Vaikutusarviointi: t&k-tuet ovat lisänneet suomalaisten yritysten omia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen
5.11.2020 08:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Etlan tutkijoiden Euroopan komissiolle laatima arviointi Tekesin t&k-rahoituksen vaikuttavuudesta ”Evaluation of Tekes R&D funding for the European Commission” on julkaistu tänään Business Finlandin raporttisarjassa. Tutkimuksessa arvioitiin Business Finlandin edeltäjän, teknologiarahoittaja Tekesin myöntämän rahoituksen vaikutuksia yritysten t&k-panostuksiin ja tuottavuuteen sekä tukien vaikutusta markkinoihin ja kilpailuun. Arviointi tehtiin niiden yritysten osalta, joilla oli vuosina 2010-2014 päättyneitä Tekes-rahoitteisia hankkeita ja arvioinnissa käytettiin politiikkatoimien vaikuttavuusanalyysiin kehitettyjä tilastollisia mallinnusmenetelmiä.
Tutkimuksessa löytyi selvää näyttöä Tekesin t&k-tukien positiivisesta vaikutuksesta tuettujen yritysten t&k-työntekijöiden määrään sekä tutkimus- ja kehitysintensiteettiin. Tuet lisäsivät yritysten t&k-työntekijöiden määrää keskimäärin 16 prosenttia. Tukia saaneiden yritysten tutkimus- ja kehitysintensiteetti puolestaan nousi keskimäärin noin 30 prosenttia tuen saamista seuraavina vuosina.
Yhden prosentin kasvu tukieuroissa nosti yritysten omarahoitteista tutkimus- ja kehitysintensiteettiä noin 2,5 prosenttia. Tukea saaneiden yritysten t&k-intensiteetti säilyi selvästi korkeammalla tasolla kuin tukea saamattomilla yrityksillä - jopa kahdeksan vuotta tuen saamisen jälkeen. Tutkimuksessa ei löydetty näyttöä t&k-tukien vaikutuksesta työn tuottavuuteen.
- Tulos on linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa. Näyttäisi siltä, että t&k-tuet ovat tehokas keino lisätä yritysten panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Julkisella tuella on siis merkitystä myös, kun pyritään hallitusohjelman tavoitteeseen nostaa TKI-investoinnit kasvu-uralle ja saavuttaa neljän prosentin osuus BKT:sta, kommentoi Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
T&k-tukien epäsuorien vaikutusten osalta tutkimus tuotti näyttöä siitä, että tuottavuuden lasku ennustaa yrityksen markkinoilta poistumista selvästi heikommin silloin, kun yritys on saanut tukea. Tämä tarkoittaa, että tuet voivat vähentää vanhojen tehottomien yritysten poistumista markkinoilta ja vaikuttavat näin haitallisesti kilpailuun. Tukien vaikutus mahdolliseen markkinoilta poistumiseen on samansuuntainen myös nuorilla, alle 6-vuotiailla yrityksillä.
- Vanhojen tehottomien yritysten pysyminen markkinoilla hidastaa rakennemuutosta. Startup-yritysten osalta tämä voi kuitenkin olla myös positiivista. Kilpailu voi lisääntyä, mikäli t&k-tuet tarjoavat nuorille yrityksille mahdollisuuden säilyä hengissä vähän arvonlisää tuottavan alkuvaiheen yli, jolloin niistä tulee tulevaisuudessa tehokkaita, korkean tuottavuuden markkinatoimijoita, pohtii Etlan Heli Koski.
Fornaro, Paolo – Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Evaluation of Tekes R&D funding for the European Commission. (Business Finland report 3/2020)
Fornaro, Paolo – Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka. T&K-rahoituksen suorien ja epäsuorien vaikutusten arviointi. Brief No.2/2020.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


