Oulun yliopisto

Uusi tutkimus osoittaa saamelaisten uhripaikkojen käytön alkaneen luultua aiemmin

Jaa

Oulun yliopiston arkeologit yhdessä pohjoismaisten tutkijoiden kanssa ovat selvittäneet, että monet saamelaiseen uhrausperinteeseen kuuluvat uhripaikat on otettu käyttöön luultua aiemmin. Uusin tutkimus osoittaa, että monien uhripaikkojen käyttö on alkanut jopa tuhat vuotta sitten.

Dierpmesvárrin seidalla Enontekiössä tehtiin arkeologisia kaivauksia vuonna 2010. Kuva: Tiina Äikäs
Dierpmesvárrin seidalla Enontekiössä tehtiin arkeologisia kaivauksia vuonna 2010. Kuva: Tiina Äikäs

Uhripaikkojen käytön alkaminen on selvitetty uusilla radiohiiliajoituksilla. Vanhin ajoitettu eläinuhri on karhu Unna Saivan uhripaikalta Ruotsista. Se ajoittuu 500–700-luvuille. Aiemmin arveltiin, että uhraukset pyhillä paikoilla alkoivat vasta 800–1000-luvuilla.

Tutkijaryhmä ajoitti eläinten luita saamelaisten uhripaikoilta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Varhaisimmat ajoitetut poro- tai peurauhrit ajoittuvat noin 1200-luvuille. Porouhreja annettiin kuitenkin selvästi eniten 1400–1600-luvuilla eli juuri silloin, kun poronhoidon asema monien saamelaisten pääelinkeinona vakiintui. Poro- tai peurauhreja annettiin runsaasti myös sellaisilla alueilla, joilla poronhoito oli vain yksi elinkeino muiden joukossa.

Tutkijat toteavat, että saamelaisten uhrausperinteen kehityksessä oli yhteisiä piirteitä koko saamelaisalueella, vaikka saamelaisalueen sisällä on ollut suurta vaihtelua elinkeinoissa ja poronhoidon omaksumisen ajankohdassa ja mittakaavassa.

”Aiemmin ajateltiin, että eläinuhrit heijastivat lähinnä sen alueen ihmisten elinkeinoja. Saamelaisten maailmankuvassa elinkeinot ja uskonto olivat kietoutuneet yhteen siten, että uhripaikoilla tehtyjen uhrausten avulla toivottiin esimerkiksi kala- tai metsästysonnea ja menestystä poronhoidossa”, akatemiatutkija Anna-Kaisa Salmi ja tutkijatohtori Tiina Äikäs Oulun yliopistosta kertovat.

”Paikalliset elinkeinot toki vaikuttivat uhrausrituaaleihin. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että uhrausperinteen muutokset tapahtuivat samanaikaisesti koko saamelaisalueella. Tämä kertoo jaetuista kulttuurisista piirteistä ja uskonnosta saamelaisalueella.”

Saamelaisten uhrausperinteen muutoksia ovat selvittäneet Oulun yliopiston arkeologit yhdessä Tromssan yliopiston, Tukholman yliopiston ja ruotsalaisen Ájtte-museon tutkijoiden kanssa.

Tutkimus yhdisti tietoa saamelaisten uhripaikoista nyt ensimmäistä kertaa kaikista kolmesta pohjoismaasta, joiden alueella saamelaiset elävät. Aiemmin uhrausperinnettä ja uhripaikkoja on tutkittu suppeammin yhden maan tai muutaman kohteen näkökulmasta.

Tutkimus Tradition and transformation in Sámi animal-offering practices on julkaistu brittiläisessä Antiquity-julkaisusarjassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Akatemiatutkija Anna-Kaisa Salmi, p. 0294 483272, anna-kaisa.salmi@oulu.fi
Tutkijatohtori Tiina Äikäs, p. 0294 487330, tiina.aikas@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 0294 484096, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Kuvat

Dierpmesvárrin seidalla Enontekiössä tehtiin arkeologisia kaivauksia vuonna 2010. Kuva: Tiina Äikäs
Dierpmesvárrin seidalla Enontekiössä tehtiin arkeologisia kaivauksia vuonna 2010. Kuva: Tiina Äikäs
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisimmän hormonaalisen häiriön syntymekanismi vihdoin selviämässä17.5.2018 07:00Tiedote

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa selvittämään hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisimmän hormonaalisen häiriön, monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän eli PCOS:n, mahdollisen syntymekanismin. Oulun yliopiston dosentti Terhi Piltosen mukaan tutkimuslöydös vie PCOS-oireyhtymään liittyvää tutkimusta merkittävästi eteenpäin. Löytö voi edistää diagnoosi- ja hoitomuotojen kehittämistä, minkä vuoksi sillä voi olla tärkeä kansanterveydellinen merkitys.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme