puh. 050 5356022 sp. esa.j.konttinen@gmail.com
Miikka Salo. puh. 040 8055160 sp. miikka.salo@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ionien kierrätys avaa tien raskaimpien alkuaineiden tutkimukseen27.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) ISOLDE-laitoksen tutkijat ovat kehittäneet sähköstaattisen loukun ja lasereiden yhdistelmään perustuvan mittausmenetelmän, mikä voi auttaa selvittämään harvinaisimpien ja vähiten tunnettujen alkuaineiden kemiallisia ominaisuuksia. Myös Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen tutkija Mikael Reponen on ollut mukana laitteiston valmistelussa.
Arto Hautala on Jyväskylän yliopiston uusi ja Suomen ainoa fysioterapian professori27.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Arto Hautala aloitti 1.11.2025 fysioterapian ja kuntoutuksen professorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Professuuri on tällä hetkellä alan ainoa Suomessa.Julkaistu 26.11.2025
Kiertotalous varmistaa kriittisten metallien saatavuuden – Tutkijoiden video kertoo, kuinka jätteestä syntyy seuraavan sukupolven materiaaleja26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja kriittisten metallien saatavuuden turvaamiseen. Uudella videolla Jyväskylän ja Turun yliopiston asiantuntijat kertovat, miten teollisuuden jäte- ja sivuvirroista voidaan kierrättää arvokkaita metalleja hyödyntämällä innovatiivista 3D-filtteriteknologiaa sekä yhdisteitä, joita käytetään talteenotossa ja uusien materiaalien valmistuksessa.
Väitös: Yhteisöohjautuvuus mahdollistaa tiimin joustavan toiminnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Keronen)26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Yhteisöohjautuvuudella voidaan tukea työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia sekä organisaation tavoitteita kestävällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteisöllisiä työn tekemisen tapoja. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa avataan, miten yhteisöohjautuvuus rakentuu työntekijöiden välillä ja miten yhteisöohjautuvuutta tuetaan työssä tapahtuvissa oppimistilanteissa lähijohtamisen keinoin.
Kirjoitan, koska haluan! -kirjoituskilpailun voittajat on julkaistu25.11.2025 18:00:00 EET | Tiedote
Kirjoitan, koska haluan! -kirjoituskilpailu on päättynyt, ja voittajat on julkistettu Jyväskylän kirjamessuilla. Määräaikaan mennessä saimme aivan loistavia nuorten kirjoituksia sekä 13–16-vuotiaiden että 17–20-vuotiaiden sarjaan. Tavoitteena oli saada mielenkiintoisia kirjoitelmia teemalla “tarinoita nuorilta nuorille” ja siinä onnistuimme kirjoituskilpailun myötä mainiosti. VoiceBooks -kustantamo on tehnyt voittajateoksista äänikirjat ja ne ovat kuunneltavissa LoadMyBook-äänikirjasovelluksen kautta Jyväskylän yliopiston hallinnoimassa Peda.net-ympäristössä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme