Väitös 10.9.2021: Lähisuhdeväkivallan tehokkaampi tunnistaminen auttaisi laskemaan terveydenhuollon kustannuksia (Siltala)
Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja haitat ovat hyvin tiedossa, mutta silti alle prosentti hoitoon hakeutuvista uhreista tunnistetaan terveydenhuollossa.
– Epäsuhta on valtava ottaen huomioon, että väkivallan uhrit käyttävät terveydenhuollon palveluita jopa 80 prosenttia enemmän kuin muu väestö, toteaa aiheesta väittelevä PsM Heli Siltala.
– Ongelma on nyt vieläkin ajankohtaisempi, sillä koronapandemian on jo todettu lisänneen lähisuhdeväkivaltaa entisestään ja terveyshaitat seuraavat varmasti perässä, Siltala jatkaa.
Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa lukuisia terveysongelmia
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet henkilöt kärsivät muun muassa masennusoireista, heikentyneestä psykososiaalisesta hyvinvoinnista ja heikommasta unen laadusta. Mielenterveysongelmien lisäksi lähisuhdeväkivaltaa kokeneet hakevat terveydenhuollosta apua myös lukuisiin somaattisiin vaivoihin. Terveyshaittoja ei aiheudu vain fyysisestä väkivallasta, vaan henkisen väkivallan vaikutus mielenterveyteen voi olla jopa fyysistä väkivaltaa merkittävämpi.
– Jo aiemmin on tiedetty, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden terveys on huonompi kuin ei-väkivaltaa kokeneiden. Uutta tietoa on kuitenkin, että lähisuhdeväkivallan uhrien terveys on huonompi myös verrattuna muihin väkivallan uhreihin, etenkin niin sanottua katuväkivaltaa kokeneisiin, Siltala kertoo.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä kerätty tutkimusaineisto sisälsi tietoa yli 2200 aikuisesta, joista osa vastasi mielenterveyttä ja hyvinvointia kartoittavaan kyselytutkimukseen ja osan terveystietoja kartoitettiin sähköisistä potilaskertomuksista neljän vuoden ajalta.
Terveydenhuollon kustannukset laskivat väkivallan tunnistamisen jälkeen
Neljän vuoden seurantajakso osoitti, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden potilaiden kustannukset ylittivät väestön keskiarvon jo puolitoista vuotta ennen heidän tunnistamistaan terveydenhuollossa. Kustannukset kohosivat aina tunnistamisajankohtaan asti ja laskivat sen jälkeen. Katuväkivaltaa kohdanneilla vastaavaa kustannusten laskua ei havaittu.
– Tämä viittaa siihen, että lähisuhdeväkivalta jatkuu pitkään ja siihen liittyvät terveysvaikutukset pahenevat ajan kanssa. Runsas terveyspalveluiden käyttö merkitsee, että tilaisuuksia väkivaltaan puuttumiseen olisi, mutta niitä ei aina osata käyttää hyödyksi, Siltala toteaa.
Rohkaisevaa kuitenkin on tieto siitä, että lähisuhdeväkivallan tunnistaminen käänsi terveydenhuollon kustannukset laskuun, vaikka ne olivatkin edelleen väestön keskiarvoa korkeammat kaksi vuotta tunnistamisen jälkeen.
– Lähisuhdeväkivalta on epämukavia tunteita aiheuttava aihe, mutta asian hyssyttely tai välttely ei auta mitään. Vielä paljon vaietumpi puheenaihe ovat terveydenhuollon henkilöstön omat lähisuhdeväkivaltakokemukset, jotka ovat niin ikään yleisiä ja vaikuttavat merkittävästi ammattilaisten hyvinvointiin ja jaksamiseen, Siltala huomauttaa.
PsM Heli Siltalan psykologian väitöskirjan "Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 10.9. kello 12 alkaen verkkovälitteisesti. Vastaväittäjänä toimii professori Gene Feder (University of Bristol) ja kustoksena professori Juha Holma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77463.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-siltala-100921.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 8053488.
Lisätietoja:
Heli Siltala, heli.p.siltala@jyu.fi, puh. +358 50 572 1518
Heli Siltala kirjoitti ylioppilaaksi Nivalan lukiosta vuonna 2008 ja valmistui psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015. Samana vuonna Siltala aloitti väitöstutkimuksensa tekemisen ja työskentelyn Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Tutkimus- ja opetustyön lisäksi Siltala on työskennellyt myös lähisuhdeväkivallan tekijöille tarkoitetussa Vaihtoehto väkivallalle -interventiossa. Tällä hetkellä Siltala työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa sekä psykologina Oulun vankilassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
