Jyväskylän yliopisto

Uutuusteoksen päähenkilönä monikasvoinen Turku

Jaa

Mitä tarkoittaa valokuvallinen, mielikuvallinen tai kaunokirjallinen matka johonkin määräpaikkaan? Miten epäsuora havainto kohteesta poikkeaa suorasta havainnosta? Millaisia ovat välillinen ja välitön Turku? Kumpi niistä on oikeampi tai aidompi?

Kuva: Joakim Honkasalo/Unsplash
Kuva: Joakim Honkasalo/Unsplash

Matkaajan mielenmaisema

Turku lienee Suomen runollisin kaupunki. Olihan siellä aikoinaan runoilijaprofessorina V. A. Koskenniemi. Myös P. Mustapää innoittui kirjoittamaan kauniita säkeitään Turun maisemissa. Erityisen tehoava on kypsän kauden runo ”Tuuli Airistolta” (1969): Puhalla, vilpas merituuli, / yli Airiston, / lyö Kuuvannokan rantaan, / laine läikkyväinen! / Kuherra, kyyhky, fanfaari: / taas kevät on, / suhise, tammi Ruissalon, / kruunupäinen!

Turku on myös eurooppalaisin kaupungeistamme. Matkaaja pystyy Aurajoen rantamilla vaeltaessaan kulkemaan läpi useiden vuosisatojen. Entisyys humisee vanhoissa rakennuksissa ja ikimuistoisten puiden lehvistöissä. Täällä on suomalaisen sivistyksen alkukoti.

Filosofi-runoilija kykenee näkemään kaupungin olemukseen: hänellä on malttia viipyillä ja kuunnella aikakausien kohinaa. Turisti ei siihen pysty. Tarvitaan matkaaja, jonka huomiot ovat kyllin syvällisiä ja sisällökkäitä. Hänen katseensa kohtaa monikasvoisen Turun.

Turun taika

Ihmisen on mahdollista kokea erilaisia Turkuja. Tai koko ajan on kysymyksessä sama Turku, mutta sen olemuksellisuus, kaupunkius, voi rakentua eri tavoin. Sen vuoksi lienee oikeutettua puhua Turun välittömyydestä ja välillisyydestä. Tosin taikapiirin elementti merkinnee sitä tosiota, että kaikki ilmenemismuodot tuntuvat kokijasta suoralta Turku-elämykseltä.

Matkaaja voi konkreettisen käynnin lisäksi vierailla Turussa elokuvan avulla. Miss Eurooppaa metsästämässä (1955) esittelee Turun monikasvoisuutta Lasse Pöystin näyttelemän valokuvaajan silmin. Yksityisetsivä Vareksena Antti Reini kulkee pitkin Turun katuja. Funktionalistinen Turku ilmenee Alvar Aallon ja Erik Bryggmanin arkkitehtuurissa. Silloin ihminen on kaiken mittana. Herkkusuut saattavat löytää gastronomisen Turun erityisillä ruokakävelyillä. Nykyaikaa kannattaa etsiä Olavi Paavolaisen matkassa palauttamalla mieleensä hänen unohtumaton mainoslauseensa: ”Silo luo suloa!” Turun taika on kaikissa niissäkin väkevästi läsnä.

Matkailun vai turismin Turkuun?

Olisiko syytä otsikon kysymyksen mukaisesti valita joko matkailun Turku tai turismin Turku? Vastaus riippuu oikeastaan siitä, mitä vierailija käynniltään odottaa tai haluaa. Ehkä kummankinlaista Turkua tarvitaan. Jos valinta on kuitenkin tehtävä, ehdottomasti oikea vaihtoehto on matkailun Turku. Silloin avautuu pääsy myös maailman Turkuun. Se taas tarkoittaa ulkokuoren läpi, kaupungin sydämeen, näkemistä. Pelkän pinnan asemesta herää silloin historiallis-kulttuurinen olemus eloon. Turku-tuuli puhaltaa kaukaa suomalaisen sivistyksen alkujuurilta saakka. Turku-ajassa kohisevat vuosisadat.

Matkailun Turku on monikerroksinen kaupunki. Turismin Turku taas on ainoastaan ohuen nykyisyyden sisältävä hetken ja kulutuksen kaupunki. Kun se on pikaisesti nähty, voidaan jatkaa eteenpäin ja unohtaa koko Turku. On kyse silkasta kokemuksen kaupungista. Pinnallisuuden Turkuakin se tarkoittaa.

Elämys säilyy mielessä kauan. Siksi Turku-aika merkitsee elämyksen aikaa. Matkailija haltioituu, kun hän astuu taianomaiseen Turkuun. Hänestä sukeutuu flanööri, joka tekee syvällisiä kulttuurihavaintoja. Pohdinnalliset aika- ja kaupunkikävelyt Aurajoen rannoilla huipentavat Turku-elämyksen. Niistä alkaa esseistiikka.

Teostiedot

Kirjoittajat: Matti Itkonen, V. A. Heikkinen ja Sam Inkinen
Nimi: Maailman Turussa. Pohdinnallis-esseistisiä kulttuurikävelyjä Aurajoen rannoilla
Kustantaja: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
ISBN: 978-952-7225-40-0
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 119
Kirjatilaukset: julkaisut@haaga-helia.fi
Hinta: 25 euroa

Lisätiedot:

FT, KT, dosentti Matti Itkonen, matti.t.itkonen@jyu.fi, puh. 040 705 5528

KT, yliopettaja V. A. Heikkinen, vesa.heikkinen@haaga-helia.fi

Kuvat

Kuva: Joakim Honkasalo/Unsplash
Kuva: Joakim Honkasalo/Unsplash
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 31.1.2020: Selkäkipu ajoissa hallintaan fysioterapeutin vastaanotolla (Karvonen)28.1.2020 07:00:00 EETTiedote

Varhainen selkäkipuun puuttuminen ehkäisee kivun pitkittymistä, kroonistumista ja vähentää sairauspoissaoloja työstä. Suomessa toteutetaan käytäntöä, jossa selkäkipua poteva henkilö voi myös julkisella sektorilla päästä suoraan fysioterapeutin vastaanotolle ilman lääkärillä käyntiä. TtM Eira Karvonen tutki väitöstyössään fysioterapian toteutusta ja selkäkipuasiakkaiden ja fysioterapeuttien kokemuksia fysioterapeuttien suoravastaanottokäytännöstä, jota vuoden 2020 alusta noudatetaan myös työterveydessä.

Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarja osaksi yliopiston opetusohjelmaa. Kutsu medialle: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennus 29.1.2020 klo 14.00–16.0023.1.2020 12:00:26 EETTiedote

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on lisätä opintoihin ammatillisia valmiuksia väkivallan kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta liittää Tuffi Films -tuotantoyhtiön toteuttaman Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan osaksi opetusta. Sen tuotannossa mukana ollut näyttelijä Krista Kosonen osallistuu Ruusupuiston tilaisuuteen. Lyhytelokuvasarja käsittelee monipuolisesti sukupuolistunutta vallankäyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme