Väitös 11.10.: Venäjä toimii kuin piiritetty kyberlinnake (Kari)

Venäjän federaation kyberuhkakuvista on julkaistu toistaiseksi vain vähän tutkimustietoja. FM Martti J Kari muodostaa väitöskirjassaan kuvan venäläisten kokemasta kyberuhkasta sekä niistä keinoista, joilla Venäjä pyrkii kokemaansa uhkaa torjumaan. Lisäksi väitöstutkimus selittää Venäjän uhkakuvien muodostumista ja vastatoimia strategisen kulttuurin teorian avulla.
Avain toimien ymmärtämiseen löytyy strategisen kulttuurin teoriasta
Strateginen kulttuuri tarkoittaa valtiossa vallalla olevia näkemyksiä sodan ja kriisin luonteesta, valtioon kohdistuvasta uhkasta ja uhan aiheuttajista sekä vaihtoehdoista vastata kyseiseen uhkaan. Strategisen kulttuurin teoria pyrkii tunnistamaan valtion strategiseen kulttuurin vaikuttavia tekijöitä ja selvittämään, miten ja mihin nämä tekijät vaikuttavat.
Karin tutkimuksen mukaan Venäjän strategiseen kulttuuriin vaikuttaa erityisesti historia, mutta myös maantiede, teknologia ja valtion poliittinen kulttuuri sekä johdon asenteet. Historialliset tekijät, kuten mongolien, Napoleonin ja Saksan hyökkäykset sekä tapahtuneet vallankumoukset ja kansannousut ovat aiheuttaneet venäläisissä ja Venäjän johdossa haavoittuvuuden tunnetta, sekä yllätyshyökkäysten sekä sisäisten vihollisten pelkoa. Haavoittuvuuden tunnetta on lisännyt helposti puolustettavien rajojen puute ja Venäjän teknologinen jälkeenjääneisyys.
Venäjä kiristää internetin valvontaa
Venäjän historiassa on pitkään vallinnut perusoletus, että Neuvostoliitto ja Venäjä ovat olleet vihollisten ympäröimä, Lännen jatkuvan hyökkäysuhan alla oleva piiritetty linnake. Tämä narratiivi on myös osa Venäjän kyberuhkakuvaa. Suojellakseen itseään Venäjä valmistelee Internetin venäläisen segmentin eristämistä globaalista Internetistä ja tärkeiden kohteidensa informaatioturvallisuuden parantamista. Suojautuakseen sisäiseltä viholliselta ja valvoakseen poliittista oppositiotaan, Venäjä on lisännyt internetin valvontaa ja pyrkinyt kieltämään käyttäjien anonymiteetin. Esimerkiksi vuoden 2012 mielenilmaukset lähtivät liikkeelle sosiaalisesta mediasta.
– Venäjä yrittää korvata ulkomailta tuotavan informaatio- ja kommunikaatioteknologian kotimaisella tuotannollaan. Venäläisen internetin valvontaa ja suojaamista koskevaa lainsäädäntöä on hyväksytty kiihtyvällä tahdolla käytännössä vuodesta 2012 alkaen, jolloin Venäjän johdolle selvisi internetin ja siinä liikkuvan informaation merkitys, Kari kertoo.
– Arvio on, että piiritetyn linnakkeen narratiivi ohjaa Venäjän toimintaa kyberympäristössä myös tulevaisuudessa.
Karin väitöstutkimus selittää pitkän aikavälin motiiveja ja syitä Venäjän käyttäytymiselle kyberympäristössä strategisen kulttuurin teorian avulla. Tutkimuksen lähteenä on ollut yli 140 venäläistä virallista asiakirjaa vuosilta 1995–2019.
Jyväskylän yliopisto on maamme ainoa yliopisto, jossa on maisteritasoinen kyberturvallisuuden koulutusohjelma. Kyberturvallisuuden maisteriohjelma käynnistyi Jyväskylän yliopistossa 2015. Karin väitöskirja on ensimmäinen kyberturvallisuuden maisteriohjelmasta valmistuneen opiskelijan väitöskirja.
FM Martti J Karin kyberturvallisuuden väitöskirjan “Russian Strategic Culture in Cyberspace: Theory of Strategic Culture – a tool to Explain Russia´s Cyber Threat Perception and Response to Cyber Threats” tarkastustilaisuus on perjantaina 11.10.2019 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopistossa, Mattilanniemessä Martti Ahtisaari –salissa (Agora). Vastaväittäjinä toimivat tohtori Carolina Vendil Pallin Ruotsin Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta (FOI) ja tohtori Matti Saarelainen Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta (HybridCoE) ja kustoksena professori Pekka Neittaanmäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja
Martti J Kari, martti.j.kari@jyu.fi, puh. 040 507 6918
Martti J Kari kirjoitti ylioppilaaksi Kouvonrinteen lukiosta Kouvolassa 1980. Hän on valmistunut Kadettikoulusta upseeriksi vuonna 1984 ja Maanpuolustuskorkeakoulusta yleisesikuntaupseeriksi vuonna 1995. Kari valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1993 pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus ja suoritti toisen maisterintutkinnon vuonna 2017 pääaineenaan kyberturvallisuus. Hän on lisäksi suorittanut kansainvälisen oikeuden syventävät opinnot Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2003. Kari palveli puolustusvoimissa upseerin eri tehtävissä vuodesta 1984. Hän on palvellut muun muassa suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Bosniassa 2000–2001, puolustusasiamiehenä Puolassa, Liettuassa ja Ukrainassa 2004–2007 ja Viestikoelaitoksen johtajana 2012–2014. Kari jäi reserviin everstinä vuoden 2017 lopussa Pääesikunnasta apulaistiedustelupäällikön tehtävästä. Vuoden 2018 alusta Kari on työskennellyt yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 122, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7837-2 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7837-2.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Martti J Kari, martti.j.kari@jyu.fi, puh. 040 507 6918
Tiedottaja Kirke Hassinen, viestinta@jyu.fi, puh. 0400 247 458
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme