Uusi selvitys: Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii tuntuvasti lisää puhdasta sähköä, pääosa tarpeesta halvinta kattaa tuulivoimalla
28.9.2021 02:00:00 EEST | Sitra | Tiedote
Suomi tavoittelee pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja pian sen jälkeen hiilinegatiivisuutta. Sitran tiistaina 28.9. julkaisema laaja selvitys Enabling cost-efficient electrification in Finland arvioi, että Suomen on mahdollista saavuttaa ilmastotavoitteet vaaditussa aikataulussa.
Käytännössä tämä edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista päästötöntä sähköä hyödyntäen teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä.
”Selvityksen mukaan muutos voidaan toteuttaa näköpiirissä olevalla teknologialla, ilman ylioptimistisia oletuksia energiatehokkuuden parantumisesta ja ilman, että puun ja muun biomassan käyttö nousee pysyvästi”, sanoo mallinnustyötä vetänyt projektipäällikkö Gerald Aue Compass Lexecon -konsulttiyrityksestä.
Kaikkea ei voida korvata sähköllä. Esimerkiksi kemianteollisuudessa voidaan kuitenkin käyttää fossiilisten raaka-aineiden sijaan puhtaasti tuotettua vetyä tai kestävää biomassaa.
Selvityksen toteutti kansainvälinen työryhmä, johon kuului mallintajia ja konsultteja Compass Lexecon- ja Enerdata-konsulttiyrityksistä sekä tutkijoita Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta. Selvitys pohjautuu energiajärjestelmän ja sähkömarkkinan mallinnukseen sekä laajan asiantuntijajoukon haastatteluihin ja työpajoihin.
Uutta sähköntuotantoa tarvitaan paljon
Selvitys arvioi, että Suomen talouden laaja sähköistäminen nostaisi sähkön tarvetta nykyisestä yli viidenneksen vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen vuotuinen sähkönkulutus tuplaantuisi nykytasoltaan lähes 170 terawattituntiin (TWh).
Jotta kulutuksen kasvuun voitaisiin vastata, Suomen sähköntuotantokapasiteetin tulisi yli kolminkertaistua nykyisestä noin 20 gigawatista yli 70 gigawattiin 2050 mennessä.
Mallinnetuissa skenaarioissa valtaosa uudesta tuotannosta olisi maatuulivoimaa, jolla on halvempi tuottaa sähköä kuin muilla päästöttömillä tuotantomuodoilla, kuten ydinvoimalla ja merituulivoimalla.
Maatuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousisi peräti yli 70 prosenttiin 2050 mennessä, kun vuonna 2020 osuus oli noin kymmenen prosenttia. Esimerkiksi Tanskassa tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on jo nyt yli puolet.
Päästöttömyys edellyttää isoja investointeja
Selvitys painottaa, että sään mukaan vaihteleva tuulivoimatuotanto tarvitsee tuekseen kulutusjoustoa, energiavarastoja, muuta joustavaa sähköntuotantoa sekä hyvät siirtoyhteydet Suomen sisällä ja myös naapurimaihin.
Tämä edellyttäisi tulevina vuosikymmeninä järeät investoinnit sähkön tuotantoon ja varastointiin, tuntuvia lisäpanostuksia Suomen sähköjärjestelmän selkärankana toimivaan kantaverkkoon sekä maan rajat ylittäviin siirtoyhteyksiin. Kuluttajia lähempänä oleviin sähkön jakeluverkkoihin ei tarvittaisi merkittäviä lisäpanostuksia olemassa olevien suunnitelmien päälle.
Selvityksessä tarkasteltiin myös, miten laajamittainen vedyn käyttö vaikuttaisi Suomen energiajärjestelmään. Mallinnusten mukaan runsas vedyn hyödyntäminen vähentäisi biomassan ja akkujen tarvetta, mutta samalla sähkönkulutus lisääntyisi entisestään, 20 TWh:lla 2050 mennessä.
Toisaalta jos maatuulivoimaa ei olisi tarpeeksi saatavilla, tarvittaisiin lisää ydinvoimaa, akkuja sekä tuontisähköä. Jos puolestaan sähkön kulutuksen joustavuutta ei saataisi täysimittaisesti käyttöön, tarvittaisiin vastapainoksi enemmän sähkövarastoja sekä sähköntuotantoa kattamaan varastointihäviöitä. Nämä tarkastelut johtivat kustannusten ja tarvittavien investointien kasvuun.
Päättäjiltä tarvitaan selvä näkymä tulevaan
Selvitys on ajankohtainen, sillä hallitus päivittää parhaillaan Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa. Keskeistä on varmistaa, että isojen investointien edessä olevalla teollisuudella on vakaa toimintaympäristö, riittävät kannustimet prosessien sähköistämiseen ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen sekä tukea uusien ratkaisujen kehittämiseen sekä kokeilemiseen.
Selvityksen mukaan Suomi tarvitsee myös tuntuvia panostuksia vetyteollisuuteen. Suomessa olisi luotava selvä kuva siitä, miten puhtaan vedyn vaatima siirtoinfrastruktuuri toteutetaan. Lisäksi tarvitaan kannustava verokohtelu ja sääntely puhtaasti tuotetulle vedylle ja sen johdannaisille.
”Jotta energiajärjestelmän sähköistäminen onnistuu, puitteet on pantava kuntoon. Nyt tarvitaan päättäjiltä selvä näkymä tulevaan”, painottaa Sitran projektijohtaja Janne Peljo.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan raportin tuloksista verkkotilaisuuteen tiistaina 28.9. klo 13.30–15.00. Ilmoittautuminen on auki tilaisuuden alkuun saakka Sitran verkkosivuilla.
Yhteystiedot:
Janne Peljo, projektijohtaja, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra
puh. +358 (294) 618 251, janne.peljo@sitra.fi
Antti Koistinen, viestinnän asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra
puh. +358 (294) 618 384, antti.koistinen@sitra.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Finländarna förväntar sig transparens, europeiska lösningar och mänsklig kontroll när artificiell intelligens ska användas i offentliga tjänster5.3.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Finländarna har en praktisk inställning till användningen av artificiell intelligens i offentliga tjänster, enligt en medborgardiskussion på webben med 6 500 deltagare som anordnades av framtidshuset Sitra och teknologiföretaget Reaktor. Med diskussionen som grund har Sitra och Reaktor skapat ett regelverk som kan användas för att styra språkmodeller i till exempel digitala offentliga tjänster. Ett liknande regelverk har aldrig tidigare skapats någonstans i världen.
Suomalaiset odottavat tekoälyn käytöltä julkisissa palveluissa läpinäkyvyyttä, eurooppalaisuutta ja hallinnan säilymistä ihmisillä5.3.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat käytännönläheisesti tekoälyn käyttöön julkisissa palveluissa, kertoo tulevaisuustalo Sitran ja teknologiayhtiö Reaktorin järjestämä verkkokeskustelu, johon osallistui lähes 6500 suomalaista. Keskustelun pohjalta on laadittu ensimmäistä kertaa maailmassa kansalaiskeskusteluun pohjautuva säännöstö, jota voidaan käyttää kielimallien ohjaamiseen esimerkiksi julkisissa digitaalisissa palveluissa.
Finns expect the use of AI in public services to be transparent, European, and to allow humans to retain control5.3.2026 01:00:00 EET | Press release
According to an online public discussion organised by Future Fund Sitra and technology company Reaktor, in which nearly 6,500 Finns participated, Finns are pragmatic about the use of artificial intelligence in public services. For the first time in the world, a rulebook based on public discussion has been drawn up to guide language models in public digital services, among other applications.
Förslag: Splittrad hälsodata och kompetens bör samlas – ny nationell modell skulle göra Finland till en föregångare inom AI10.2.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Artificiell intelligens förändrar snabbt hälso- och sjukvården, men för att dra nytta av fördelarna krävs förnyelse i Finland. En utredning som Sitra gjort i samarbete med social- och hälsovårdsministeriet och aktörer inom hälsovårdssektorn föreslår att ett nationellt hälsodataområde inrättas. Det skulle samla splittrade datalager och kompetens till en helhet, som skulle möjliggöra mer individuell vård, hjälpa till att dämpa social- och hälsovårdskostnaderna och påskynda tillväxten inom forskning och företag i hälsovårdssektorn.
Ehdotus: Hajanainen terveysdata ja alan osaaminen koottava yhteen – uusi kansallinen malli nostaisi Suomen tekoälyn kärkimaaksi10.2.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Tekoäly muuttaa nopeasti terveydenhuoltoa, mutta hyötyjen saaminen edellyttää Suomelta uudistumista. Sitran, sosiaali- ja terveysministeriön sekä terveysalan toimijoiden yhteistyössä laatima selvitys ehdottaa ratkaisuksi kansallisen terveystietoalueen perustamista. Se kokoaisi hajanaiset tietovarannot ja osaamisen yhdeksi kokonaisuudeksi, mikä mahdollistaisi nykyistä yksilöllisemmän hoidon, auttaisi hillitsemään sote-kustannuksia ja vauhdittaisi terveysalan tutkimuksen sekä yritysten kasvua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme