Uutta tietoa työnantajasektorin ja työn kuormitustekijöiden vaikutuksesta sairauspoissaoloihin
Työterveyslaitoksen mediatiedote 8.12.2021
Julkisella sektorilla työskentely, fyysisesti raskas työ ja matalampi työn hallinta lisäsivät Kelan korvaamien pitkittyneiden sairauspoissaolojen todennäköisyyttä vähemmän kuin on aiemmin ajateltu.
Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspäivärahan käytön yksilökohtaista vaihtelua. Saman henkilön sairauspoissaoloja vertailtiin ajankohtina, jolloin henkilö työskenteli eri työnantajasektoreilla tai eri tavoin kuormittavissa ammateissa.
– Täyden sairauspäivärahan käyttö oli vain jonkin verran yleisempää niinä ajankohtina, jolloin henkilö työskenteli julkisella sektorilla tai ammateissa, joissa työ oli fyysisesti raskasta tai työn hallinta matalampaa, sanoo tutkija Elli Hartikainen Työterveyslaitoksesta.
Perinteisissä tutkimusasetelmissa sairauspäivärahan käyttöä on tarkasteltu työntekijäryhmien välillä eli esimerkiksi vertailtu julkista ja yksityistä sektoria tai fyysisesti raskaan ja kevyen työn tekijöitä. Näin tarkasteltuna työnantajasektorin ja työn kuormitustekijöiden vaikutukset olivat huomattavasti suurempia. Tällöin piiloon kuitenkin jäivät yksilöiden väliset eroavaisuudet.
– Monien piirteiden, kuten persoonallisuuden, motivaation ja asenteiden, tiedetään vaikuttavan sekä alavalintoihin että sairauspoissaoloihin. Näin ollen henkilöt, joilla on lähtökohtaisesti pieni tai suuri sairauspoissaolojen todennäköisyys, saattavat päätyä työskentelemään tietyille työmarkkinoiden osa-alueille, huomauttaa Hartikainen.
Työhön liittyvät tekijät vaikuttavat jopa päinvastaisesti osasairauspäivärahan käyttöön
Tutkimus osoitti, että osasairauspäivärahan käyttö oli todennäköisempää, kun sama henkilö työskenteli yksityisellä sektorilla eikä julkisella puolella. Lisäksi erityisesti naisilla osasairauspäivärahan käyttö oli yleisempää henkilön työskennellessä ammatissa, jossa tehtiin fyysisesti kevyttä työtä tai joissa oli matalampi työn hallinta.
– Osasairauspäivärahan käyttöä näin ollen lisäävät osittain päinvastaiset tekijät kuin täyden sairauspäivärahan käyttöä, toteaa vanhempi tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.
Osasairauspäiväraha on vapaaehtoinen vaihtoehto täydelle sairauspäivärahalle tapauksissa, joissa lääkäri arvioi, että henkilö pystyy osittain tekemään työtä lyhennetyllä työajalla ilman, että terveys vaarantuu. Vapaaehtoisuus voi osaltaan selittää sitä, että työolosuhteet vaikuttavat eri tavoin sairauspoissaolojen yleiseen tarpeeseen kuin siihen, tartutaanko sairauden aikana mahdollisuuteen palata osa-aikaisesti työhön.
– Osasairauspäivärahan käyttöön voi vaikuttaa esimerkiksi työnantajan valmius tarjota osa-aikaista työtä, työtehtävien soveltuvuus osa-aikaiseen järjestelyyn tai työntekijän ja työnantajan odotukset osa-aikaisen työn tuomista hyödyistä, kertoo Leinonen.
Voiko työtä muuttamalla vaikuttaa sairauspoissaoloihin?
Työnantajasektori ja työn kuormitustekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin, vaikka vaikutus olisikin pienempi tai jopa vastakkainen kuin aikaisemman näytön perusteella on ajateltu. Myös henkilön nykyisen työn muokkaaminen voi vaikuttaa sairauspoissaoloihin, mitä ei kuitenkaan tässä tutkimuksessa tarkasteltu.
– Lyhennetty työaika osasairauspäivärahan käytön yhteydessä on kuitenkin itsessään työn muokkauskeino, joka vähentää täyden poissaolon tarvetta. Sen toteuttamisessa työnantajalla ja työn luonteella vaikuttaa olevan merkittävä rooli, huomauttaa Leinonen.
Osasairauspäivärahan käyttö on tärkeä keino pidentää työuria, ja sitä olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän. Jatkotutkimusta tarvitaan selvittämään, mistä työnantajasektorin ja työn kuormitustekijöiden vaikutukset sairauspoissaoloihin johtuvat.
– On esimerkiksi tärkeä ymmärtää, miksi tietyissä töissä pystytään paremmin hyödyntämään osasairauspäivärahaa, jotta osatyökykyä tukevia toimenpiteitä voitaisiin kohdistaa entistä tarkemmin, Hartikainen summaa.
Tutkimusartikkeli (englanniksi): Hartikainen E, Solovieva S, Viikari-Juntura E, Leinonen T. Associations of employment sector and occupational exposures with full and part-time sickness absence: random and fixed effects analyses on panel data. - Scandinavian Journal of Work, Environment & Health (sjweh.fi)
Lisätiedot
- Taina Leinonen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 3271723, taina.leinonen[at]ttl.fi
- Elli Hartikainen, tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 4679783, elli.hartikainen[at]ttl.fi
Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus -tutkimushanke
- Hankkeessa tarkastellaan osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöön vaikuttavia tekijöitä sekä osatyökyvyttömyysetuuksien käytön yhteyttä työurien pituuteen keskittyen yksityisen ja julkisen sektorin välisiin eroihin.
- Tässä osatutkimuksessa tarkasteltiin työnantajasektorin ja työn kuormitustekijöiden yhteyksiä täyden sairauspäivärahajakson ja osasairauspäivärahajakson alkamiseen. Lisäksi arvioitiin yksilökohtaisten, havaitsemattomien tekijöiden mahdollisia vaikutuksia näihin yhteyksiin.
- Tutkimuksissa hyödynnettiin yksilötason paneeli-rekisteriaineistoa vuosien 2005–2016 ajalta. Aineisto koostui Suomen työikäistä väestöä edustavasta 70 % satunnaisotoksesta, johon yhdistettiin Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen tietoja.
- Työn fyysisen raskauden ja työn hallinnan arvioimiseksi käytettiin aikaisemmin kehitettyjä työaltistematriiseja (JEM), jotka antavat tietoa näille kuormitustekijöille altistumisesta miehillä ja naisilla eri ammateissa.
- Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto ja Keva.
- Tutustu tutkimushankkeeseen: Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus (2020-2023) - Työterveyslaitos (ttl.fi)
Tutustu myös (suomeksi)
- Leinonen T, Solovieva S, Blomgren J, Laaksonen M, Viikari-Juntura E. Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajilla vuosina 2007–2017. Työpoliittinen aikakauskirja 4/2020:38–55 - Valto (valtioneuvosto.fi)
- Leinonen T, Solovieva S, Husgafvel-Pursiainen K, Virta LJ, Laaksonen M, Autti-Rämö I, Viikari-Juntura E. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen ero sairauspoissaoloissa on säilynyt väestötasolla mutta pienentynyt sote-alalla. Aikakauskirja Duodecim 2018;134:1738–48 (duodecimlehti.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Instute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Instute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme
Sosiaalinen media: @tyoterveys
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Internationellt samarbete skapar nya möjligheter för att främja mental hälsa på arbetsplatser17.6.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Många länder möter liknande utmaningar när det gäller hantering av psykosociala faktorer på arbetsplatsen. Genom att dela kunskap och goda praxis över nationsgränser skapas möjlighet att försöka lösa dessa utmaningar tillsammans. Första hjälpen-förpackningen för mental hälsa erbjuder akut hjälp till små arbetsplatser för att stödja medarbetarnas mentala välbefinnande.
Kansainvälinen yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla17.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Monissa maissa kohdataan samankaltaisia haasteita psykososiaalisten tekijöiden käsittelemisessä työpaikoilla. Jakamalla osaamista ja hyviä käytänteitä yli valtiorajojen näitä haasteita voidaan pyrkiä ratkomaan yhdessä. Mielenterveyden ensiapupakkaus tarjoaa ensihätään apua pienille työpaikoille työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.
International collaboration brings new opportunities to support mental health in workplaces17.6.2025 08:00:00 EEST | Press release
In many countries, similar challenges related to mental health are encountered in workplaces. By sharing expertise and best practices across borders, these challenges can be addressed collectively. The Mental Health First Aid Kit offers immediate support for small workplaces in promoting employees' mental well-being.
Fördelarna med distansarbete fördelas inte jämnt – effekterna varierar mellan olika arbetstagargrupper16.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete kan öka välbefinnandet och lätta på arbetsbördan, men det gynnar inte alla lika mycket. Till exempel kan upplevelserna skilja sig åt mellan chefer och arbetstagare. Arbetshälsoinstitutets longitudinella undersökning inom projektet HYMY ger ny information om varför distansarbete kan försvaga förtroendet och gemenskapen – och i vilka roller och livssituationer det kan stödja välbefinnandet.
Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan – vaikutukset vaihtelevat työntekijäryhmittäin16.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme