Työterveyslaitos

Uutta tietoa työnantajasektorin ja työn kuormitustekijöiden vaikutuksesta sairauspoissaoloihin

Jaa

Julkisella sektorilla työskentely, fyysisesti raskas työ ja matalampi työn hallinta eivät näytä lisäävän sairauspäivärahan käyttöä yhtä paljon kuin on aikaisemmin ajateltu. Osasairauspäivärahan käyttöä sen sijaan lisäävät osittain päinvastaiset tekijät eli yksityisellä sektorilla työskentely sekä naisilla fyysisesti kevyt työ. Uutta näyttöä saatiin Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin sairauspäivärahan käytön eroja sekä työntekijäryhmien välillä että työntekijöiden siirtyessä erilaisten töiden välillä.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 8.12.2021

Julkisella sektorilla työskentely, fyysisesti raskas työ ja matalampi työn hallinta lisäsivät Kelan korvaamien pitkittyneiden sairauspoissaolojen todennäköisyyttä vähemmän kuin on aiemmin ajateltu.

Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspäivärahan käytön yksilökohtaista vaihtelua. Saman henkilön sairauspoissaoloja vertailtiin ajankohtina, jolloin henkilö työskenteli eri työnantajasektoreilla tai eri tavoin kuormittavissa ammateissa.

– Täyden sairauspäivärahan käyttö oli vain jonkin verran yleisempää niinä ajankohtina, jolloin henkilö työskenteli julkisella sektorilla tai ammateissa, joissa työ oli fyysisesti raskasta tai työn hallinta matalampaa, sanoo tutkija Elli Hartikainen Työterveyslaitoksesta.

Perinteisissä tutkimusasetelmissa sairauspäivärahan käyttöä on tarkasteltu työntekijäryhmien välillä eli esimerkiksi vertailtu julkista ja yksityistä sektoria tai fyysisesti raskaan ja kevyen työn tekijöitä. Näin tarkasteltuna työnantajasektorin ja työn kuormitustekijöiden vaikutukset olivat huomattavasti suurempia. Tällöin piiloon kuitenkin jäivät yksilöiden väliset eroavaisuudet.

– Monien piirteiden, kuten persoonallisuuden, motivaation ja asenteiden, tiedetään vaikuttavan sekä alavalintoihin että sairauspoissaoloihin. Näin ollen henkilöt, joilla on lähtökohtaisesti pieni tai suuri sairauspoissaolojen todennäköisyys, saattavat päätyä työskentelemään tietyille työmarkkinoiden osa-alueille, huomauttaa Hartikainen.

Työhön liittyvät tekijät vaikuttavat jopa päinvastaisesti osasairauspäivärahan käyttöön

Tutkimus osoitti, että osasairauspäivärahan käyttö oli todennäköisempää, kun sama henkilö työskenteli yksityisellä sektorilla eikä julkisella puolella. Lisäksi erityisesti naisilla osasairauspäivärahan käyttö oli yleisempää henkilön työskennellessä ammatissa, jossa tehtiin fyysisesti kevyttä työtä tai joissa oli matalampi työn hallinta.  

– Osasairauspäivärahan käyttöä näin ollen lisäävät osittain päinvastaiset tekijät kuin täyden sairauspäivärahan käyttöä, toteaa vanhempi tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.

Osasairauspäiväraha on vapaaehtoinen vaihtoehto täydelle sairauspäivärahalle tapauksissa, joissa lääkäri arvioi, että henkilö pystyy osittain tekemään työtä lyhennetyllä työajalla ilman, että terveys vaarantuu. Vapaaehtoisuus voi osaltaan selittää sitä, että työolosuhteet vaikuttavat eri tavoin sairauspoissaolojen yleiseen tarpeeseen kuin siihen, tartutaanko sairauden aikana mahdollisuuteen palata osa-aikaisesti työhön.

– Osasairauspäivärahan käyttöön voi vaikuttaa esimerkiksi työnantajan valmius tarjota osa-aikaista työtä, työtehtävien soveltuvuus osa-aikaiseen järjestelyyn tai työntekijän ja työnantajan odotukset osa-aikaisen työn tuomista hyödyistä, kertoo Leinonen.

Voiko työtä muuttamalla vaikuttaa sairauspoissaoloihin?

Työnantajasektori ja työn kuormitustekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin, vaikka vaikutus olisikin pienempi tai jopa vastakkainen kuin aikaisemman näytön perusteella on ajateltu. Myös henkilön nykyisen työn muokkaaminen voi vaikuttaa sairauspoissaoloihin, mitä ei kuitenkaan tässä tutkimuksessa tarkasteltu.

– Lyhennetty työaika osasairauspäivärahan käytön yhteydessä on kuitenkin itsessään työn muokkauskeino, joka vähentää täyden poissaolon tarvetta. Sen toteuttamisessa työnantajalla ja työn luonteella vaikuttaa olevan merkittävä rooli, huomauttaa Leinonen.

Osasairauspäivärahan käyttö on tärkeä keino pidentää työuria, ja sitä olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän. Jatkotutkimusta tarvitaan selvittämään, mistä työnantajasektorin ja työn kuormitustekijöiden vaikutukset sairauspoissaoloihin johtuvat.

– On esimerkiksi tärkeä ymmärtää, miksi tietyissä töissä pystytään paremmin hyödyntämään osasairauspäivärahaa, jotta osatyökykyä tukevia toimenpiteitä voitaisiin kohdistaa entistä tarkemmin, Hartikainen summaa.

Tutkimusartikkeli (englanniksi): Hartikainen E, Solovieva S, Viikari-Juntura E, Leinonen T. Associations of employment sector and occupational exposures with full and part-time sickness absence: random and fixed effects analyses on panel data. - Scandinavian Journal of Work, Environment & Health (sjweh.fi)

Lisätiedot

  • Taina Leinonen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 3271723, taina.leinonen[at]ttl.fi
  • Elli Hartikainen, tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 4679783, elli.hartikainen[at]ttl.fi

Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus -tutkimushanke

  • Hankkeessa tarkastellaan osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöön vaikuttavia tekijöitä sekä osatyökyvyttömyysetuuksien käytön yhteyttä työurien pituuteen keskittyen yksityisen ja julkisen sektorin välisiin eroihin.
  • Tässä osatutkimuksessa tarkasteltiin työnantajasektorin ja työn kuormitustekijöiden yhteyksiä täyden sairauspäivärahajakson ja osasairauspäivärahajakson alkamiseen. Lisäksi arvioitiin yksilökohtaisten, havaitsemattomien tekijöiden mahdollisia vaikutuksia näihin yhteyksiin.  
  • Tutkimuksissa hyödynnettiin yksilötason paneeli-rekisteriaineistoa vuosien 2005–2016 ajalta. Aineisto koostui Suomen työikäistä väestöä edustavasta 70 % satunnaisotoksesta, johon yhdistettiin Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen tietoja.  
  • Työn fyysisen raskauden ja työn hallinnan arvioimiseksi käytettiin aikaisemmin kehitettyjä työaltistematriiseja (JEM), jotka antavat tietoa näille kuormitustekijöille altistumisesta miehillä ja naisilla eri ammateissa.
  • Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto ja Keva.  
  • Tutustu tutkimushankkeeseen: Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus (2020-2023) - Työterveyslaitos (ttl.fi)

Tutustu myös (suomeksi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Instute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme

Sosiaalinen media: @tyoterveys

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

I välfärdsområdena ska man starkare koordinera social- och hälsovårdstjänster för personer i arbetsför ålder19.1.2022 08:30:00 EET | Tiedote

Arbetshälsoinstitutets sakkunniga betonar behovet av ett nära samarbete i välfärdsområdena när det gäller att organisera social- och hälsovårdstjänster för personer i arbetsför ålder. Redan nu har 14 sjukvårdsdistrikt förbundit sig till TYÖOTE-verksamhetsmodellen som förebygger en förlängning av sjukfrånvaron. Verksamhetsmodellen är ett exempel på hur företagshälsovårdskompetens inom arbetsförmåga kan gynna hela välfärdsområdet.

Hyvinvointialueilla tulee koordinoida vahvemmin työikäisten sotepalveluja19.1.2022 08:30:00 EET | Tiedote

Työterveyslaitoksen asiantuntijat korostavat, että hyvinvointialueilla on tehtävä tiivistä yhteistyötä työikäisten sotepalvelujen järjestämisessä. Jo 14 sairaanhoitopiiriä on sitoutunut TYÖOTE-toimintamalliin, jossa ehkäistään sairauspoissaolojen pitkittymistä. Toimintamalli on esimerkki siitä, miten työterveyshuollon työkykyosaaminen voi hyödyttää koko hyvinvointialuetta.

Ledarskap vid förändringar av arbetsutrymmen påverkar personalens välmående upp till ett år efter att utrymmena förändrats18.1.2022 08:32:09 EET | Tiedote

När arbetsutrymmen förändras och man övergår till aktivitetsbaserat kontor, påverkas personalnöjdheten inte bara av lokalerna utan också av hur ändringen genomförs. I en undersökning gjord av Arbetshälsoinstitutet var de personer som var missnöjda med förändringarna innan de flyttade in i de aktivitetsbaserat kontorockså missnöjda med de nya lokalerna ett år efter flytten. Undersökningen har publicerats i den vetenskapliga tidskriften Facilities.

Työtilauudistuksen johtamistapa vaikuttaa henkilöstön tyytyväisyyteen jopa vuoden ajan18.1.2022 07:04:22 EET | Tiedote

Kun työtiloja uusitaan ja siirrytään monitilatoimistoihin, vaikuttavat henkilöstön tyytyväisyyteen paitsi tilat myös tilamuutoksen toteutustapa. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa ne henkilöt, jotka olivat tyytymättömiä muutosjohtamiseen ennen monitilatoimistoon muuttoa, olivat tyytymättömiä myös uusiin tiloihin vielä vuosi muuton jälkeen. Tutkimus on julkaistu tieteellisessä Facilities-lehdessä.

Covid-19 och övergången till välfärdsområden är en utmaning för anställda inom social- och hälsovården14.1.2022 09:30:00 EET | Tiedote

Pandemin liksom oron för övergången till välfärdsområden belastar hårt de anställda inom social- och hälsovården. Resultaten från enkäten om arbetshälsa "Mitä kuuluu?" tyder på att coronaviruspandemin tär på krafterna på många sätt i ett flertal yrkesgrupper. Gedigen yrkeskompetens, arbetsgemenskapens stöd och ett vägledande ledarskap stödjer för sin del arbetshälsan.

Arbetshälsan inom social- och hälsovården är bättre än vad ryktet säger14.1.2022 09:30:00 EET | Tiedote

Arbetet inom vården upplevs fortfarande vara meningsfullt trots den ökade arbetsbelastningen. Mer än två tredjedelar av dem som svarade på Arbetshälsoinstitutets enkät om personalens arbetshälsa anser arbetet vara meningsfullt. Av respondenterna engagerar sig 88 procent väldigt mycket eller mycket i sitt arbete. Anställda inom social- och hälsovården får stöd för sin arbetshälsa av ett fungerande samarbete och sina överordnade.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme