Uusi toimintamalli auttaa metsäsektorin tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittymistä kuluttajamarkkinoille

Metsäsektori on kyennyt kehittämään monia uusia biopohjaisia ja kestäviä tuotteita pääsääntöisesti yritysasiakasmarkkinoille. Vallalla olevat toiminta- ja innovaatiomallit ovat metsäsektorilla olleet resurssi- ja teknologialähtöisiä.

– Metsäsektori on perinteisesti mielletty resurssi-intensiiviseksi alaksi suurine investointeineen, jossa palvelukeskeinen logiikka ja kokeilukulttuuri tulisivat kalliiksi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, jos tarkastellaan metsäsektorin laajempaa liiketoimintaekosysteemiä ja tänä päivänä erityisesti kuluttajarajapintaa. Kuluttajarajapinnassa useiden uusien teknologioiden, materiaalien ja digitaalisten palveluiden nopeat kokeilut ja palvelumuotoilu ovat mahdollisia myös hintansa puolesta, kertoo Holopainen.

Holopainen nostaa väitöksessään esiin kolme kuluttajalähtöistä käytännön esimerkkiä:

• metsäalan virtuaalitodellisuuspalvelut teollisuudelle, metsänomistajille ja luontomatkailuun
• mobiili alkutuottajien markkinapaikkasovellus
• puukomposiitin 3D-printtauksen tuotteistaminen.

Nämä edellä mainitut projektit ovat saaneet alkunsa Holopaisen väitöskirjassa esiteltävästä ”Kuluttajalähtöisestä liiketoimintaekosysteemi tutkimus- ja kehitysmallista” (väitöskirjan sivulla 46, kuva 6). Malli on kehitetty uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden synnyttämiseksi ja kehittämiseksi metsäsektorille.

– Koska viimeaikainen metsäsektorin innovaatiotoiminta on ollut teknologialähtöistä, tämä tutkimus- ja kehitysmalli keskittyy kuluttajalähtöiseen tuote-, palvelu- ja liiketoimintamallikehitykseen ja näin pyrkii vastaamaan vallitseviin kuluttajatrendeihin ja käyttäjäkokemuksiin, kertoo Holopainen.

Holopainen esittää mallissaan yleisimmät kuluttajatrendit, arvot sekä kuluttajien käsitykset metsäsektoria kohtaan.

– Metsäsektorille kehitettävät tuotteet ja palvelut eivät voi olennaisesti poiketa vallalla olevista trendeistä ja arvoista, ja näin myös viestinnän tulisi olla sen mukaista, toteaa Holopainen.

Holopaisen mukaan uusien innovaatioiden synnyssä ja toteuttamisessa tärkeässä roolissa ovat poikkisektoraalinen sidosryhmäviestintä ja -yhteistyö, sekä uusien toimintaympäristöjen tarjoamien mahdollisuuksin hyödyntäminen kumppanuuksien avulla.

”Kuluttajalähtöisen liiketoimintaekosysteemi tutkimus- ja kehitysmallin” seuraavina vaiheina ovat yhdessä luominen, prototypointi, validointi ja hallinto. Mallissa huomioidaan myös sujuva informaation kulku jokaisessa tutkimus- ja kehitysprosessin vaiheessa tavoitellen uusia kuluttajalähtöisiä ratkaisuja.

Holopaisen kehittämä malli on otettu hiljattain käyttöön metsäalan tutkimus- ja kehityshankkeissa, ja sen soveltaminen, testaaminen ja parantaminen ovat kokoajan työn alla. Tämä kehitystyö, kuten markkinatutkimus metsäalalla ylipäätäänkin, vaatii enemmän kuluttajien käyttäytymis-, trendi- ja kokemustutkimusta psykologisten prosessien osalta.

– Metsäalan markkinatutkimuksesta puuttuu edelleen tietämystä ja ymmärrystä sosiaalipsykologisista ja institutionaalisista vaikutuksista kuluttajakäyttäytymiseen, eikä kuluttajapsykologisia toimintamalleja ole testattu ja sovellettu metsätuotteiden ja -palveluiden markkinoinnissa ja myynnissä. Tänä päivänä digitaalisten järjestelmien ja -markkinointiviestinnän merkitystä tulisi myös korostaa tutkimuskohteina – tässä väistökirjassa julkaistu osajulkaisu oli tiettävästi ensimmäinen metsätuotteiden verkkokauppatutkimus, valaisee Holopainen.

Viimeaikaisimman tutkimustiedon merkitys korostuu etenkin uusien innovaatioiden saattamiseksi markkinoille. Tässä ”Kuluttajalähtöinen liiketoimintaekosysteemi tutkimus- ja kehitysmalli” sekä sen esittelemä palvelukeskeinen logiikka ja kokeilukulttuuri tarjoavat metsäsektorille viimeaikaisimman toimintamallin uusien tuotteiden ja palveluiden tutkimukseen ja kehitykseen, summaa Holopainen.

MMM Jani Holopainen väittelee 2.9.2016 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Changing institutions and consumer-driven development of forest products and services". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Sali 5 (3003) Päärakennus, Fabianinkatu 33, Helsinki.

Vastaväittäjänä on Professori Eric Hansen, Oregon State University, United States, ja kustoksena on professori Anne Toppinen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Forestales.