Vaativaa erityistä tukea saavat ammattiin opiskelevat arvostavat opettajien huomiota
Sanna Ryökkysen väitöstutkimuksen tarkoitus oli tarkastella opiskelijoiden odotuksia, toiveita ja tarpeita ja selvittää miten niihin voitaisiin vastata parhaalla mahdollisella tavalla.
– Erityinen tuki tarkoittaa ammatillisessa koulutuksessa sellaisia pedagogisia ratkaisuja ja yksilöllisiä tukitoimia, jotka mahdollistavat, että myös ne, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, voivat saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaisen ammatillisen osaamisen, Ryökkynen toteaa.
Nämä tukitoimet eivät kuitenkaan välttämättä vastaa opiskelijoiden käsityksiä siitä, mitkä asiat tukevat parhaiten heidän opintojaan.
Ryökkysen tutkimuksen mukaan opiskelijat arvostavat mahdollisuutta opiskella ammattiin ja ovat tyytyväisiä opettajiin, mutta tarvitsevat heiltä riittävästi aikaa.
– Tämä on kuitenkin ristiriidassa vallitsevan koulutuspoliittisen tahtotilan kanssa, jossa korostuu itseohjautuvuus ja nopeus.
Ryökkysen mukaan yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistumiseksi yhteiskunnassamme opiskelijoiden erityisen tuen tarpeiden ymmärtäminen ei riitä, vaan tarvitaan taloudellisesta kasvusta ja tehokkuudesta irti olevia toimenpiteitä ja käytänteitä.
– Tärkeää on, että opiskelijat saavat tunnustusta osaamisestaan. He haluavat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi opiskelijoina, ihmisinä, joilla on paljon potentiaalia, kunhan he saavat kasvaa omista vahvuuksistaan käsin.
Opettajat ja opetushenkilöstö voivat toimia muutosagentteina, joilla on tärkeä tehtävä lisätä tietoisuutta, että opiskelija, jolla on yhdellä elämänalueella tuen tarpeita voi kuitenkin olla ammatillinen huippuosaaja.
Ihmisen arvoa ei saa mitata suorituksilla ja hyödyllä
Yhteiskuntamme tehokkuuspyrkimykset ovat synnyttäneen kulttuurin, jossa ihmisen arvo mitataan suorituksilla, osaamisilla ja yksilön yhteiskunnalle tuottaman hyödyn kautta.
Kokemukset riittämättömyydestä, ulkopuolelle jäämisestä, ja epätasa-arvoisesta kohtelusta lisäävät pahoinvointia ja uupumista niin kouluissa kuin työelämässäkin. Kestävä kehitys ei perustu itsekkääseen vapauteen ja tehokkuuden ja voiton tavoitteluun.
– Tästä syystä tarvitsemme koulutusjärjestelmän, joka uudistaa maailmasuhteemme, näkemyksemme hyvästä elämästä.
Ryökkysen tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi opiskelijoiden kokemukset ja tarpeet sekä opettajien erittäin merkityksellinen työ. Opettajat ja opetushenkilöstö jättävät jälkiä jokaiseen opiskelijaan, he toimivat sillanrakentajina oppilaitoksen, työelämän ja opiskelijan muun elämismaailman välillä.
Tunnustamisen antaminen ja saaminen on keskeistä jokaiselle ihmiselle hyvinvoinnin ja identiteetin rakentumisen näkökulmasta. Jokainen meistä ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi, kasvaa ja kehittyä omista vahvuuksistaan käsin.
Ryökkysen tutkimus kytkeytyy inkluusiokeskusteluun ja myös keskusteluun ammatillisen koulutuksen merkityksestä koulutusjärjestelmässämme. Aikaisempaa tutkimusta vaativan erityisen tuen ammatillisesta koulutuksesta on verrattain vähän. Sanna Ryökkysen tutkimus opiskelijoiden kokemusten, tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen ja tulkitsemiseen tuli tarpeeseen.
Musiikkipedagogi (YAMK) Sanna Ryökkynen väittelee 20.1. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelmasta (SEDUCE) aiheesta They did not give up on me: Vocational students’ perceptions of the special support in their studying.
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3A, auditorio 302 (Athena). Väitöstä voi seurata myös live streamin kautta.
Väittelijän yhteystiedot:
Sanna Ryökkynen, sanna.ryokkynen@helsinki.fi, 040 546 1838
Twitter @SannaRyokkynen
Tietoja väittelijästä
Sanna Ryökkynen toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu tutkimusyksikössä ja ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa. Hänen kiinnostuksen kohteena on ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittäminen sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Yliopisto arvioinut uudelleen yhteistyön israelilaisyliopistojen kanssa21.5.2024 14:32:42 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto jäädyttää vaihtosopimukset israelilaisyliopistoihin, muttei ei aio rajoittaa tutkijoiden akateemista vapautta tehdä yhteistyötä israelilaisten tutkijoiden kanssa.
Jätevesipäästöt puhdistamoilta voivat lisätä norovirusriskiä uimarannoilla21.5.2024 07:15:00 EEST | Tiedote
Uimavesissä esiintyy vatsatautia aiheuttavia mikrobeja, mutta sairastumisriski on normaalitilanteessa pieni, selviää tuoreesta tutkimusjulkaisusta.
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 29.5.202420.5.2024 08:41:14 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston 25 uutta professoria kertoo tieteenalojensa tuoreista tutkimustuloksista keskiviikkona 29.5. klo 14.15–16.15. Juhlaluennot pidetään yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33 ja luentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona.
Laulaminen korjaa aivojen kieliverkostoa aivoverenkiertohäiriön jälkeen16.5.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
Laulaminen kuntouttaa puheentuottoa aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa. Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, mihin laulamisen kuntouttava vaikutus aivoissa perustuu.
Kulta, hopea ja kupari kierrätysmateriaaleista aiempaa kestävämmillä menetelmillä15.5.2024 15:17:42 EEST | Tiedote
Elektroniikkajäte, vanhat akut tai aurinkopaneelit ovat muuttumassa kaivostoiminnan rinnalle tärkeäksi arvometallien lähteeksi. Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmiä, joilla arvometallit voidaan liuottaa ja erotella samalla kertaa ja lisäksi liuotin voidaan uusiokäyttää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme