Finanssiala ry

Uusin pankkien sääntelyuudistus voi iskeä erityisesti asunto- ja yritysluottoihin

Jaa
Mikäli EU:ssa kaavailtu tapa toimeenpanna pankkien vakavaraisuussääntelyn viimeisin Basel III -uudistus toteutuu, voivat monien eurooppalaisten pankkien pääomavaatimukset nousta merkittävästi. Suomessa tämä haittaisi erityisesti asunto- ja yritysluototusta. Se heikentäisi pankkien mahdollisuutta rahoittaa talouden elpymistä ja vihreitä investointeja. Uudistus pitäisikin tehdä poliittisten päättäjien alun perin linjaamalla tavalla niin, että nykyiset pääomavaatimukset eivät oleellisesti nouse.

Alkuperäisen Basel III -uudistuksen viimeisen vaiheen tavoitteena on parantaa riskien laskentaa ja lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä. Uudistuksen ei alun perin pitänyt nostaa merkittävästi pääomavaatimuksia, mutta EU:ssa suunniteltu toimeenpanotapa – joka poikkeaa alkuperäisistä Baselin standardien mukaisista pääomavaatimuksista – johtaisi niiden tuntuvaan nousuun. Samalla Baselin standardeista poikkeavalla täytäntöönpanotavalla luodaan kannustimia luopua nykyisestä tarkasta riskilaskennasta. EU:n suunta olisi tältä osin päinvastainen kuin oli tarkoitettu.

Brysselissä toimivan Center for European Policy Studies -tutkimuslaitoksen (CEPS) tuoreen tutkimuksen mukaan uusien säännösten toimeenpano voi nostaa eurooppalaisten pankkien pääomavaatimuksia keskimäärin 18 prosenttia. Jotta vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät heikkenisi, pankkien tulisi kasvattaa pääomiaan lähes 400 miljardilla eurolla. Vaihtoehtoisesti ne voisivat pienentää luotonantoaan tai muutoin sopeuttaa toimintaansa.

Suomalaispankkienkin pääomavaateisiin tuntuva nousu

Myös Suomessa vaikutukset olisivat tuntuvia. Finanssivalvonnan arvion mukaan suomalaispankkien pääomavaatimukset nousisivat keskimäärin 15 – 20 prosenttia. ”Tähän ei ole mitään tarvetta, sillä pankkiviranomaisten tekemien stressitestien mukaan suomalaispankkien toimintakyky on niin vahva, että ne kestävät rajutkin toimintaympäristön heikennykset”, sanoo johtava lakimies Olli Salmi Finanssiala ry:stä (FA).

Salmen mukaan EU:n asettamat lisävaatimukset veisivät EU-pankit epäreiluun kilpailuasemaan esimerkiksi USA:n pankkien kanssa. Tämä olisi kädenojennus EU:n ulkopuolisille pankeille eurooppalaisten kustannuksella. Pääomavaatimusten nousu pakottaisi pankit arvioimaan eri toimintojensa kannattavuutta. ”Pankkien lainoituskohteet muuttuisivat. Jotkin hankkeet jäisivät ilman rahaa kannattamattomina. Sääntely nostaisi vähäriskiset hankkeet samaan luokkaan korkeampiriskisten kanssa. EU:n vihreä siirtymä vaarantuisi. BKT:n kasvu hidastuisi”, Salmi luettelee.

Pääomavaatimusten nousun vaikutukset olisivat suurimmat niissä maissa, joissa pankit ovat laajassa mitassa kehittäneet riskien tunnistamista, analysointia ja suuruuden määrittelyä koskevia malleja. Suomi on yksi näistä. Salmi korostaa, että säännösten toimeenpanotapaa tulisi vielä harkita EU:ssa tarkkaan. Toteutuksessa olisi otettava huomioon eurooppalaisten ja etenkin pohjoismaisten pankki- ja rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet. Esimerkiksi asuntolainoituksen riskit ovat täällä suhteessa pienemmät kuin monessa muussa maassa.

Baselin kansainvälinen pankkivalvontakomitea sopi pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyä koskevien ns. Basel III -standardien lopullisista uudistuksista joulukuussa 2017. Komission odotetaan antavan lopulliset lainsäädäntöesitykset standardien toimeenpanosta todennäköisesti lokakuun alkupuolella.

CEPS: Basel III finalisation - raportti

Katso video Basel III -uudistuksen vaikutuksista

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.

FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin

Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi8.12.2025 09:55:22 EET | Tiedote

Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye