Helsingin yliopisto

Uusia työkaluja mitokondriosairauksien diagnostiikkaan

Jaa

Väitöstutkimuksessa löytyi keino parantaa mitokondriaalisten lihassairauksien diagnostiikkaa ja tunnistettiin vakavaa aivosairautta aiheuttava geenivirhe.

Mitokondriotaudit ovat yleisimpiä perinnöllisiä aineenvaihdunnan sairauksia. Näissä sairauksissa solun energialaitoksen, mitokondrioiden, toiminta on häiriintynyt. Tavallisimmin häiriöt ilmenevät aivoissa, maksassa, lihaksissa, sydämessä, haimassa tai aistinelimissä. Sairaudet ovat tyypillisesti eteneviä, ja oireita voi olla useassa elimessä samanaikaisesti. Mitokondrioiden toimintahäiriöitä aiheuttavia geenivirheitä tunnetaan jo yli 200 geenissä.

Mitokondriotautien diagnostiikka on haastavaa sekä oireiden monimuotoisuuden että taustalla olevien lukuisten mutaatioiden vuoksi. Diagnostiikan kulmakivi on lihasnäyte, sillä siitä voidaan tutkia mitokondrioiden energiantuotantoketjun toimintaa.

– Lapsilla lihasnäytteen ottaminen vaatii nukutusta eikä toimenpide ole aikuisillakaan täysin harmiton, toteaa LL Jenni Lehtonen, joka väitöstyössään etsi uusia keinoja mitokondriotautien diagnostiikkaan. – Geenivirheen löytyminen varmistaa diagnoosin, mutta sairauden taustalla olevan geenivirheen etsiminen perinteisin menetelmin on hyvin työlästä.

Väitöstyössään Lehtonen tutki kahden uuden seerumimerkkiaineen, fibroblastikasvutekijä 21:n (FGF21) ja kasvu- ja erilaistumistekijä 15:n (GDF15) toimintaa lihastautien diagnostiikassa. Hän havaitsi, että FGF21:n pitoisuudet ovat lihaksessa ilmenevää mitokondriotautia sairastavilla henkilöillä moninkertaiset terveisiin henkilöihin verrattuna ja että molemmat uudet merkkiaineet erottivat mitokondriaalisen lihastaudin muista tutkituista lihastaudeista sekä terveistä henkilöistä paremmin kuin aiemmin käytetyt seerumimerkkiaineet.

– Näitä kahta uutta merkkiaineita erittyy mitokondrion proteiinisynteesin häiriöissä. Mikäli molemmat merkkiaineet ovat koholla, lihassairaus on 95 prosentin todennäköisyydellä mitokondriotauti, Lehtonen sanoo. – Nämä tulokset tukevat näiden uusien seerumimerkkiaineiden käyttöä mitokondriotautien diagnostiikan ensilinjassa. Mikäli merkkiaineet ovat koholla, geenivirheen etsiminen uuden sukupolven sekvensointimenetelmillä on suositeltavaa. Tämä menettely vähentäisi kudosnäytteenoton tarvetta.

Väitöstutkimuksessaan Lehtonen käytti uuden sukupolven sekvensointimenetelmää etsiessään geenivirhettä potilaalle, joka sairasti vastasyntyneenä alkavaa vakavaa aivosairautta, Alpersin tautia. Alpersin tautia aiheuttaa tavallisesti virhe POLG-geenissä, mutta kyseisellä potilaalla tämä geeni oli virheetön.

Tutkimuksessa löytyi kaksi geenivirhettä FARS2-geenissä, jonka koodaama proteiini osallistuu mitokondrioiden proteiinisynteesiin. Jatkotutkimus tautimallissa paljasti, että viallinen proteiini ei toimi normaalisti ja aiheuttaa sairauden.



LL Jenni Lehtonen väittelee 22.9.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "New tools for mitochondrial disease diagnosis: FGF21, GDF15 and next-generation sequencing" (Mitokondriotautien uudet diagnostiset työkalut: FGF21, GDF15 ja uuden sukupolven geenisekvensointi). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartmanin instituutti, luentosali 1, Haartmaninkatu 3.Vastaväittäjänä on Professor Rita Horvath, Newcastle University, ja kustoksena on professori Anu Wartiovaara. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/214820

Väittelijän yhteystiedot:

jenni.z.lehtonen@helsinki.fi

Lisätietoa mitokondriosairauksista

*******************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Laskemisen sujuvuutta on tuettava osana matemaattisia taitoja13.12.2017 09:55Tiedote

Lasten väliset taitoerot laskemisen sujuvuudessa pienenevät toiselta viidennelle luokalle selviää Eija Väisäsen Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Toisella luokalla arvioitu laskemisen sujuvuus toimii kuitenkin hyvänä ennustajana samalle taidolle myöhempinä vuosina. Koulussa toteutetuilla matemaattisten taitojen harjoitusohjelmilla voidaan tukea erityisesti ensimmäisellä ja toisella luokalla olevia lapsia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme