Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Vaikutusarviointi: t&k-tuet ovat lisänneet suomalaisten yritysten omia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen

5.11.2020 08:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Tuoreen vaikutusarvion mukaan Tekesin myöntämät t&k-tuet ovat lisänneet tukea saaneiden yritysten omia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Tutkimuksessa löytyi kuitenkin viitteitä myös siitä, että t&k-tuilla voi olla haitallisia vaikutuksia kilpailuun. Tuet voivat vähentää vanhojen tehottomien yritysten poistumista markkinoilta ja hidastaa rakennemuutosta. Tukirahoituksen vaikutus yritysten markkinoilta poistumiseen on samansuuntainen nuorten, alle 6-vuotiaiden yritysten joukossa.
Tutkija Ilkka Ylhäinen (vas.), tutkija Paolo Fornaro, tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkija Mika Pajarinen.
Tutkija Ilkka Ylhäinen (vas.), tutkija Paolo Fornaro, tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkija Mika Pajarinen.

Etlan tutkijoiden Euroopan komissiolle laatima arviointi Tekesin t&k-rahoituksen vaikuttavuudesta Evaluation of Tekes R&D funding for the European Commission” on julkaistu tänään Business Finlandin raporttisarjassa. Tutkimuksessa arvioitiin Business Finlandin edeltäjän, teknologiarahoittaja Tekesin myöntämän rahoituksen vaikutuksia yritysten t&k-panostuksiin ja tuottavuuteen sekä tukien vaikutusta markkinoihin ja kilpailuun. Arviointi tehtiin niiden yritysten osalta, joilla oli vuosina 2010-2014 päättyneitä Tekes-rahoitteisia hankkeita ja arvioinnissa käytettiin politiikkatoimien vaikuttavuusanalyysiin kehitettyjä tilastollisia mallinnusmenetelmiä.

Tutkimuksessa löytyi selvää näyttöä Tekesin t&k-tukien positiivisesta vaikutuksesta tuettujen yritysten t&k-työntekijöiden määrään sekä tutkimus- ja kehitysintensiteettiin. Tuet lisäsivät yritysten t&k-työntekijöiden määrää keskimäärin 16 prosenttia. Tukia saaneiden yritysten tutkimus- ja kehitysintensiteetti puolestaan nousi keskimäärin noin 30 prosenttia tuen saamista seuraavina vuosina.

Yhden prosentin kasvu tukieuroissa nosti yritysten omarahoitteista tutkimus- ja kehitysintensiteettiä noin 2,5 prosenttia. Tukea saaneiden yritysten t&k-intensiteetti säilyi selvästi korkeammalla tasolla kuin tukea saamattomilla yrityksillä - jopa kahdeksan vuotta tuen saamisen jälkeen. Tutkimuksessa ei löydetty näyttöä t&k-tukien vaikutuksesta työn tuottavuuteen.

- Tulos on linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa. Näyttäisi siltä, että t&k-tuet ovat tehokas keino lisätä yritysten panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Julkisella tuella on siis merkitystä myös, kun pyritään hallitusohjelman tavoitteeseen nostaa TKI-investoinnit kasvu-uralle ja saavuttaa neljän prosentin osuus BKT:sta, kommentoi Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

T&k-tukien epäsuorien vaikutusten osalta tutkimus tuotti näyttöä siitä, että tuottavuuden lasku ennustaa yrityksen markkinoilta poistumista selvästi heikommin silloin, kun yritys on saanut tukea. Tämä tarkoittaa, että tuet voivat vähentää vanhojen tehottomien yritysten poistumista markkinoilta ja vaikuttavat näin haitallisesti kilpailuun. Tukien vaikutus mahdolliseen markkinoilta poistumiseen on samansuuntainen myös nuorilla, alle 6-vuotiailla yrityksillä.

- Vanhojen tehottomien yritysten pysyminen markkinoilla hidastaa rakennemuutosta. Startup-yritysten osalta tämä voi kuitenkin olla myös positiivista. Kilpailu voi lisääntyä, mikäli t&k-tuet tarjoavat nuorille yrityksille mahdollisuuden säilyä hengissä vähän arvonlisää tuottavan alkuvaiheen yli, jolloin niistä tulee tulevaisuudessa tehokkaita, korkean tuottavuuden markkinatoimijoita, pohtii Etlan Heli Koski.

Fornaro, Paolo – Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Evaluation of Tekes R&D funding for the European Commission. (Business Finland report 3/2020)

Fornaro, Paolo – Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka. T&K-rahoituksen suorien ja epäsuorien vaikutusten arviointi. Brief No.2/2020.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkija Ilkka Ylhäinen (vas.), tutkija Paolo Fornaro, tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkija Mika Pajarinen.
Tutkija Ilkka Ylhäinen (vas.), tutkija Paolo Fornaro, tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkija Mika Pajarinen.
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye