Uusi tehokas lääkehoito lasten T-soluleukemiaan

Löytö perustuu tamperelaisen tutkimusryhmän aikaisempaan havaintoon, jossa dasatinibi-lääke tehosi noin kolmasosaan testatuista potilasnäytteistä.
Leukemian hoidossa yhden lääkkeen teho menetetään yleensä nopeasti ja niinpä uudessa tutkimuksessa etsittiin lääkeyhdistelmiä, joilla saataisiin dasatinibin kanssa synergistinen eli tehostettu yhteisvaikutus. Tällaiseksi osoittautui rinnakkaista viestinsiirtoketjua estävä temsirolimuusi-lääke. Lääkeet yhdistämällä saatiin seeprakalan ja hiiren tautimalleissa hävitettyä leukemiasolut selvästi tehokkaammin kuin yhtä lääkettä käytettäessä.
— Tutkimuksen aikana kehitettiin ja optimoitiin uusi testausmenetelmä leukemianäytteiden lääkevasteiden nopeaan arviointiin. Tässä seulonnassa löydettiin T-ALL:iin toimiva lääkeyhdistelmä, joka varmistettiin solumalleissa, potilasnäytteissä ja hiireen siirrostetuissa leukemioissa, sanoo tutkimuksen päätekijänä toiminut FT Saara Laukkanen.
— Tämä on ollut pitkä, neljän-viiden vuoden mittainen projekti, jonka lopputuloksena ymmärrämme myös solutasolla lääkkeiden toimintamekanismin, jatkaa Laukkanen.
Laukkanen oli projektin aikana puolen vuoden ajan vierailevana tutkijana Bostonissa Massachusettsin sairaalan patologian yksikössä professori David Langenaun tutkimusryhmässä, jonka kanssa projekti toteutettiin. Tutkimuksen toisena avaintekijänä toimi FT Alexandra Veloso, joka työskenteli samassa laboratoriossa.
— Tässä on tarjolla lupaava uusi hoitovaihtoehto T-soluleukemiaan. Seuraava askel on viedä havainto käytäntöön uusiutunutta tautia sairastaville potilaille varhaisvaiheen lääketutkimusten kautta, toteaa tutkimuksen toinen vetäjä, osastonylilääkäri, dosentti Olli Lohi Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) Syöpäkeskuksesta.
— Uusien täsmähoitojen kehitys on hidasta ja edellyttää yksityiskohtaista tietoa tautia aiheuttavista ja ylläpitävistä molekyylitason mekanismeista. Tässä tutkimuksessa meillä on koko paketti kasassa tautimekanismista eläinmalleihin saakka, iloitsee Lohi.
Tutkimus on julkaistu alan arvostetuimmassa lehdessä, Blood-tiedelehdessä (lehden vaikuttavuuskerroin eli impact factor on 23.6). Tampereen yliopiston ja Harvardin Kantasoluinstituutin lisäksi tutkimuksessa oli mukana tutkijoita myös Pohjois Carolinan, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoista.
Laukkanen S*, Veloso A*, Yan C, Oksa L, Alpert EJ, Do D, Hyvärinen N, McCarthy K, Adhikari A, Yang Q, Iyer S, Garcia SP, Pello A, Ruokoranta T, Moisio S, Adhikari S, Yoder YA, Gallagher K, Whelton L, Allen JR, Jin AH, Loontiens S, Heinäniemi M, Kelliher M, Heckman CA, Lohi O*, Langenau DM*. Combination therapies to target LCK tyrosine kinase and mTOR signaling in T-cell Acute Lymphoblastic Leukemia. Blood, painossa. *jaettu tekijyys
https://doi.org/10.1182/blood.2021015106
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara Laukkanen, Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, saara.laukkanen@tuni.fi
Olli Lohi, Tays, Lastenklinikka ja Syöpäkeskus sekä Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, olli.lohi@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme