Uutuusteoksen päähenkilönä monikasvoinen Turku
Matkaajan mielenmaisema
Turku lienee Suomen runollisin kaupunki. Olihan siellä aikoinaan runoilijaprofessorina V. A. Koskenniemi. Myös P. Mustapää innoittui kirjoittamaan kauniita säkeitään Turun maisemissa. Erityisen tehoava on kypsän kauden runo ”Tuuli Airistolta” (1969): Puhalla, vilpas merituuli, / yli Airiston, / lyö Kuuvannokan rantaan, / laine läikkyväinen! / Kuherra, kyyhky, fanfaari: / taas kevät on, / suhise, tammi Ruissalon, / kruunupäinen!
Turku on myös eurooppalaisin kaupungeistamme. Matkaaja pystyy Aurajoen rantamilla vaeltaessaan kulkemaan läpi useiden vuosisatojen. Entisyys humisee vanhoissa rakennuksissa ja ikimuistoisten puiden lehvistöissä. Täällä on suomalaisen sivistyksen alkukoti.
Filosofi-runoilija kykenee näkemään kaupungin olemukseen: hänellä on malttia viipyillä ja kuunnella aikakausien kohinaa. Turisti ei siihen pysty. Tarvitaan matkaaja, jonka huomiot ovat kyllin syvällisiä ja sisällökkäitä. Hänen katseensa kohtaa monikasvoisen Turun.
Turun taika
Ihmisen on mahdollista kokea erilaisia Turkuja. Tai koko ajan on kysymyksessä sama Turku, mutta sen olemuksellisuus, kaupunkius, voi rakentua eri tavoin. Sen vuoksi lienee oikeutettua puhua Turun välittömyydestä ja välillisyydestä. Tosin taikapiirin elementti merkinnee sitä tosiota, että kaikki ilmenemismuodot tuntuvat kokijasta suoralta Turku-elämykseltä.
Matkaaja voi konkreettisen käynnin lisäksi vierailla Turussa elokuvan avulla. Miss Eurooppaa metsästämässä (1955) esittelee Turun monikasvoisuutta Lasse Pöystin näyttelemän valokuvaajan silmin. Yksityisetsivä Vareksena Antti Reini kulkee pitkin Turun katuja. Funktionalistinen Turku ilmenee Alvar Aallon ja Erik Bryggmanin arkkitehtuurissa. Silloin ihminen on kaiken mittana. Herkkusuut saattavat löytää gastronomisen Turun erityisillä ruokakävelyillä. Nykyaikaa kannattaa etsiä Olavi Paavolaisen matkassa palauttamalla mieleensä hänen unohtumaton mainoslauseensa: ”Silo luo suloa!” Turun taika on kaikissa niissäkin väkevästi läsnä.
Matkailun vai turismin Turkuun?
Olisiko syytä otsikon kysymyksen mukaisesti valita joko matkailun Turku tai turismin Turku? Vastaus riippuu oikeastaan siitä, mitä vierailija käynniltään odottaa tai haluaa. Ehkä kummankinlaista Turkua tarvitaan. Jos valinta on kuitenkin tehtävä, ehdottomasti oikea vaihtoehto on matkailun Turku. Silloin avautuu pääsy myös maailman Turkuun. Se taas tarkoittaa ulkokuoren läpi, kaupungin sydämeen, näkemistä. Pelkän pinnan asemesta herää silloin historiallis-kulttuurinen olemus eloon. Turku-tuuli puhaltaa kaukaa suomalaisen sivistyksen alkujuurilta saakka. Turku-ajassa kohisevat vuosisadat.
Matkailun Turku on monikerroksinen kaupunki. Turismin Turku taas on ainoastaan ohuen nykyisyyden sisältävä hetken ja kulutuksen kaupunki. Kun se on pikaisesti nähty, voidaan jatkaa eteenpäin ja unohtaa koko Turku. On kyse silkasta kokemuksen kaupungista. Pinnallisuuden Turkuakin se tarkoittaa.
Elämys säilyy mielessä kauan. Siksi Turku-aika merkitsee elämyksen aikaa. Matkailija haltioituu, kun hän astuu taianomaiseen Turkuun. Hänestä sukeutuu flanööri, joka tekee syvällisiä kulttuurihavaintoja. Pohdinnalliset aika- ja kaupunkikävelyt Aurajoen rannoilla huipentavat Turku-elämyksen. Niistä alkaa esseistiikka.
Teostiedot
Kirjoittajat: Matti Itkonen, V. A. Heikkinen ja Sam Inkinen
Nimi: Maailman Turussa. Pohdinnallis-esseistisiä kulttuurikävelyjä Aurajoen rannoilla
Kustantaja: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
ISBN: 978-952-7225-40-0
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 119
Kirjatilaukset: julkaisut@haaga-helia.fi
Hinta: 25 euroa
Lisätiedot:
FT, KT, dosentti Matti Itkonen, matti.t.itkonen@jyu.fi, puh. 040 705 5528
KT, yliopettaja V. A. Heikkinen, vesa.heikkinen@haaga-helia.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme