Vaihtamalla paranee - asuinpaikkaa vaihtaneet työllistyvät todennäköisemmin uudelleen ja palkkakin kasvaa
Työpaikan menetys lisää merkittävästi henkilön muuttoalttiutta, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Työttömäksi jääneiden muuttoalttiutta kasvattavat erityisesti oletettu heikompi palkkataso ja korkeat asumiskustannukset alueella, jossa henkilö on jäänyt työttömäksi. Toisaalta taas asuntomarkkinoiden jäykkyys ja sosiaaliset suhteet kotipaikkakunnalla saattavat heikentää muuttoalttiutta. Suomen työmarkkinoiden esteitä olisi purettava, jotta työttömät ja avoimet työpaikat kohdentuisivat aiempaa paremmin.
Etlan tutkimuspäällikön Terhi Maczulskijn ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Petri Böckermanin tutkimuksessa ”Losing a Job and (Dis)incentives to Move” (ETLA Working Papers 75) tarkasteltiin työpaikan menettämisen sekä taloudellisten ja ei-taloudellisten kannustimien vaikutusta alueelliseen muuttoliikkeeseen. Työttömäksi jääneiden muuttoalttiutta lisäävät tutkimuksen mukaan erityisesti korkeat asumiskustannukset sekä oletettu alhainen palkkataso alueella, jossa henkilö jää työttömäksi.
- Työpaikan menetys lisää henkilön muuttoalttiutta noin 80 prosentilla. Työpaikan menettäneet näyttäisivät siis reagoivan taloudellisiin kannustimiin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Muuttaminen voi lisäksi taata paremman palkkakehityksen erityisesti, jos muutto kohdistuu kasvukeskuksiin. Tulokset paljastavat myös, että asuinpaikkaa vaihtaneet työllistyivät uudelleen huomattavasti todennäköisemmin kuin alueelle jääneet. Muuttajien ja alueelle jääneiden välillä oli kuitenkin merkittäviä eroavaisuuksia.
- Muuttajat olivat yleensä nuorempia, heillä ei ollut omistusasuntoa eikä heillä myöskään asunut perheenjäseniä samalla alueella, sanoo Maczulskij.
Asuntomarkkinoilla on merkittävä vaikutus muuttoalttiuteen: tutkimuksen mukaan vuokralla asujat ovat todennäköisempiä muuttamaan kuin omistusasujat. Muuttoalttiutta vähentävät omistusasunnon lisäksi pitkä asuntojen myyntiaika sekä läheiset sukulaissuhteet. Asuntomarkkinoiden jäykkyys jarruttaa erityisesti pienempipalkkaisista töistä työttömäksi jääneiden todennäköisyyttä muuttaa työn perässä.
Suomessa työttömien ja avointen työpaikkojen kohtaamisongelmat ovat Euroopan vaikeimpia. Asuntopolitiikalla voidaankin vaikuttaa alueelliseen muuttoliikkeeseen esimerkiksi tukemalla edullisempia asumisvaihtoehtoja. Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla tulisikin panostaa edullisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. Myös varainsiirtoveroa pienentämällä voitaisiin lisätä alueellista muuttoliikettä.
Maczulskij, Terhi & Böckerman, Petri: Losing a Job and (Dis)incentives to Move. (Etla Working Papers 75).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö
050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Korona on shokki myös arvoketjuista riippuvaiseen Suomen talouteen – pahimmassa vaarassa ovat ne, jotka tarvitsevat elektroniikkakomponentteja, ajoneuvojen osia ja lääkkeiden ainesosia26.3.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Koronaviruspandemia ja sen torjuntatoimet ovat aiheuttaneet vakavia häiriöitä yritysten ja kokonaisten toimialojen globaaleihin arvoketjuihin. Suomessa välituotteiden tuontiriippuvuus on erityisen suurta koskien elektroniikkakomponentteja, ajoneuvojen osia ja lääkkeitä tai lääkkeiden ainesosia. Tuoreen Etla-muistion mukaan jopa 70‒80 prosenttia näistä välituotteista ostetaan ulkomailta. Talouspolitiikan toimilla pitääkin pyrkiä edesauttamaan kriisin vaurioittamien tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjä. Tutkijat ennakoivat myös arvoketjuihin pysyvää muutosta, jos ketjujen toimintahäiriöt jatkuvat pitkään.
Etla: Suomen bkt voi supistua tänä vuonna jopa 5% koronaviruspandemian takia17.3.2020 09:30:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että koronaviruspandemian takia Suomen bkt supistuu tänä vuonna 1–5 prosenttia. Vaihteluvälin positiivinen pää voi toteutua, jos pandemia saadaan Euroopassa maalis-huhtikuussa hallintaan ja jos EU-maat elvyttävät koordinoidulla tavalla. Tällä hetkellä arvioimme kuitenkin, että negatiivinen skenaario on todennäköisempi ja tällöin Suomen bkt supistuisi tänä vuonna 5 prosenttia. Talous supistuisi toisella vuosineljänneksellä lähes kymmenyksen, mutta alkaisi kasvaa sen jälkeen. Etla on laatinut kolme skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Korostamme, että epävarmuus on suurta ja kyse on tämän hetken arviosta.
Medialle: Etlan arvio koronapandemian talousvaikutuksista Suomessa julki huomenna 17.3. klo 9:3016.3.2020 14:06:39 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisee päivitetyn laskelmansa koronapandemian talousvaikutuksista Suomessa tiistaina 17.3. klo 9:30. Aiemmin ilmoitettu talousennusteen julkaisu ja lehdistötilaisuus on peruttu.
Medialle: Etla peruu kevään suhdanne-ennusteen ja infon 17.3.13.3.2020 08:20:14 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos peruu tiistaina 17.3. ilmoitetun talousennusteen julkaisun ja lehdistötilaisuuden koronavirusepidemian vuoksi. Suhdanne-ennusteen sijaan Etla päivittää arvionsa koronaviruksen talousvaikutuksista Suomessa. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja ennnustepäällikkö Markku Lehmus ovat median käytettävissä tiistaina 17.3. kun Etla julkaisee päivitetyn laskelmansa talousvaikutuksista.
Kutsu medialle: Etlan ennuste, päästöennuste ja viimeisimmät arviot koronaviruksen talousvaikutuksista julkaistaan tiistaina 17.3. klo 9:30.11.3.2020 11:52:01 EET | Tiedote
- Miltä näyttävät Etlan tuoreimmat kasvuluvut ja päivitetty päästöennuste? - Mikä on Etlan arvio koronaviruksen talousvaikutuksista? - Millä todennäköisyydellä Suomi voi ajautua taantumaan?
Hallitus voi poiketa taloustavoitteistaan ”normaalia heikommassa talouskehityksessä” – mutta mikä on normaalia heikompaa kehitystä?6.3.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Rinteen/Marinin hallitusten keskeiset taloustavoitteet – työllisyys ja julkisen talouden tasapaino ‒ pätevät vain normaalin kansainvälisen talouskehityksen oloissa. Tätä heikomman kehityksen oloissa tavoitteista voidaan hallitusohjelman mukaan poiketa. ”Normaalia heikommalle kehitykselle” ei ole kuitenkaan annettu määritelmää tai edes kuvausta. Tänään julkaistussa Etla-muistiossa esitellään tapa määritellä normaali ja heikko kansainvälinen taloudellinen tilanne. Lisäksi muistiossa arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia normaalia heikommalla talouskehityksellä olisi Suomen tuotantoon, työllisyyteen ja julkiseen talouteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme