UVB-säteilyn laukaisema β-endorfiinin eritys ihossa saattaa selittää auringonottajien UV-säteilyriippuvuutta

Tampereen yliopistossa väittelevä LL Anna Toledo selvitti väitöstutkimuksessaan UV-säteilyyn yhdistyviä mielihyvään liittyviä ihovaikutuksia, kuten neuroendokriinisten välittäjäaineiden ilmenemistä ja mielialavaikutuksia, sekä toisaalta rusketusriippuvuuden ja kaamosmasennuksen ilmenemistä suomalaisilla auringonottajilla.

Ihosyövät, mukaan lukien melanooma, kuuluvat länsimaiden nopeimmin yleistyviin syöpiin. Niiden synnyssä UV-säteily on pääasiallinen ulkoinen riskitekijä.

— Länsimainen hyvinvointiin liitetty päivettyneen ihon tavoittelu voisi johtaa rusketusriippuvuuteen. UV-säteilyn on epäilty laukaisevan ihovälitteistä riippuvuutta. Ihon arvellaan kykenevän aistimaan ja reagoimaan ympäristön ilmiöihin kuten UV-säteilyyn ja toimimaan yhteistyössä keskushermoston kanssa kaksisuuntaisesti, Toledo sanoo.

Väitöstutkimuksessa todettiin kapeakaistaisen UVB-säteilytyksen lisäävän mielihyvää tuottavaa neuropeptidiä β-endorfiiniä terveiden vapaaehtoisten ihon pintakerroksen soluissa, mikä voisi selittää auringon UV-säteilyyn toistuvassa altistuksessa kehittyvää fysiologista riippuvuutta.

— Löydös voi osin selittää auringonvaloaltistuksen ja ihon ruskettamisen vaaroista kertovien ihosyöpävalistuskampanjoiden puutteellista tehoa, Toledo sanoo.

Auringonvalon mielletään kohentavan mielialaa. UV-säteilyn aikaansaaman ihon D-vitamiinin tuotannon ja mielialan välistä yhteyttä ei ole voitu varmistaa. Väitöstutkimuksessa havaittiin UVB-valotuksen myötä tutkittavien mielialan paranevan ja veren D-vitamiinipitoisuuden suurenevan, mutta UV-säteilyn, mielialan ja D-vitamiinin keskinäinen yhteys jäi epäselväksi, sillä moninaiset muutkin tekijät voivat selittää mielialan kohenemista UV-säteilyyn liittyen.

Kaamosmasennus on yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö, joka ilmenee pimeinä talvikuukausina. Sen oireita voidaan hoitaa kirkasvalohoidolla. Kirkasvalohoidon teho välittynee aivojen melatoniini- ja serotoniinierityksen kautta. Aurinkoa saatetaan myös ottaa kaamosmasennuksen oireisiin, vaikka  UV-säteilyn vaikutusta masennusoireiden lievittymiseen ole voitu tutkimuksella varmistaa.

Anna Toledon väitöstyössä eteläsuomalaisille auringonottajille suunnatussa kyselytutkimuksessa rusketusriippuvuus ja kaamosoireilu olivat kummatkin yleisiä, mutta ilmiöt eivät näyttäneet olevan yhteydessä toisiinsa.  

Väitöstyö selvitti UV-säteilyyn liitetyn rusketusriippuvuuden mekanismeja. Ihossa UV-säteilyn vaikutuksesta muodostuva β-endorfiini viittaa fysiologiseen riippuvuuteen.

— Ihoyöpien ehkäisyyn tähtäävissä aurinkokäyttäytymisen valistuskampanjoissa on jatkossa syytä huomioida fysiologisen rusketusriippuvuuden mahdollisuus ja sen ehkäisy sekä UV-säteilyn mielialavaikutukset motiivina ottaa aurinkoa, Toledo sanoo.

Aihepiiriä on vielä tutkittava lisää esimerkiksi kuvantamisen keinoin.

Lääketieteen lisensiaatti Anna Toledon ihotautien ja allergologian alaan kuuluva väitöskirja Effects of Narrow-band Ultraviolet B Radiation on Formation of Neuroendocrine Mediators in the Skin and on Mood, and Findings on Tanning Dependence and Winter Blues among Sunbathers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Sirkku Peltonen Göteborgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Erna Snellman lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.