Vaikutusarviointi: t&k-tuet ovat lisänneet suomalaisten yritysten omia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen
5.11.2020 08:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Etlan tutkijoiden Euroopan komissiolle laatima arviointi Tekesin t&k-rahoituksen vaikuttavuudesta ”Evaluation of Tekes R&D funding for the European Commission” on julkaistu tänään Business Finlandin raporttisarjassa. Tutkimuksessa arvioitiin Business Finlandin edeltäjän, teknologiarahoittaja Tekesin myöntämän rahoituksen vaikutuksia yritysten t&k-panostuksiin ja tuottavuuteen sekä tukien vaikutusta markkinoihin ja kilpailuun. Arviointi tehtiin niiden yritysten osalta, joilla oli vuosina 2010-2014 päättyneitä Tekes-rahoitteisia hankkeita ja arvioinnissa käytettiin politiikkatoimien vaikuttavuusanalyysiin kehitettyjä tilastollisia mallinnusmenetelmiä.
Tutkimuksessa löytyi selvää näyttöä Tekesin t&k-tukien positiivisesta vaikutuksesta tuettujen yritysten t&k-työntekijöiden määrään sekä tutkimus- ja kehitysintensiteettiin. Tuet lisäsivät yritysten t&k-työntekijöiden määrää keskimäärin 16 prosenttia. Tukia saaneiden yritysten tutkimus- ja kehitysintensiteetti puolestaan nousi keskimäärin noin 30 prosenttia tuen saamista seuraavina vuosina.
Yhden prosentin kasvu tukieuroissa nosti yritysten omarahoitteista tutkimus- ja kehitysintensiteettiä noin 2,5 prosenttia. Tukea saaneiden yritysten t&k-intensiteetti säilyi selvästi korkeammalla tasolla kuin tukea saamattomilla yrityksillä - jopa kahdeksan vuotta tuen saamisen jälkeen. Tutkimuksessa ei löydetty näyttöä t&k-tukien vaikutuksesta työn tuottavuuteen.
- Tulos on linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa. Näyttäisi siltä, että t&k-tuet ovat tehokas keino lisätä yritysten panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Julkisella tuella on siis merkitystä myös, kun pyritään hallitusohjelman tavoitteeseen nostaa TKI-investoinnit kasvu-uralle ja saavuttaa neljän prosentin osuus BKT:sta, kommentoi Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
T&k-tukien epäsuorien vaikutusten osalta tutkimus tuotti näyttöä siitä, että tuottavuuden lasku ennustaa yrityksen markkinoilta poistumista selvästi heikommin silloin, kun yritys on saanut tukea. Tämä tarkoittaa, että tuet voivat vähentää vanhojen tehottomien yritysten poistumista markkinoilta ja vaikuttavat näin haitallisesti kilpailuun. Tukien vaikutus mahdolliseen markkinoilta poistumiseen on samansuuntainen myös nuorilla, alle 6-vuotiailla yrityksillä.
- Vanhojen tehottomien yritysten pysyminen markkinoilla hidastaa rakennemuutosta. Startup-yritysten osalta tämä voi kuitenkin olla myös positiivista. Kilpailu voi lisääntyä, mikäli t&k-tuet tarjoavat nuorille yrityksille mahdollisuuden säilyä hengissä vähän arvonlisää tuottavan alkuvaiheen yli, jolloin niistä tulee tulevaisuudessa tehokkaita, korkean tuottavuuden markkinatoimijoita, pohtii Etlan Heli Koski.
Fornaro, Paolo – Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Evaluation of Tekes R&D funding for the European Commission. (Business Finland report 3/2020)
Fornaro, Paolo – Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka. T&K-rahoituksen suorien ja epäsuorien vaikutusten arviointi. Brief No.2/2020.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Etla: Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen kilpailu kaventavat kansainvälistä innovaatioyhteistyötä9.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja maailmantalouden pirstoutuminen ovat merkittävästi vähentäneet kansainvälistä yhteistyötä keksinnöissä ja innovaatioissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Geopoliittisen fragmentaation voimistuminen on vähentänyt blokkirajat ylittävää keksijäyhteistyötä, heikentänyt keksijätiimien monimuotoisuutta ja kaventanut kansainvälisiä tiedonvaihdon kanavia. Tämän johdosta Euroopan asema keskeisillä teknologia-aloilla on vaarassa heikentyä.
Suomi menettää kansainvälistä vientiasemaansa – Etla peräänkuuluttaa tuoteinnovaatioita ja kaupan esteiden purkua26.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvun vauhdittaminen vaatii politiikkatoimia, jotka tukevat tuoteinnovaatioita sekä yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Konkreettisia politiikkatoimia suositellaan kaksivuotisen, Business Finlandin rahoittaman tutkimushankkeen päättävässä loppumuistiossa. Kansainvälisen kaupan turbulenssit vaikuttavat suoraan suomalaisten teollisuusyritysten innovointihalukkuuteen, siksi innovointia tulisi tukea myös laskusuhdanteissa. Heikko tuoterakenne ja suorituskyky nakertavat jo Suomen markkinaosuutta maailmankaupassa.
Muistutuskutsu medialle: Mistä syntyy uusi kasvu? Tervetuloa Etlan seminaariin 26.5. klo 9.3025.5.2026 10:48:12 EEST | Kutsu
Miten suomalaiset toimialat ovat pystyneet sopeutumaan maailmankaupassa tapahtuviin muutoksiin muihin EU-maihin verrattuna? Miten ulkomaankaupassa ja ympäristösääntelyssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat kotimaisten yritysten innovaatioihin? Mikä on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä Suomen teollisuudessa?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


