UVB-säteilyn laukaisema β-endorfiinin eritys ihossa saattaa selittää auringonottajien UV-säteilyriippuvuutta
Auringon ultraviolettisäteilyyn (UV) liittyvä ihosyöpäriski kasvaa ihon palamisten, toistuvan aurinkoaltistuksen sekä ruskettamisen seurauksena. Ihon ruskettamisen ollessa jatkuvaa ja pakonomaista puhutaan rusketusriippuvuudesta. Tämä voi johtua UV-säteilyn ihossa vapauttamista mielialaan vaikuttavista neuroendokriinisista välittäjäaineista, kuten β-endorfiinista, mutta asiasta on ollut vähän tutkittua tietoa.
Tampereen yliopistossa väittelevä LL Anna Toledo selvitti väitöstutkimuksessaan UV-säteilyyn yhdistyviä mielihyvään liittyviä ihovaikutuksia, kuten neuroendokriinisten välittäjäaineiden ilmenemistä ja mielialavaikutuksia, sekä toisaalta rusketusriippuvuuden ja kaamosmasennuksen ilmenemistä suomalaisilla auringonottajilla.
Ihosyövät, mukaan lukien melanooma, kuuluvat länsimaiden nopeimmin yleistyviin syöpiin. Niiden synnyssä UV-säteily on pääasiallinen ulkoinen riskitekijä.
— Länsimainen hyvinvointiin liitetty päivettyneen ihon tavoittelu voisi johtaa rusketusriippuvuuteen. UV-säteilyn on epäilty laukaisevan ihovälitteistä riippuvuutta. Ihon arvellaan kykenevän aistimaan ja reagoimaan ympäristön ilmiöihin kuten UV-säteilyyn ja toimimaan yhteistyössä keskushermoston kanssa kaksisuuntaisesti, Toledo sanoo.
Väitöstutkimuksessa todettiin kapeakaistaisen UVB-säteilytyksen lisäävän mielihyvää tuottavaa neuropeptidiä β-endorfiiniä terveiden vapaaehtoisten ihon pintakerroksen soluissa, mikä voisi selittää auringon UV-säteilyyn toistuvassa altistuksessa kehittyvää fysiologista riippuvuutta.
— Löydös voi osin selittää auringonvaloaltistuksen ja ihon ruskettamisen vaaroista kertovien ihosyöpävalistuskampanjoiden puutteellista tehoa, Toledo sanoo.
Auringonvalon mielletään kohentavan mielialaa. UV-säteilyn aikaansaaman ihon D-vitamiinin tuotannon ja mielialan välistä yhteyttä ei ole voitu varmistaa. Väitöstutkimuksessa havaittiin UVB-valotuksen myötä tutkittavien mielialan paranevan ja veren D-vitamiinipitoisuuden suurenevan, mutta UV-säteilyn, mielialan ja D-vitamiinin keskinäinen yhteys jäi epäselväksi, sillä moninaiset muutkin tekijät voivat selittää mielialan kohenemista UV-säteilyyn liittyen.
Kaamosmasennus on yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö, joka ilmenee pimeinä talvikuukausina. Sen oireita voidaan hoitaa kirkasvalohoidolla. Kirkasvalohoidon teho välittynee aivojen melatoniini- ja serotoniinierityksen kautta. Aurinkoa saatetaan myös ottaa kaamosmasennuksen oireisiin, vaikka UV-säteilyn vaikutusta masennusoireiden lievittymiseen ole voitu tutkimuksella varmistaa.
Anna Toledon väitöstyössä eteläsuomalaisille auringonottajille suunnatussa kyselytutkimuksessa rusketusriippuvuus ja kaamosoireilu olivat kummatkin yleisiä, mutta ilmiöt eivät näyttäneet olevan yhteydessä toisiinsa.
Väitöstyö selvitti UV-säteilyyn liitetyn rusketusriippuvuuden mekanismeja. Ihossa UV-säteilyn vaikutuksesta muodostuva β-endorfiini viittaa fysiologiseen riippuvuuteen.
— Ihoyöpien ehkäisyyn tähtäävissä aurinkokäyttäytymisen valistuskampanjoissa on jatkossa syytä huomioida fysiologisen rusketusriippuvuuden mahdollisuus ja sen ehkäisy sekä UV-säteilyn mielialavaikutukset motiivina ottaa aurinkoa, Toledo sanoo.
Aihepiiriä on vielä tutkittava lisää esimerkiksi kuvantamisen keinoin.
Lääketieteen lisensiaatti Anna Toledon ihotautien ja allergologian alaan kuuluva väitöskirja Effects of Narrow-band Ultraviolet B Radiation on Formation of Neuroendocrine Mediators in the Skin and on Mood, and Findings on Tanning Dependence and Winter Blues among Sunbathers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Sirkku Peltonen Göteborgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Erna Snellman lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Toledo
anna.toledo@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kehittyneiden säätömenetelmien ja konenäön avulla supervoimia liikkuvien työkoneiden automatisointiin28.9.2021 11:51:20 EEST | Tiedote
Kaivos- ja maanrakennusteollisuus automatisoituu erittäin nopeasti ja monia aikaisemmin ihmisen ohjaamana tehtäviä töitä kyetään tekemään täysin autonomisesti. Santeri Lampinen tutki väitöskirjatyössään hydraulisten rikotuspuomien automatisointia. Työn tuloksena syntyi rikotuspuomin ohjaukseen suunniteltu autonominen järjestelmä, joka yhdistelee konenäköä, edistyneitä säätömenetelmiä ja älykästä päätöksentekoa kyetäkseen itsenäiseen tuottavaan työhön.
Enterovirusten aiheuttama krooninen infektio voidaan parantaa viruslääkkeillä haimasolumallissa27.9.2021 09:30:00 EEST | Tiedote
Enterovirusten on pitkään epäilty osallistuvan tyypin 1 diabeteksen syntyyn. Viimeaikaiset havainnot tukevat käsitystä, että nämä virukset voivat hakeutua haimaan ja aiheuttaa siellä kroonisen infektion, joka vähitellen johtaa insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumiseen joko viruksen vaikutuksesta tai immuunivasteen välityksellä. FM Anni Honkimaa osoitti väitöskirjassaan, että viruslääke paransi haimasolumallissa enterovirusten aiheuttaman kroonisen infektion.
Tampereen yliopistolla vahva panos mobiiliterveyssovellusten laatustandardin kehittämisessä27.9.2021 08:53:23 EEST | Tiedote
Mobiililaitteiden terveys- ja hyvinvointisovellusten määrä kasvaa jatkuvasti, ja niiden laadun ja turvallisuuden arviointi voi olla kuluttajille vaikeaa. Asiaan on tulossa helpotusta tuoreen mobiiliterveyssovellusten laatustandardin avulla.
Laajakaistamenetelmät varmistavat sähköverkon toiminnan keskellä tuotannon ja kulutuksen murrosta23.9.2021 13:48:59 EEST | Tiedote
Nykyaikaistuva sähköverkko on keskellä murrosta, jonka taustalla on uusiutuvan sähköntuotannon ja elektroniikkapohjaisen energiankulutuksen yleistyminen. Muutos haastaa sekä sähköverkon vakaan toiminnan että sähkön laadun, sillä perinteiset stabiiliusanalyysimenetelmät eivät kykene ennustamaan haitallisia vuorovaikutuksia riittävällä tarkkuudella. Henrik Alenius esittelee väitöskirjassaan uusia menetelmiä, joita hyödyntämällä tehoelektroniikkapohjaisen tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat haasteet voidaan ennakoida ja ratkaista.
Tutkimus: Poliisille yhden viraston malli ja kuntiin aluepoliisit asukasmäärän perusteella23.9.2021 10:47:54 EEST | Tiedote
Hallintotieteiden lisensiaatti Heikki Mansikka-aho tarkastelee väitöskirjassaan poliisin PORA-hallintorakenneuudistuksia ja niiden vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan rakenneuudistukset ovat johtaneet yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden heikkenemiseen. Tutkija esittää ratkaisuksi uutta organisaatiomallia.
Proteiineilla päällystetty nanoselluloosa sopii solujen 3D-viljelyyn22.9.2021 13:55:01 EEST | Tiedote
Puusta eristetyt nanoselluloosakuidut muodostavat vedessä hydrogeelin, joka on lupaava materiaali erilaisiin biologisiin sovelluksiin. Nanoselluloosa mahdollistaa kudosmaisen, solujen luonnollista ympäristöä muistuttavan ympäristön rakentamisen soluviljelyolosuhteissa. Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät yhteistyössä UPM Biomedicalsin tutkijoiden kanssa ratkaisun, jossa nanoselluloosakuituihin kiinnitetään ensin avidiini-proteiineja, jonka jälkeen materiaaliin voidaan helposti vain yhdistää biotinyloituja molekyylejä, jotka sitoutuvat kuituihin.
Terveystarkastuksilla kiinni nuoren urheilijan terveysongelmiin22.9.2021 13:26:33 EEST | Tiedote
LL Kerttu Toivo selvitti väitöstutkimuksessaan nuorten urheilijoiden terveydentilaa. Tutkimus osoitti muun muassa, että neljäsosalla suomalaisista nuorista on liian matalat rautavarastot ja että nuorten urheilijoiden astma voi olla alidiagnosoitu. Säännöllisen liikunnan positiiviset terveysvaikutukset ovat kiistattomat, mutta liikunnan harrastamisen varjopuolena on kohonnut vammariski.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme