Vaikutusarviointi: t&k-tuet ovat lisänneet suomalaisten yritysten omia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen
5.11.2020 08:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Etlan tutkijoiden Euroopan komissiolle laatima arviointi Tekesin t&k-rahoituksen vaikuttavuudesta ”Evaluation of Tekes R&D funding for the European Commission” on julkaistu tänään Business Finlandin raporttisarjassa. Tutkimuksessa arvioitiin Business Finlandin edeltäjän, teknologiarahoittaja Tekesin myöntämän rahoituksen vaikutuksia yritysten t&k-panostuksiin ja tuottavuuteen sekä tukien vaikutusta markkinoihin ja kilpailuun. Arviointi tehtiin niiden yritysten osalta, joilla oli vuosina 2010-2014 päättyneitä Tekes-rahoitteisia hankkeita ja arvioinnissa käytettiin politiikkatoimien vaikuttavuusanalyysiin kehitettyjä tilastollisia mallinnusmenetelmiä.
Tutkimuksessa löytyi selvää näyttöä Tekesin t&k-tukien positiivisesta vaikutuksesta tuettujen yritysten t&k-työntekijöiden määrään sekä tutkimus- ja kehitysintensiteettiin. Tuet lisäsivät yritysten t&k-työntekijöiden määrää keskimäärin 16 prosenttia. Tukia saaneiden yritysten tutkimus- ja kehitysintensiteetti puolestaan nousi keskimäärin noin 30 prosenttia tuen saamista seuraavina vuosina.
Yhden prosentin kasvu tukieuroissa nosti yritysten omarahoitteista tutkimus- ja kehitysintensiteettiä noin 2,5 prosenttia. Tukea saaneiden yritysten t&k-intensiteetti säilyi selvästi korkeammalla tasolla kuin tukea saamattomilla yrityksillä - jopa kahdeksan vuotta tuen saamisen jälkeen. Tutkimuksessa ei löydetty näyttöä t&k-tukien vaikutuksesta työn tuottavuuteen.
- Tulos on linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa. Näyttäisi siltä, että t&k-tuet ovat tehokas keino lisätä yritysten panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Julkisella tuella on siis merkitystä myös, kun pyritään hallitusohjelman tavoitteeseen nostaa TKI-investoinnit kasvu-uralle ja saavuttaa neljän prosentin osuus BKT:sta, kommentoi Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
T&k-tukien epäsuorien vaikutusten osalta tutkimus tuotti näyttöä siitä, että tuottavuuden lasku ennustaa yrityksen markkinoilta poistumista selvästi heikommin silloin, kun yritys on saanut tukea. Tämä tarkoittaa, että tuet voivat vähentää vanhojen tehottomien yritysten poistumista markkinoilta ja vaikuttavat näin haitallisesti kilpailuun. Tukien vaikutus mahdolliseen markkinoilta poistumiseen on samansuuntainen myös nuorilla, alle 6-vuotiailla yrityksillä.
- Vanhojen tehottomien yritysten pysyminen markkinoilla hidastaa rakennemuutosta. Startup-yritysten osalta tämä voi kuitenkin olla myös positiivista. Kilpailu voi lisääntyä, mikäli t&k-tuet tarjoavat nuorille yrityksille mahdollisuuden säilyä hengissä vähän arvonlisää tuottavan alkuvaiheen yli, jolloin niistä tulee tulevaisuudessa tehokkaita, korkean tuottavuuden markkinatoimijoita, pohtii Etlan Heli Koski.
Fornaro, Paolo – Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Evaluation of Tekes R&D funding for the European Commission. (Business Finland report 3/2020)
Fornaro, Paolo – Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka. T&K-rahoituksen suorien ja epäsuorien vaikutusten arviointi. Brief No.2/2020.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


