Jyväskylän yliopisto

Väitös 11.10.2019: Vanhukset kääntyvät yhä enemmän yksityisten palveluiden puoleen

Jaa

Yksityiset palvelut koetaan helppokäyttöisiksi ja ne vastaavat julkisia palveluja paremmin lisääntyneisiin palvelutarpeisiin. Niiden käytössä on kuitenkin havaittavissa sosioekonomisia eroja.

Jiby Mathew Puthenparambil. Kuva: Petteri Kivimäki
Jiby Mathew Puthenparambil. Kuva: Petteri Kivimäki

Viime aikoina hoivan markkinoistuminen on ollut voimakas trendi sosiaalipalveluissa. Tämä näkyy etenkin vanhusväestölle suunnatuissa palveluissa. Tätä kehitystä ei ole aiemmin tutkittu yksityiskohtaisesti.

Jiby Mathew Puthenparambil analysoi väitöstutkimuksessaan, miten vanhojen ihmisten yksityisten sosiaalipalvelujen käyttö parhaillaan kehittyy Suomessa. Hän lähestyi aihetta kahden tason kautta.

– Selvitin ensin kuntatasolla, missä määrin kunnat käyttävät yksityisiä palveluntarjoajia vanhusväestön hoivapalvelujen tuottamisessa. Toiseksi selvitin yksilötasolla, missä määrin vanhat ihmiset käyttävät yksityisiä hoivapalveluja ja miksi he käyttävät niitä, Puthenparambil kertoo.

Tulokset osoittavat, etteivät yksityiset hoivapalvelut ole enää marginaalinen ilmiö Suomessa. Markkinoistuminen on vaikuttanut merkittävästi vanhojen ihmisten sosiaalipalvelujärjestelmään.

– Yksityisten palvelujen käyttö on ollut jatkuvassa kasvussa kuntatasolla sen seurauksena, että palveluja on ulkoistettu. Samanlainen kehitys on nähtävissä myös palveluasumisessa ja palvelusetelin käytössä, Puthenparambil sanoo.

Yksilötasolla kolmasosa vastaajista on käyttänyt yksityisiä palveluja. Heidän tulonsa ja koulutustasonsa ovat selvästi korkeammat kuin heillä, jotka käyttävät vain julkisia palveluja. Myös heidän terveytensä on parempi kuin julkisia palveluita käyttävillä.

Yksityisten palveluiden käyttö on tavanomaisempaa tukipalveluissa kuin intensiivisissä hoivapalveluissa. Yksityisiä palveluja käytetään, koska ne ovat helppokäyttöisiä ja palvelutarpeet ovat lisääntyneet. Muina syinä vastaajat mainitsivat informaation puutteen ja sen, ettei julkisia palveluja ole ollut saatavilla.

– Vaikuttaa siltä, että Suomessa on käynnissä laaja-alainen hoivan markkinoistuminen. Yksityisiä palveluja ei käytä enää vain pieni vähemmistö, vaan niistä on tullut merkittävä vanhusväestön tuen lähde, Puthenparambil toteaa.

Puthenparambilin tutkimustulokset nostavat kuitenkin esiin myös huolen: Siinä, miten vanhusväestö käyttää hoivapalveluita, on havaittavissa kasvavia sosioekonomisia eroja. Tämä kehitys kyseenalaistaa pohjoismaisen universalismin periaatteen.

– Kaikkien mukana pitäminen – eli universalismi – on suomalaisen yhteiskunnan perusarvo, jota ei pitäisi hylätä. Päätöksentekijöiden tulisikin huolehtia siitä, että kaikkien vanhojen ihmisten hoivatarpeet tulevat tasa-arvoisesti katettua, eikä mikään ihmisryhmä jää palvelujärjestelmästä sivuun taloudellisten, yhteisöllisten tai perheensä resurssien puutteen vuoksi, Puthenparambil painottaa.

Terveystieteiden maisteri Jiby Mathew Puthenparambilin yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Marketisation of care within the Nordic context: Private care provision for older people in Finland " tarkastustilaisuus pidetään 11.10.2019 klo 12–15 salissa L302. Vastaväittäjänä työelämäprofessori Olli Kangas (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.


Lisätiedot:

Jiby Mathew Puthenparambil
jiby.j.mathew@jyu.fi
044 998 5641

Jiby Mathew Puthenparambil (s. 1983) on valmistunut terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta gerontologian ja kansanterveyden tieteenalalta. Hänellä on lisäksi sosiaalityön maisterintutkinto Mahatma Gandhi Universitysta, Intiasta. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat vanhuksiin liittyvät asiat, kuten hoivapolitiikka, sosiaalipalvelut, palveluiden käyttö ja vapaaehtoistyö. Akateemisen uransa ohella Puthenparambil on työskennellyt sosiaalityöntekijänä Intiassa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 128, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7846-4 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7846-4

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jiby Mathew Puthenparambil. Kuva: Petteri Kivimäki
Jiby Mathew Puthenparambil. Kuva: Petteri Kivimäki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Ra­vit­se­muksel­lises­ti ar­vo­kas ko­ti­mai­nen ka­lan­mak­sa kan­nat­tai­si hyö­dyn­tää elin­tar­vik­kee­na9.12.2019 10:26:50 EETTutkimus

Aiemmin täysin hyödyntämättä jääneet viljellyn siian ja kirjolohen maksat soveltuvat hyvin käytettäväksi niin joukkoruokailussa kuin ravintoloissa monin tavoin. Kalanmaksan käyttö elintarvikkeena on ympäristöystävällistä ja voi lisätä kalanviljelyn tuottavuutta. Käyttö myös luo uutta terveellistä ruokakulttuuria. Tutkimuksissa kalanmaksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui erinomaiseksi. Kalanmaksan hyötykäyttömahdollisuuksia selvitettiin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Maksaa vaivan –hankkeessa.

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme