Vaihtamalla paranee - asuinpaikkaa vaihtaneet työllistyvät todennäköisemmin uudelleen ja palkkakin kasvaa
30.12.2019 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Etlan tutkimuspäällikön Terhi Maczulskijn ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Petri Böckermanin tutkimuksessa ”Losing a Job and (Dis)incentives to Move” (ETLA Working Papers 75) tarkasteltiin työpaikan menettämisen sekä taloudellisten ja ei-taloudellisten kannustimien vaikutusta alueelliseen muuttoliikkeeseen. Työttömäksi jääneiden muuttoalttiutta lisäävät tutkimuksen mukaan erityisesti korkeat asumiskustannukset sekä oletettu alhainen palkkataso alueella, jossa henkilö jää työttömäksi.
- Työpaikan menetys lisää henkilön muuttoalttiutta noin 80 prosentilla. Työpaikan menettäneet näyttäisivät siis reagoivan taloudellisiin kannustimiin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Muuttaminen voi lisäksi taata paremman palkkakehityksen erityisesti, jos muutto kohdistuu kasvukeskuksiin. Tulokset paljastavat myös, että asuinpaikkaa vaihtaneet työllistyivät uudelleen huomattavasti todennäköisemmin kuin alueelle jääneet. Muuttajien ja alueelle jääneiden välillä oli kuitenkin merkittäviä eroavaisuuksia.
- Muuttajat olivat yleensä nuorempia, heillä ei ollut omistusasuntoa eikä heillä myöskään asunut perheenjäseniä samalla alueella, sanoo Maczulskij.
Asuntomarkkinoilla on merkittävä vaikutus muuttoalttiuteen: tutkimuksen mukaan vuokralla asujat ovat todennäköisempiä muuttamaan kuin omistusasujat. Muuttoalttiutta vähentävät omistusasunnon lisäksi pitkä asuntojen myyntiaika sekä läheiset sukulaissuhteet. Asuntomarkkinoiden jäykkyys jarruttaa erityisesti pienempipalkkaisista töistä työttömäksi jääneiden todennäköisyyttä muuttaa työn perässä.
Suomessa työttömien ja avointen työpaikkojen kohtaamisongelmat ovat Euroopan vaikeimpia. Asuntopolitiikalla voidaankin vaikuttaa alueelliseen muuttoliikkeeseen esimerkiksi tukemalla edullisempia asumisvaihtoehtoja. Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla tulisikin panostaa edullisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. Myös varainsiirtoveroa pienentämällä voitaisiin lisätä alueellista muuttoliikettä.
Maczulskij, Terhi & Böckerman, Petri: Losing a Job and (Dis)incentives to Move. (Etla Working Papers 75).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme