Uusin pankkien sääntelyuudistus voi iskeä erityisesti asunto- ja yritysluottoihin
Alkuperäisen Basel III -uudistuksen viimeisen vaiheen tavoitteena on parantaa riskien laskentaa ja lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä. Uudistuksen ei alun perin pitänyt nostaa merkittävästi pääomavaatimuksia, mutta EU:ssa suunniteltu toimeenpanotapa – joka poikkeaa alkuperäisistä Baselin standardien mukaisista pääomavaatimuksista – johtaisi niiden tuntuvaan nousuun. Samalla Baselin standardeista poikkeavalla täytäntöönpanotavalla luodaan kannustimia luopua nykyisestä tarkasta riskilaskennasta. EU:n suunta olisi tältä osin päinvastainen kuin oli tarkoitettu.
Brysselissä toimivan Center for European Policy Studies -tutkimuslaitoksen (CEPS) tuoreen tutkimuksen mukaan uusien säännösten toimeenpano voi nostaa eurooppalaisten pankkien pääomavaatimuksia keskimäärin 18 prosenttia. Jotta vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät heikkenisi, pankkien tulisi kasvattaa pääomiaan lähes 400 miljardilla eurolla. Vaihtoehtoisesti ne voisivat pienentää luotonantoaan tai muutoin sopeuttaa toimintaansa.
Suomalaispankkienkin pääomavaateisiin tuntuva nousu
Myös Suomessa vaikutukset olisivat tuntuvia. Finanssivalvonnan arvion mukaan suomalaispankkien pääomavaatimukset nousisivat keskimäärin 15 – 20 prosenttia. ”Tähän ei ole mitään tarvetta, sillä pankkiviranomaisten tekemien stressitestien mukaan suomalaispankkien toimintakyky on niin vahva, että ne kestävät rajutkin toimintaympäristön heikennykset”, sanoo johtava lakimies Olli Salmi Finanssiala ry:stä (FA).
Salmen mukaan EU:n asettamat lisävaatimukset veisivät EU-pankit epäreiluun kilpailuasemaan esimerkiksi USA:n pankkien kanssa. Tämä olisi kädenojennus EU:n ulkopuolisille pankeille eurooppalaisten kustannuksella. Pääomavaatimusten nousu pakottaisi pankit arvioimaan eri toimintojensa kannattavuutta. ”Pankkien lainoituskohteet muuttuisivat. Jotkin hankkeet jäisivät ilman rahaa kannattamattomina. Sääntely nostaisi vähäriskiset hankkeet samaan luokkaan korkeampiriskisten kanssa. EU:n vihreä siirtymä vaarantuisi. BKT:n kasvu hidastuisi”, Salmi luettelee.
Pääomavaatimusten nousun vaikutukset olisivat suurimmat niissä maissa, joissa pankit ovat laajassa mitassa kehittäneet riskien tunnistamista, analysointia ja suuruuden määrittelyä koskevia malleja. Suomi on yksi näistä. Salmi korostaa, että säännösten toimeenpanotapaa tulisi vielä harkita EU:ssa tarkkaan. Toteutuksessa olisi otettava huomioon eurooppalaisten ja etenkin pohjoismaisten pankki- ja rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet. Esimerkiksi asuntolainoituksen riskit ovat täällä suhteessa pienemmät kuin monessa muussa maassa.
Baselin kansainvälinen pankkivalvontakomitea sopi pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyä koskevien ns. Basel III -standardien lopullisista uudistuksista joulukuussa 2017. Komission odotetaan antavan lopulliset lainsäädäntöesitykset standardien toimeenpanosta todennäköisesti lokakuun alkupuolella.
CEPS: Basel III finalisation - raportti
Katso video Basel III -uudistuksen vaikutuksista
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiVeli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Poikkeusluvilla ei ylläpidetä liiketoimintaa vaan ajetaan sitä alas – Pakotteiden alaisen Teboilin vetoomus pankeille ja Fivalle on harhaanjohtava31.10.2025 17:16:01 EET | Tiedote
Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden kohteena olevalta Teboililta on harhaanjohtavaa vedota pankkeihin ja Finanssivalvontaan (Fiva), että ne tukisivat sitä maksuista suoriutumisessa. Pakotteille asetettujen poikkeuslupien tarkoitus on sallia ainoastaan liiketoiminnan alasajoon liittyvät maksut, ei normaalia liiketoimintaa. Pankeilla on velvollisuus varmistaa, etteivät maksut päädy pakotteiden kohteena olevien tahojen käyttöön vaan että ne suoritetaan jäädytetylle tilille.
Myytinmurtamisen paikka: Pankkilainaa saa – yritysrahoituksen suurimmat ongelmat ovat heikko taloustilanne ja kasvurahoituksen kapeikot29.10.2025 09:59:21 EET | Tiedote
Suomessa pienet ja keskisuuret yritykset saavat lainaa helpommin kuin julkinen keskustelu usein antaa ymmärtää. Vain seitsemän prosenttia pk-yrityksistä kokee kyselytutkimuksen mukaan rahoituksen puutteen suurimmaksi kasvun esteeksi, kun taas 42 prosenttia piti yleistä taloustilannetta suurimpana jarruna. Myönteisen lainapäätöksen saadakseen yrityksen tulee olla maksukykyinen ja vakuuksien riittäviä. Pitkäaikainen taantuma on heikentänyt monien yritysten tilannetta. Pankkirahoituksen rinnalle tarvitaan lisää riskiä kantavia rahoitusmuotoja, jotta pk-yritysten kasvun kapeikot saadaan korjattua ja rahoituslähteitä monipuolistettua. Tämä koskee etenkin kasvuloikkaa tekeviä yrityksiä.
Kansalaisen terveystiedot eivät kuulu valtiolle – Yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa rikkovaa esitystä Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista ei pidä edistää11.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää merkittävää laajennusta Verohallinnon tiedonsaantioikeuksiin. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä tietosuoja-asetuksen että perustuslain turvaaman yksityisyyden suojan kanssa. Massaluonteiset, yksilöimättömät tietopyynnöt tilitapahtumista saattavat helposti paljastaa yksityisiä tietoja. Esitys saattaisi asettaa pankit tilanteeseen, jossa niiden tulisi valita rikkoako tietosuojasääntelyä vai verolainsäädäntöä. Ristiriitainen ja puutteellinen esitys on syytä perua.
Sijoittajien katse on jo vuodessa 2026 ja valoisammissa näkymissä – Rahastoihin syyskuussa 591 miljoonaa euroa uusia pääomia9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.
Euroopan laajuinen muutos verkkopankkimaksamisessa – tämä kaikki muuttuu tällä viikolla7.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
9.10.2025. alkaen pankit tarkistavat, että verkkopankkimaksuissa maksunsaajan nimi ja tilinumero vastaavat toisiaan. Verkkopankki ilmoittaa, jos tiedot eivät täsmää tai ne melkein täsmäävät. Verkkopankin vastaisuudessa antamista huomautuksista ei tule huolestua. Maksunsaajan tarkistamisen tavoitteena on parantaa maksamisen turvallisuutta ja ehkäistä petoksia sekä väärille tileille tehtyjä maksuja. Huomautuksissa ei ole kyse huijauksista. Laskuttajien tulee varmistaa, että maksajat tietävät yrityksen virallisen nimen, jotta maksutiedot täsmäävät pankin rekisterissä. Muutos perustuu 9.10. voimaan tulevaan EU:n pikamaksuasetukseen, jonka tavoitteena on nopeuttaa maksamista koko euroalueella. Jatkossa euroalueella pankkiasiakkaalla on oltava mahdollisuus lähettää rahaa pikasiirtona kymmenessä sekunnissa tililtä toiselle ajankohdasta riippumatta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme