UVB-säteilyn laukaisema β-endorfiinin eritys ihossa saattaa selittää auringonottajien UV-säteilyriippuvuutta
Tampereen yliopistossa väittelevä LL Anna Toledo selvitti väitöstutkimuksessaan UV-säteilyyn yhdistyviä mielihyvään liittyviä ihovaikutuksia, kuten neuroendokriinisten välittäjäaineiden ilmenemistä ja mielialavaikutuksia, sekä toisaalta rusketusriippuvuuden ja kaamosmasennuksen ilmenemistä suomalaisilla auringonottajilla.
Ihosyövät, mukaan lukien melanooma, kuuluvat länsimaiden nopeimmin yleistyviin syöpiin. Niiden synnyssä UV-säteily on pääasiallinen ulkoinen riskitekijä.
— Länsimainen hyvinvointiin liitetty päivettyneen ihon tavoittelu voisi johtaa rusketusriippuvuuteen. UV-säteilyn on epäilty laukaisevan ihovälitteistä riippuvuutta. Ihon arvellaan kykenevän aistimaan ja reagoimaan ympäristön ilmiöihin kuten UV-säteilyyn ja toimimaan yhteistyössä keskushermoston kanssa kaksisuuntaisesti, Toledo sanoo.
Väitöstutkimuksessa todettiin kapeakaistaisen UVB-säteilytyksen lisäävän mielihyvää tuottavaa neuropeptidiä β-endorfiiniä terveiden vapaaehtoisten ihon pintakerroksen soluissa, mikä voisi selittää auringon UV-säteilyyn toistuvassa altistuksessa kehittyvää fysiologista riippuvuutta.
— Löydös voi osin selittää auringonvaloaltistuksen ja ihon ruskettamisen vaaroista kertovien ihosyöpävalistuskampanjoiden puutteellista tehoa, Toledo sanoo.
Auringonvalon mielletään kohentavan mielialaa. UV-säteilyn aikaansaaman ihon D-vitamiinin tuotannon ja mielialan välistä yhteyttä ei ole voitu varmistaa. Väitöstutkimuksessa havaittiin UVB-valotuksen myötä tutkittavien mielialan paranevan ja veren D-vitamiinipitoisuuden suurenevan, mutta UV-säteilyn, mielialan ja D-vitamiinin keskinäinen yhteys jäi epäselväksi, sillä moninaiset muutkin tekijät voivat selittää mielialan kohenemista UV-säteilyyn liittyen.
Kaamosmasennus on yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö, joka ilmenee pimeinä talvikuukausina. Sen oireita voidaan hoitaa kirkasvalohoidolla. Kirkasvalohoidon teho välittynee aivojen melatoniini- ja serotoniinierityksen kautta. Aurinkoa saatetaan myös ottaa kaamosmasennuksen oireisiin, vaikka UV-säteilyn vaikutusta masennusoireiden lievittymiseen ole voitu tutkimuksella varmistaa.
Anna Toledon väitöstyössä eteläsuomalaisille auringonottajille suunnatussa kyselytutkimuksessa rusketusriippuvuus ja kaamosoireilu olivat kummatkin yleisiä, mutta ilmiöt eivät näyttäneet olevan yhteydessä toisiinsa.
Väitöstyö selvitti UV-säteilyyn liitetyn rusketusriippuvuuden mekanismeja. Ihossa UV-säteilyn vaikutuksesta muodostuva β-endorfiini viittaa fysiologiseen riippuvuuteen.
— Ihoyöpien ehkäisyyn tähtäävissä aurinkokäyttäytymisen valistuskampanjoissa on jatkossa syytä huomioida fysiologisen rusketusriippuvuuden mahdollisuus ja sen ehkäisy sekä UV-säteilyn mielialavaikutukset motiivina ottaa aurinkoa, Toledo sanoo.
Aihepiiriä on vielä tutkittava lisää esimerkiksi kuvantamisen keinoin.
Lääketieteen lisensiaatti Anna Toledon ihotautien ja allergologian alaan kuuluva väitöskirja Effects of Narrow-band Ultraviolet B Radiation on Formation of Neuroendocrine Mediators in the Skin and on Mood, and Findings on Tanning Dependence and Winter Blues among Sunbathers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Sirkku Peltonen Göteborgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Erna Snellman lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Toledo
anna.toledo@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme