Viime aikoina hoivan markkinoistuminen on ollut voimakas trendi sosiaalipalveluissa. Tämä näkyy etenkin vanhusväestölle suunnatuissa palveluissa. Tätä kehitystä ei ole aiemmin tutkittu yksityiskohtaisesti.

Jiby Mathew Puthenparambil analysoi väitöstutkimuksessaan, miten vanhojen ihmisten yksityisten sosiaalipalvelujen käyttö parhaillaan kehittyy Suomessa. Hän lähestyi aihetta kahden tason kautta.

– Selvitin ensin kuntatasolla, missä määrin kunnat käyttävät yksityisiä palveluntarjoajia vanhusväestön hoivapalvelujen tuottamisessa. Toiseksi selvitin yksilötasolla, missä määrin vanhat ihmiset käyttävät yksityisiä hoivapalveluja ja miksi he käyttävät niitä, Puthenparambil kertoo.

Tulokset osoittavat, etteivät yksityiset hoivapalvelut ole enää marginaalinen ilmiö Suomessa. Markkinoistuminen on vaikuttanut merkittävästi vanhojen ihmisten sosiaalipalvelujärjestelmään.

– Yksityisten palvelujen käyttö on ollut jatkuvassa kasvussa kuntatasolla sen seurauksena, että palveluja on ulkoistettu. Samanlainen kehitys on nähtävissä myös palveluasumisessa ja palvelusetelin käytössä, Puthenparambil sanoo.

Yksilötasolla kolmasosa vastaajista on käyttänyt yksityisiä palveluja. Heidän tulonsa ja koulutustasonsa ovat selvästi korkeammat kuin heillä, jotka käyttävät vain julkisia palveluja. Myös heidän terveytensä on parempi kuin julkisia palveluita käyttävillä.

Yksityisten palveluiden käyttö on tavanomaisempaa tukipalveluissa kuin intensiivisissä hoivapalveluissa. Yksityisiä palveluja käytetään, koska ne ovat helppokäyttöisiä ja palvelutarpeet ovat lisääntyneet. Muina syinä vastaajat mainitsivat informaation puutteen ja sen, ettei julkisia palveluja ole ollut saatavilla.

– Vaikuttaa siltä, että Suomessa on käynnissä laaja-alainen hoivan markkinoistuminen. Yksityisiä palveluja ei käytä enää vain pieni vähemmistö, vaan niistä on tullut merkittävä vanhusväestön tuen lähde, Puthenparambil toteaa.

Puthenparambilin tutkimustulokset nostavat kuitenkin esiin myös huolen: Siinä, miten vanhusväestö käyttää hoivapalveluita, on havaittavissa kasvavia sosioekonomisia eroja. Tämä kehitys kyseenalaistaa pohjoismaisen universalismin periaatteen.

– Kaikkien mukana pitäminen – eli universalismi – on suomalaisen yhteiskunnan perusarvo, jota ei pitäisi hylätä. Päätöksentekijöiden tulisikin huolehtia siitä, että kaikkien vanhojen ihmisten hoivatarpeet tulevat tasa-arvoisesti katettua, eikä mikään ihmisryhmä jää palvelujärjestelmästä sivuun taloudellisten, yhteisöllisten tai perheensä resurssien puutteen vuoksi, Puthenparambil painottaa.

Terveystieteiden maisteri Jiby Mathew Puthenparambilin yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Marketisation of care within the Nordic context: Private care provision for older people in Finland " tarkastustilaisuus pidetään 11.10.2019 klo 12–15 salissa L302. Vastaväittäjänä työelämäprofessori Olli Kangas (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätiedot:

Jiby Mathew Puthenparambil
jiby.j.mathew@jyu.fi
044 998 5641

Jiby Mathew Puthenparambil (s. 1983) on valmistunut terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta gerontologian ja kansanterveyden tieteenalalta. Hänellä on lisäksi sosiaalityön maisterintutkinto Mahatma Gandhi Universitysta, Intiasta. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat vanhuksiin liittyvät asiat, kuten hoivapolitiikka, sosiaalipalvelut, palveluiden käyttö ja vapaaehtoistyö. Akateemisen uransa ohella Puthenparambil on työskennellyt sosiaalityöntekijänä Intiassa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 128, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7846-4 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7846-4