Väitös: Pelkoa, turhautumista vai innostusta? – käyttäjän näkökulmien ymmärtäminen auttaa kehittämään parempia digipalveluita
Vaasan yliopistossa väittelevän Tomi Niemen väitöskirja valottaa digitalisaation käsitettä käyttäjien näkökulmasta sekä auttaa tunnistamaan digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia ja esteitä.
Koko yhteiskunta ja eri julkiset palvelut digitalisoituvat vauhdilla, mutta mitä digitalisaatio oikein tarkoittaa? Niemen mukaan vastaus vaihtelee sen mukaan, keneltä kysyy.
– Käyttäjien näkökulmasta digitalisaation käsite on hähmäinen, siihen liittyy edelleen paljon epätietoisuutta. Kiihtyvä digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen saattaakin synnyttää optimismin lisäksi myös pelkoa, vastarintaa ja turhautumista. Esimerkiksi "digipaasto" on jo nyt tunnistettavissa muun muassa nuorten keskuudessa, sanoo perjantaina 25. elokuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Niemi.
Jos digitaalisista palveluista ja ratkaisuista halutaan toimivampia ja hyväksyttävämpiä, olisikin tärkeää ottaa käyttäjien näkemykset monipuolisesti ja laaja-alaisesti huomioon palveluita kehitettäessä.
Yhteiskehittämisen lähestymistapa mahdollistaa laaja-alaisesti käyttäjien näkemyksen kartoittamisen, ideoiden muodostamisen ja käyttäjien hyväksymän näkemyksen rakentamisen palvelusuunnittelun tueksi.
Väitöskirjassa kehitetty osallistavan deliberatiivisen suunnittelun malli auttaa tuomaan kehittämistyön vaatimat palvelutoiveet ja palvelutarpeet näkyviksi, erityisesti palvelukäyttäjien ja toimintaan liittyvien sidosryhmien näkökulmasta. Malli yhdistää osallistavan suunnittelun lähestymistavan ja deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian periaatteet yhtenäiseksi yhteiskehittämisen lähestymistavaksi.
Maaseudulla järjestetyt digitalisaatiokeskustelut yllättivät tutkijan
Niemen väitöstutkimuksen aineisto on kerätty käyttäjien osallistamista ja yhteiskehittämistä painottaen. Käytännössä tämä on tarkoittanut eri maaseutupaikkakunnilla ja terveydenhuollon organisaatiossa järjestettyjä innovointi- ja ryhmäkeskustelutilaisuuksia.
– Muodostimme yhteiskehittämisen tapahtumia, joihin pyrittiin kokoamaan edustava joukko käymään yhteistä keskustelua digitalisaatiosta ja luomaan ideoita sen hyödyntämisestä.
Niemi paljastaa, että maaseutupaikkakunnilla, joissa keskusteluihin osallistui paljon ikääntynyttä väestöä, suhtautuminen digitalisaatiota kohtaan oli yllättävän positiivinen. Lisäksi osa paikkakunnista oli hyvinkin edistyksellisiä digitalisaatiossa esimerkiksi valokuituverkon rakentamisen myötä.
– Tästä oltiin myös jossain määrin ylpeitä. Uuteen teknologiaan panostamisen nähtiin mahdollistavan paikkakunnan tulevaisuutta ja lisäävän houkuttelevuutta nuorten, opiskelijoiden ja perheiden silmissä.
Affordanssiteoria tuo lisää ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksiin ja rajoituksiin
Niemen mukaan hänen väitöstutkimuksensa tärkein teoreettinen anti on psykologiasta tutun affordanssiteorian tuominen mukaan hallintotieteelliseen tutkimukseen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Teoria auttaa havaitsemaan ja ymmärtämään käyttäjään ja myös hänen toimintaympäristöönsäkin liittyviä tekijöitä, jotka voivat tukea tai mahdollisesti rajoittaa digitalisaation käyttöönottoa.
Affordanssit eli tarjoumat kuvaavat, millaisia mahdollisuuksia henkilö tai palvelukäyttäjä toivoisi omaan ympäristöönsä ja millaisia mahdollisuuksia ja käyttötarkoituksia hän pystyy hahmottamaan esimerkiksi tarkastelemalla jotain esinettä, teknologiaa tai palvelua. Ihminen voi esimerkiksi älykelloa tarkastellessaan nähdä joko aikaa näyttävän esineen, muodikkaan asusteen tai seikkailua tukevan laitteen.
– Ihmisillä on erilaista osaamista, toisistaan poikkeavia näkökulmia ja erilaisia kulttuuritaustoja. He näkevät asioiden merkitykset ja mahdollisuudet eri tavalla, Niemi kuvailee.
Niemen mukaan hänen tutkimuksensa näkökulmaa voidaan hyödyntää niin odottamattomiin tilanteisiin, kuten koronapandemian tuomaan digiloikkaan, kuin yleisemmin esimerkiksi hyvinvointipalvelujen digitalisoinnin tarkasteluun.
Väitöskirja
Niemi Tomi (2023) The Affordances of the Digital Medium: Users’ perceptions of digitalization. Acta Wasaesia 511. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Julkaisun pdf
Väitöstilaisuus
HTM Tomi Niemen väitöstutkimus “The Affordances of the Digital Medium: Users’ perceptions of digitalization" tarkastetaan perjantaina 25.8.2023 klo 12 Vaasan yliopiston Ankkuri-rakennuksen Nissi-auditoriossa.
Väitöstilaisuuden seuraaminen on mahdollista myös etäyhteyden kautta: (Zoom, salasana: 986195)
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Marko Seppänen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Harri Jalonen.
Lisätiedot
Tomi Niemi, puh. 050 4725776, tomi.niemi@uwasa.fi
Väittelijän tiedot
Tomi Niemi on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta pääaineenaan sosiaali- ja terveyshallintotiede. Hänellä on myös ensihoitajan AMK-tutkinto Turun ammattikorkeakoulusta. Niemi asuu Vaasassa. Hän on toiminut Vaasan yliopistossa väitöskirjatutkijana, projektitutkijana ja opettajana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka KalmiTiedeviestinnän asiantuntijaVaasan yliopisto / Viestintä, brändi ja markkinointi
Puh:0294498231riikka.kalmi@uwasa.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Tekoälyä hyödynnetään ilmastonmuutoksen haasteissa Etelä-Pohjanmaalla – vastaa Vaasan yliopiston kyselyyn ja auta tekoälyä oppimaan6.5.2024 15:14:22 EEST | Tiedote
Vaasan yliopiston PERIL-hankkeessa kehitetään tekoälypohjaisia työkaluja, jotka tukevat Etelä-Pohjanmaan yrityksiä ja kuntalaisia ilmastonmuutoksen riskien kohtaamisessa. Tulevana kesänä avattava verkkosivusto tarjoaa alueellista ilmastoriskitietoa ja sisältää käyttäjiä sparraavan tekoälypohjaisen chatbotin.
Väitös: Informaatioresilienssi auttaa selviytymään kriisien tuottamassa epävarmuudessa19.3.2024 09:38:04 EET | Tiedote
Peräkkäiset ja toistensa kanssa limittyvät kriisit voivat aiheuttaa tiedon puutetta, olennaisen informaation hukuttavaa tietotulvaa tai jopa tiedon vääristymistä. Tämä edellyttää yhteiskunnalta informaatioresilienssiä eli kriisinkestävyyttä myös informaatioon liittyviä häiriöitä kohtaan. Tarvitsemmekin epävarmuuden hyväksyvää ja tietämättömyyden myöntämistä tukevaa toimintakulttuuria, ilmenee Aino Rantamäen tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Vaasan yliopisto palkitsi tiedeviestinnästä ja innovaatioista14.3.2024 09:57:39 EET | Tiedote
Vaasan yliopisto on valinnut professori Heidi Kuusniemen Vuoden tiedeviestijäksi. Tämän lisäksi yliopisto antoi kunniamaininnat tiedeviestinnästä professori Miadreza Shafie-khahille ja professori Sami Vähämaalle. Yliopisto jakoi myös ensi kertaa historiassaan Vaasan yliopiston innovaatiopalkinnon. Sen saivat professori Mohammed Elmusrati ja tutkija Mahmoud Elsanhoury.
Vaasan yliopiston uusi yhteistyömalli yhdistää yritykset ja väitöskirjatutkijat – Yrityksille tarjolla uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita, väitöskirjatutkijoille houkutteleva urapolku7.3.2024 08:40:19 EET | Tiedote
Vaasan yliopistossa luodaan väitöskirjatutkijan ja yrityksen tai yhteisön välille uusi yhteistyömalli, jossa yrityksen tutkimusintressit voidaan yhdistää väitöskirjatutkimukseksi. Väitöskirjatutkija sitoutuu yhteistyöyrityksen ja Vaasan yliopiston yhdessä rahoittamaan neljän vuoden väitöskirjatutkimukseen. CoDoc – Collaborative Doctoral Partnership Model -hanke on Pohjanmaan liiton rahoittama.
Väitös: Mikroverkkojen oikosulut kuriin tietoliikennepohjaisella adaptiivisella suojauksella19.2.2024 15:55:35 EET | Tiedote
Aushiq Ali Memonin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan tietoliikennepohjaiset mukautuvat eli adaptiiviset suojausjärjestelmät havaitsevat ja erottavat mikroverkkojen oikosulkuviat nopeammin kuin tavalliset vakioasetteluihin perustuvat suojauslaitteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme