Uusi tehokas lääkehoito lasten T-soluleukemiaan

Löytö perustuu tamperelaisen tutkimusryhmän aikaisempaan havaintoon, jossa dasatinibi-lääke tehosi noin kolmasosaan testatuista potilasnäytteistä.
Leukemian hoidossa yhden lääkkeen teho menetetään yleensä nopeasti ja niinpä uudessa tutkimuksessa etsittiin lääkeyhdistelmiä, joilla saataisiin dasatinibin kanssa synergistinen eli tehostettu yhteisvaikutus. Tällaiseksi osoittautui rinnakkaista viestinsiirtoketjua estävä temsirolimuusi-lääke. Lääkeet yhdistämällä saatiin seeprakalan ja hiiren tautimalleissa hävitettyä leukemiasolut selvästi tehokkaammin kuin yhtä lääkettä käytettäessä.
— Tutkimuksen aikana kehitettiin ja optimoitiin uusi testausmenetelmä leukemianäytteiden lääkevasteiden nopeaan arviointiin. Tässä seulonnassa löydettiin T-ALL:iin toimiva lääkeyhdistelmä, joka varmistettiin solumalleissa, potilasnäytteissä ja hiireen siirrostetuissa leukemioissa, sanoo tutkimuksen päätekijänä toiminut FT Saara Laukkanen.
— Tämä on ollut pitkä, neljän-viiden vuoden mittainen projekti, jonka lopputuloksena ymmärrämme myös solutasolla lääkkeiden toimintamekanismin, jatkaa Laukkanen.
Laukkanen oli projektin aikana puolen vuoden ajan vierailevana tutkijana Bostonissa Massachusettsin sairaalan patologian yksikössä professori David Langenaun tutkimusryhmässä, jonka kanssa projekti toteutettiin. Tutkimuksen toisena avaintekijänä toimi FT Alexandra Veloso, joka työskenteli samassa laboratoriossa.
— Tässä on tarjolla lupaava uusi hoitovaihtoehto T-soluleukemiaan. Seuraava askel on viedä havainto käytäntöön uusiutunutta tautia sairastaville potilaille varhaisvaiheen lääketutkimusten kautta, toteaa tutkimuksen toinen vetäjä, osastonylilääkäri, dosentti Olli Lohi Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) Syöpäkeskuksesta.
— Uusien täsmähoitojen kehitys on hidasta ja edellyttää yksityiskohtaista tietoa tautia aiheuttavista ja ylläpitävistä molekyylitason mekanismeista. Tässä tutkimuksessa meillä on koko paketti kasassa tautimekanismista eläinmalleihin saakka, iloitsee Lohi.
Tutkimus on julkaistu alan arvostetuimmassa lehdessä, Blood-tiedelehdessä (lehden vaikuttavuuskerroin eli impact factor on 23.6). Tampereen yliopiston ja Harvardin Kantasoluinstituutin lisäksi tutkimuksessa oli mukana tutkijoita myös Pohjois Carolinan, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoista.
Laukkanen S*, Veloso A*, Yan C, Oksa L, Alpert EJ, Do D, Hyvärinen N, McCarthy K, Adhikari A, Yang Q, Iyer S, Garcia SP, Pello A, Ruokoranta T, Moisio S, Adhikari S, Yoder YA, Gallagher K, Whelton L, Allen JR, Jin AH, Loontiens S, Heinäniemi M, Kelliher M, Heckman CA, Lohi O*, Langenau DM*. Combination therapies to target LCK tyrosine kinase and mTOR signaling in T-cell Acute Lymphoblastic Leukemia. Blood, painossa. *jaettu tekijyys
https://doi.org/10.1182/blood.2021015106
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara Laukkanen, Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, saara.laukkanen@tuni.fi
Olli Lohi, Tays, Lastenklinikka ja Syöpäkeskus sekä Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, olli.lohi@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme